Uskomme, että avoin näkemysten vaihto lisää ymmärrystä siitä, miten muut asian näkevät. Rakentava kritiikki ja hyvät argumentit johtavat kaikkien kannalta parempaan lopputulokseen. Keskustelu vie kaupunkiamme eteenpäin.
Keskusteluihin voit osallistua joko omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Oman nimen käyttäminen antaa kommenteille usein nimimerkkiä enemmän painoarvoa keskustelussa. Jos et halua käyttää omaa nimeäsi, valitse nimimerkki, joka ei loukkaa muita keskustelijoita ja on helposti tunnistettavissa nimimerkiksi. Eli se ei siis ole tavanomaisen nimen kaltainen.
Kirjoittaja on aina vastuussa tekstistään. Valvomme keskustelua arkisin klo 8-16 välisenä aikana. Poistamme sopimattomat kommentit. Edellytämme, että verkkokeskustelu käydään hyvässä hengessä ja muiden keskustelijoiden näkemyksiä kunnioittaen.
Keskustelupalstoilla noudatamme seuraavaa etikettiä:
- Tutustu aineistoon ja pysy aiheessa. Harkitse mitä kirjoitat.
- Näkemyksesi on meille tärkeä. Kuuntele muita, kysy ja perustele näkemyksesi.
- Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Tiivis ja napakka teksti on pitkää selostusta parempi.
- Ole kohtelias ja rakentava. Älä loukkaa kenenkään kunniaa tai yksityisyyttä.
- Vältä kiroilua ja isoilla kirjaimilla kirjoittamista eli huutamista!
- Julkisen palvelun media on mainoksista vapaa. Ethän mainosta tapahtumia, tuotteita, palveluita tai tee suoraa poliittista tai uskonnollista mainontaa.
Suunnitelmat löydät liitteenä painamalla tekstiosion alla olevaa "Näytä lisätiedot" -nappia.
Vastustamme luontoarvot tuhoavaa hanketta
Elina Lappalainen, Asunto-Oy Säästökehä pj
14. syyskuuta 2024 kello 7.38.23
Ekologinen yhteys heikentyisi
Lippajärven reunametsistä iso osa on tunnistettu Itä-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmassa 2021–2031 luontoarvoiltaan vanhojen metsien Metso I-luokkaan ja osa lievemmät PEFC-kriteerit täyttäviksi.
Ranta-alueen metsäiset alueet toimivat paikallisena ekologisena yhteytenä, joka on tunnistettu ja merkitty myös liito-oravien kulkuyhteydeksi. Ulkoilureitti kaventaisi ja heikentäisi ekologista käytävää. Rantametsä on paikoin jo nyt kapea.
3 metriä leveän ulkoilureitin tekeminen vaatisi tosiasiallisesti puiden kaatamista vähintään 6 metrin säteeltä, osin huonokuntoisten puiden kaatamista paljon laajemmaltikin.
Luontoselvitys: “Virallisen reitin rakentaminen luo paineen pitää reitti ulkoilijoille turvallisena, jolloin herkästi syntyy tarve kaataa myös huonokuntoista puustoa reitin varrelta noin 45 metriä leveältä vaikutusalueelta. Huonokuntoiset puut ovat luontoarvojen kannalta tärkeitä säilyttää pystyssä, koska niissä voi olla lintujen, liito-oravan, lepakoiden tai hyönteisten käyttämiä suojia ja pesiä.”
Vesilaki vaatii selvitystä
Ulkoilureitti vaatii maanrakennustöitä ja pengertämistä, jotka uhkaavat alueen eläimille ja ekologialle tärkeitä suojeltuja tervaleppäluhtia.
Reitti kulkisi osin pehmeällä vesijättömaalla, joka tulvii säännöllisesti. Tulviminen huuhtoisi kivituhkaa myös vesistöön, mikä tarkoittaisi sekä Lippajärven kunnon heikkenemistä, mutta myös toistuvaa uusimistarvetta ulkoilureitin maa-ainekselle.
Espoon tilaaman luontoselvityksen (Keiron Oy 2023) mukaan: ”Luhdat vaativat säilyäkseen vedenpinnan pysymistä sen nykyisellä tasolla. Luhdan vesitalouden häiritseminen esimerkiksi kaivuutöitä suorittamalla olisi sille elinympäristönä ja samalla sitä hyödyntävälle lajistolle hyvin haitallista.”
Lippajärven tila on saatu kunnostustoimien ansiosta parannettua välttävästä tyydyttävään viimeisimmässä Espoon kaupungin selvityksessä 2019. Se on yksi Espoon vesiensuojelun t
Kaupunki on edennyt hankkeessa asemakaavan vastaisesti. Itäpuolen asemakaavassa ei ole lainkaan merkintää ulkoilureitille, ja länsirannalle on merkitty kapeampi polku.
Nykyisessä asemakaavassa ei ole osoitettu ulkoilureittiä, joten pelkällä puistosuunnitelmalla ei välttämättä voi edetä, vaan asemakaavaa tulisi muuttaa (kts. esim. KHO:n ratkaisu 2017:169).
Puistosuunnitelma on yleisen alueen suunnitelma, josta säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 90, 85 ja 83 §:iin. Yleisen alueen toteuttaminen tulee sopeutua asemakaavaan.
Espoo ei ole tehnyt myöskään lain vaatimaa ulkoilureittisuunnitelmaa ja paikalla pidettävää ulkoilureittitoimitusta. Ne ovat edellytys sen arvioinnille, vaarantaako suunnitelma luonnonsuojelualueen perustamistarkoituksen.
Lippajärven pohjoisosan ulkoilureitin kiirehtiminen vaikuttaa tapahtuvan hyvän hallintotavan vastaisesti ja vastoin Espoon itse tilaaman luontoselvityksen arviota.
Kts. myös ”Kaupunki esittää harhaanjohtavia väitteitä Lippajärven ulkoilureitistä” https://lansivayla.fi/paakirjoitus-mielipide/7292035
Elina Lappalainen, Asunto-Oy Säästökehä pj
14. syyskuuta 2024 kello 7.42.22
Merkkimäärärajoituksen vuoksi vesilakiin liittyvä tekstini näköjään katkesi. Tämä piti siis vielä siitä sanoa:
Espoon vesiensuojelun toimenpideohjelmassa 2022–2027 on edelleen käynnissä rehevöityneen järven kunnostushanke. Lippajärvellä sekä siihen yhteydessä olevalla Pitkäjärvellä on laadittu kuormitusselvityksiä sekä laadittu toimenpide-ehdotuksia (Vahanen Environment 2019). Lippajärven ja Pitkäjärven välillä on laskuoja (Lippajärvenoja), jossa vedenkorkeutta säännöstellään padon avulla. Järvien välissä on asuinalue, jossa on rannoilla säännöllisesti tulvivaa kosteikkoa. Pitkäjärven tila on välttävä, ja sieltä veden laskeminen Lippajärveen kuormittaa puolestaan Lippajärveä. Lippajärvi kuuluu Espoonjoen valuma-alueeseen, jonka vedet laskevat Espoonlahteen.
Vesilaki kieltää vesistöjen pilaamisen tai sellaiset toimet, jotka voivat johtaa vesistön tilan huononemiseen. Jos padon tai laskuojan toimintaa muutetaan siten, että se vaikuttaa vedenjuoksutukseen tai vedenpinnan korkeuteen, muutokset tulee arvioida huolellisesti. Vesilain mukaan tällaiset muutokset eivät saa aiheuttaa merkittävää haittaa ympäristölle.
EU:n vesipuitedirektiivin (2000/60/EY) tavoitteena on pintavesien vähintään hyvä ekologinen tila vuoteen 2027 mennessä. Ulkoilureitin rakentaminen tulvivalle alueelle, joka on muutoinkin herkässä ekologisessa tilanteessa, on järven kunnostustoimien kanssa ristiriidassa.