Kommentoi hyvinvointisuunnitelmaa 2024-2025

Vammaisuus saattaa peittää sukupuolen alleen kokonaan. Vammaisia ehkä pidetään ja etenkin tyttöjä voidaan kasvattaa lähtökohtaisesti sukupuolettomina olentoina. Tytön kehittymistä naiseksi ei välttämättä huomata, jos hänet mielletään avuntarpeen vuoksi lapseksi. On tärkeää, että vammaiset lapset oppivat jo lapsesta asti arvostamaan ja kunnioittamaan omaa vartaloaan sellaisena kuin se on. Tiedon, oikeuksien ja oman vartalon tuntemuksen puute johtavat usein siihen, että riski tulla hyväksikäytetyksi tai kaltoin kohdelluksi kasvaa.

a) Perustietoa seksuaaliterveydestä
Vammaisten naisten ja tyttöjen tulee saada perustietoa vammaisten ihmisten oikeuksista, omasta seksuaalisuudestaan ja seksuaaliterveydestä omalla kommunikaatiomenetelmällään, jotta he oppivat tiedostamaan omat oikeutensa naisina ja ihmisinä. Seksuaaliterveyteen kuuluvat olennaisesti seksuaalioikeudet. Ne tarkoittavat, että jokainen saa päättää tietoisesti ja itsenäisesti omasta seksuaalisuudesta. Tämä on keskeistä myös hyvinvoinnille.

3.HYVINVOINTIA JA TERVEYTTÄ EDISTÄVÄT ELÄMÄNTAVAT
Vammaisista ja pitkäaikaissairaista sekä omaishoitajista moni kokee, että he eivät tule riittävästi kuulluksi tai huomioiduksi palvelujen tarpeissaan. He jäävät usein myös ennaltaehkäisyn ja hyvinvointia parantavan toiminnan ulkopuolelle, koska eivät välttämättä pysty osallistumaan kaikille asukkaille tarkoitettuun toimintaan. Osallistuminen jää silloin, kun esimerkiksi tila ei ole esteetön ja saavutettava, kuljetuspalvelumatkoja ei ole myönnetty tai ne on käytetty asiointimatkoihin tai kun henkilökohtaisen avun tuntimäärät eivät riitä.
Esimerkiksi näkövamma vaikuttaa vahvasti liikkumiseen ja voi ääritapauksessa jopa estää liikkumisen kokonaan. Näkövammaisilla esiintyy tutkimustiedon valossa enemmän sairauksia ja fyysisiä oireita kuin muulla väestöllä, ja terveyserot ovat tilastollisesti merkitseviä mm. kohonneen verenpaineen, diabeteksen, sepelvaltimotaudin, nivel- ja selkäsäryn sekä unettomuuden osalta. Heikentynyt näkö lisää myös alaraajojen toimintakyvyn heikentymistä ja kaatumisvammoja sekä nakertaa elämänlaatua.
Diabeteksen ehkäisyssä mm. ruokavalion noudattaminen ja liikkuminen ovat ratkaisevan tärkeitä. Diabeteksen hoidosta vastaa pääosin henkilö itse, minkä vuoksi omahoidon voimavarojen tuella sekä omahoidon ja elintapojen ohjauksella on elämänlaadun ja hoidon tulosten kannalta tärkeä merkitys. Kotihoidon palveluja ollaan vammaisten osalta siirtämässä itse ostettaviksi palveluiksi ja omaishoidon tukea ollaan vähentämässä. Esimerkiksi diabeteksen hoidon suorien kustannusten osuus Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista on 15 %, ja vähintään kaksi kolmannesta niistä koituu vältettävissä olevien, elämänlaatuun merkittävästi vaikuttavien komplikaatioiden hoidosta (Käypähoito suositus).