Uskomme, että avoin näkemysten vaihto lisää ymmärrystä siitä, miten muut asian näkevät. Rakentava kritiikki ja hyvät argumentit johtavat kaikkien kannalta parempaan lopputulokseen. Keskustelu vie kaupunkiamme eteenpäin.
Keskusteluihin voit osallistua joko omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Oman nimen käyttäminen antaa kommenteille usein nimimerkkiä enemmän painoarvoa keskustelussa. Jos et halua käyttää omaa nimeäsi, valitse nimimerkki, joka ei loukkaa muita keskustelijoita ja on helposti tunnistettavissa nimimerkiksi. Eli se ei siis ole tavanomaisen nimen kaltainen.
Kirjoittaja on aina vastuussa tekstistään. Valvomme keskustelua arkisin klo 8-16 välisenä aikana. Poistamme sopimattomat kommentit. Edellytämme, että verkkokeskustelu käydään hyvässä hengessä ja muiden keskustelijoiden näkemyksiä kunnioittaen.
Keskustelupalstoilla noudatamme seuraavaa etikettiä:
- Tutustu aineistoon ja pysy aiheessa. Harkitse mitä kirjoitat.
- Näkemyksesi on meille tärkeä. Kuuntele muita, kysy ja perustele näkemyksesi.
- Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Tiivis ja napakka teksti on pitkää selostusta parempi.
- Ole kohtelias ja rakentava. Älä loukkaa kenenkään kunniaa tai yksityisyyttä.
- Vältä kiroilua ja isoilla kirjaimilla kirjoittamista eli huutamista!
- Julkisen palvelun media on mainoksista vapaa. Ethän mainosta tapahtumia, tuotteita, palveluita tai tee suoraa poliittista tai uskonnollista mainontaa.
Suunnitelmat löydät liitteenä painamalla tekstiosion alla olevaa "Näytä lisätiedot" -nappia.
Ei tuhota Lippajärven luontoa vaan parannetaan nykyisiä ulkoilureittejä ja -alueita
Kalevi Lindman
20. syyskuuta 2024 kello 22.29.20
Ulkoilureitin suunnittelussa on mielestäni huomioitava:
1) Luontoarvojen säilyttäminen.
Espoon kaupungin 2023 teettämän luontoselvityksen mukaan ulkoilureitin rakentaminen uhkaa alueen luontoarvoja.
Suunnitelman mukainen kolme metriä leveä, valaistu ulkoilureitti vaatisi puiden kaatamista 4-6 metrin leveydeltä, mikä rikkoisi paikoin hyvin kapean rantametsän yhtenäisyyden ja ekologiset yhteydet, jotka ovat tärkeitä eläimistölle. Huonokuntoisiksi arvioituja puita jouduttaisiin kaatamaan 45 metrin leveydeltä. Juuri näitä puita linnut, liito-oravat, lepakot ja hyönteiset käyttävät suoja- ja pesäpuinaan. Reitin valaistus olisi haitaksi kaikille ranta-alueen eläimille. Toteutus vaatisi maisemaa merkittävästi muuttavaa maanrakennustyötä lähes koko reitille.
Espoo ilmoittaa tavoitteekseen luonnon arvojen ja monimuotoisuuden turvaamisen, mutta suunnitelman mukaisen ulkoilureitin toteuttaminen estäisi tämän tavoitteen toteutumisen Lippajärvellä peruuttamattomasti.
2) Turvallisuus ja viihtyisyys.
Pirunkallion eteläpuolinen tulva-alue on erityisen altis järven suunnasta puhaltaville tuulille, jotka ovat kaataneet lukuisia suuria rannan puita.
Vetinen maaperä lisää puiden kaatumisen riskiä ja metsän harvennus lisäisi kaatumisriskiä entisestään.
Puiden kaatuminen on turvallisuusriski reitin käyttäjille ja reitin välittömässä läheisyydessä asuville.
Ulkoilureitin turvallisuuteen ja viihtyisyyteen vaikuttaa myös sen käyttäjät. Leveä, lähellä asuntoja kulkeva ja valaistu reitti toisi mukanaan häiriköinnin, roskaamisen ja ilkivallan riskit. Lisäksi leveää reittiä saattaisi käyttää mopoilla, polkupyörillä ja sähköpotkulaudoilla kulkevat, joiden suuri nopeus olisi turvallisuusriski kaikille reitin käyttäjille.
3) Kustannukset ja vaihtoehtoinen toteutustapa.
Ulkoilureitti olisi tulva-alueiden, purojen ja korkeuserojen vuoksi erittäin vaikea ja kallis rakentaa. Kustannusarvio on huimat 1,35 miljoonaa euroa ja sekin tuntuu aliarvioidulta. Kustannuksiin on lisättävä reitin vaatima jatkuva kunnossapito, joka on sitä kalliimpaa, mitä massiivisempi toteutus on.
On myös huomattava, että rahallakaan reitistä ei saa esteetöntä korkeuserojen (Nuumäellä 10 metriä) ja pitkospuu-osuuden vuoksi.
Nykyisen, Pirunrajalta luonnonsuojelualueen läpi K-kaupalle kulkevan luontopolun kuljettavuuden parantaminen ilman valaistusta säilyttäisi luontoarvot ja olisi kustannuksiltaan murto-osa suunnitellusta toteutuksesta. Polun saavutettavuutta voitaisiin parantaa opasteilla ja esteettömyyttä polkua tasoittamalla.
Järven pohjoisosan jo kustannusarvioltaan kallis ulkoilureitti on vain pieni osa suunnitellusta koko järven kiertävästä reitistä.
Onkin aiheellista kysyä, olisiko kustannustehokkaampaa ja asukkaiden tarpeita paremmin palvelevaa panostaa Lippajärven ja sen lähialueiden nykyisten ulkoilualueiden (esim. uimarannat, liikuntapaikat, järvelle tehtävät hiihtoladut ja luisteluradat) ja -reittien sekä Lippajärven veden laadun parantamiseen ja kunnossapitoon. Mielestäni olisi.