Uskomme, että avoin näkemysten vaihto lisää ymmärrystä siitä, miten muut asian näkevät. Rakentava kritiikki ja hyvät argumentit johtavat kaikkien kannalta parempaan lopputulokseen. Keskustelu vie kaupunkiamme eteenpäin.
Keskusteluihin voit osallistua joko omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Oman nimen käyttäminen antaa kommenteille usein nimimerkkiä enemmän painoarvoa keskustelussa. Jos et halua käyttää omaa nimeäsi, valitse nimimerkki, joka ei loukkaa muita keskustelijoita ja on helposti tunnistettavissa nimimerkiksi. Eli se ei siis ole tavanomaisen nimen kaltainen.
Kirjoittaja on aina vastuussa tekstistään. Valvomme keskustelua arkisin klo 8-16 välisenä aikana. Poistamme sopimattomat kommentit. Edellytämme, että verkkokeskustelu käydään hyvässä hengessä ja muiden keskustelijoiden näkemyksiä kunnioittaen.
Keskustelupalstoilla noudatamme seuraavaa etikettiä:
- Tutustu aineistoon ja pysy aiheessa. Harkitse mitä kirjoitat.
- Näkemyksesi on meille tärkeä. Kuuntele muita, kysy ja perustele näkemyksesi.
- Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Tiivis ja napakka teksti on pitkää selostusta parempi.
- Ole kohtelias ja rakentava. Älä loukkaa kenenkään kunniaa tai yksityisyyttä.
- Vältä kiroilua ja isoilla kirjaimilla kirjoittamista eli huutamista!
- Julkisen palvelun media on mainoksista vapaa. Ethän mainosta tapahtumia, tuotteita, palveluita tai tee suoraa poliittista tai uskonnollista mainontaa.
Suunnitelmat löydät liitteenä painamalla tekstiosion alla olevaa "Näytä lisätiedot" -nappia.
Vesitalouden säilyttäminen ennallaan
Faktojen valossa
23. syyskuuta 2024 kello 13.15.24
Lippajärven tärkeimmät luontoarvot liittyvät nimenomaan luhtiin, joita hyödyntävät monet kasvit, linnut, hyönteiset, lepakot ja sammakot. Luhdat ovat syntyneet alavien rantojen jäädessä vuosittain pitkäksi aikaa tulvaveden alle. Esimerkiksi useiden uhanalaisten vesi- ja rantalintujen pesimätiheys on selvitysalueen pohjoisosien luhdissa korkea. Luhdat vaativat säilyäkseen vedenpinnan pysymistä sen nykyisellä tasolla. Luhdan vesitalouden häiritseminen esimerkiksi kaivuutöitä suorittamalla olisi sille elinympäristönä ja samalla sitä hyödyntävälle lajistolle hyvin haitallista.
Viitasammakoiden kutupaikat ovat luonnonsuojelulain 78 § nojalla suojeltuja lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Niitä ei saa heikentää tai hävittää. Se tarkoittaa, ettei näitä muokkaavaa maankäyttöä saa sijoittaa lisääntymispaikoille tai niihin vaikuttavalle alueelle. Käytännössä lampareiden vesitalouden tulee pysyä ennallaan ja veden laadun hyvänä (Nieminen & Ahola 2017). Nuuniityllä kaikenlainen kaivaminen tai vesitalouden muuttaminen voi johtaa tiukasti suojellun viitasammakon pysyvään hävittämiseen, jos luhta kuivuu, vesi pilaantuu tai se heikkenee. Aiempia viitasammakkohavaintoja on Kolkekannakselta vain 300–400 metrin etäisyydeltä Lippajärvestä. Yhteys näille viitasammakon esiintymisalueille Nuuniityn luhdalta kulkee suurella todennäköisyydellä Kolkekannaksentie 19 ja 21 välistä Balderinportissa ja ehkä ensisijaisesti Kärrasbäckenin puron kautta Kolkekannaksentie 11 ja 13 välistä.