Uskomme, että avoin näkemysten vaihto lisää ymmärrystä siitä, miten muut asian näkevät. Rakentava kritiikki ja hyvät argumentit johtavat kaikkien kannalta parempaan lopputulokseen. Keskustelu vie kaupunkiamme eteenpäin.
Keskusteluihin voit osallistua joko omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Oman nimen käyttäminen antaa kommenteille usein nimimerkkiä enemmän painoarvoa keskustelussa. Jos et halua käyttää omaa nimeäsi, valitse nimimerkki, joka ei loukkaa muita keskustelijoita ja on helposti tunnistettavissa nimimerkiksi. Eli se ei siis ole tavanomaisen nimen kaltainen.
Kirjoittaja on aina vastuussa tekstistään. Valvomme keskustelua arkisin klo 8-16 välisenä aikana. Poistamme sopimattomat kommentit. Edellytämme, että verkkokeskustelu käydään hyvässä hengessä ja muiden keskustelijoiden näkemyksiä kunnioittaen.
Keskustelupalstoilla noudatamme seuraavaa etikettiä:
- Tutustu aineistoon ja pysy aiheessa. Harkitse mitä kirjoitat.
- Näkemyksesi on meille tärkeä. Kuuntele muita, kysy ja perustele näkemyksesi.
- Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Tiivis ja napakka teksti on pitkää selostusta parempi.
- Ole kohtelias ja rakentava. Älä loukkaa kenenkään kunniaa tai yksityisyyttä.
- Vältä kiroilua ja isoilla kirjaimilla kirjoittamista eli huutamista!
- Julkisen palvelun media on mainoksista vapaa. Ethän mainosta tapahtumia, tuotteita, palveluita tai tee suoraa poliittista tai uskonnollista mainontaa.
Suunnitelmat löydät liitteenä painamalla tekstiosion alla olevaa "Näytä lisätiedot" -nappia.
Arkijärki käyttöön ja palautus suunnittelupäydälle
Kestävä kehitys
9. syyskuuta 2024 kello 13.41.22
Ajatuksena hanke on kaunis ja tukee järven parempaa virkistyskäyttöä. Mutta kun kulkee suunnitellun reitin niin ei voi kuin hämmästellä miten ihmeessä hanke on ajateltu toteuttaa ja ylläpitää mukavana käyttäjille. Ranta on haastava rakentaa ja tulvat tekevät sen vielä haasteellisemmaksi. Lähistöltä läytyy useita varsin vähällä käytössä olevia reittejä joten herää kysymys miksi ihmeessä Espoon kaupunki olisi käyttämässä yli 1,3 miljoona euroa rakennusvaiheessa ja sen jälkeen joka vuosi ylläpitoon? Eikö näille varoille todellakaan ole tähdellisempää käyttöä kuin sanamukaisesti upottaa se Lippajärven rannoille? Huomattavasti kustannustehokkaampaa olisi kunnostaa nykyistä olemassa olevaa polkua jolloin toteutuisi myös ajatus saada virkistyskäyttöä parannettua. Samalla myös luontoarvot toteutuisivat huomattavasti paremmin. Ja tämä kustannustekokkaasti.
Mino
9. syyskuuta 2024 kello 15.08.49
Ja kun ottaa lisäksi huomioon ettei avaudu edes järvinäkymä niin tulvametsä kaikessa karuudessaan ole sen arvoinen että virkistyskäytön pitäisi mennä luontoarvojen edelle.