Uskomme, että avoin näkemysten vaihto lisää ymmärrystä siitä, miten muut asian näkevät. Rakentava kritiikki ja hyvät argumentit johtavat kaikkien kannalta parempaan lopputulokseen. Keskustelu vie kaupunkiamme eteenpäin.
Keskusteluihin voit osallistua joko omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Oman nimen käyttäminen antaa kommenteille usein nimimerkkiä enemmän painoarvoa keskustelussa. Jos et halua käyttää omaa nimeäsi, valitse nimimerkki, joka ei loukkaa muita keskustelijoita ja on helposti tunnistettavissa nimimerkiksi. Eli se ei siis ole tavanomaisen nimen kaltainen.
Kirjoittaja on aina vastuussa tekstistään. Valvomme keskustelua arkisin klo 8-16 välisenä aikana. Poistamme sopimattomat kommentit. Edellytämme, että verkkokeskustelu käydään hyvässä hengessä ja muiden keskustelijoiden näkemyksiä kunnioittaen.
Keskustelupalstoilla noudatamme seuraavaa etikettiä:
- Tutustu aineistoon ja pysy aiheessa. Harkitse mitä kirjoitat.
- Näkemyksesi on meille tärkeä. Kuuntele muita, kysy ja perustele näkemyksesi.
- Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Tiivis ja napakka teksti on pitkää selostusta parempi.
- Ole kohtelias ja rakentava. Älä loukkaa kenenkään kunniaa tai yksityisyyttä.
- Vältä kiroilua ja isoilla kirjaimilla kirjoittamista eli huutamista!
- Julkisen palvelun media on mainoksista vapaa. Ethän mainosta tapahtumia, tuotteita, palveluita tai tee suoraa poliittista tai uskonnollista mainontaa.
Suunnitelmat löydät liitteenä painamalla tekstiosion alla olevaa "Näytä lisätiedot" -nappia.
Tiistinniityn rappiotila
Asukas vuodesta 1949
28. syyskuuta 2024 kello 21.39.06
Etuniemenkujan suunnitteluun liittyen haluaisin tuoda esille Etuniemenniityn huonon tilan ja sen, että kaupunki ryhtisi toimenpiteisiin sen ennallistamiseksi. Aihehan tavallaan liittyy suunnitelmaan osaltaan. Kujan rahamäärällä voisi tehdä paljonkin Tiistinniityn hyväksi.
Olen n. 20 vuoden ajalta seurannut niityn tilan huonontumista. Ihmisten on vaikea kuvitella, että -80 luvulla kujalla seisoessaan, katsoen etelään, oli merinäköala. 30 hehtaarin niitty oli lyhytkasvuista viherkellertävää tasaista ruohoaluetta ja lähes puuton. Niityn koilliskulmalta (etuniemenkuja 6) tuli vesiuoma eli nykyinen Tynnyripuiston vesi. Tämä vesi joka nyt annetaan levitä Tiistinniitylle, johdettiin ojaa pitkin koko niityn poikki Finnoon ojaan. Ojaa hoiti silloinen maanomistaja n. 5 vuoden välein. Eli seurattiin, että vesi liikkui vapaasti. Kun tarve tuli niin oja kaivettiin auki. Tämä yksinkertainen toimenpide ylläpiti niityn luontoa täydellisesti.
Niitty oli luonnosta pitävälle ihmiselle paratiisi. Suurin osa lintukirjan lajeista pesi niityllä ja myös ylempänä talojen pihoilla. Eri perhoslajeja lenteli siellä täällä, minne katseensa käänsi. Lapsille niitty oli oiva paikka harrastaa jalkapalloa, hiihtää ym. Niitty pysyi tässä muodossa vakaasti vuosikaudet. Oma veikkaus on, että näin on ollut koko itsenäisyyden aikana.
Päätös tuli 80-90 luvun vaihteessa, kun Espoon kaupunki osti edellä mainitulta maanomistajalta Tiistinniityn. Siihen loppui alueen huolenpito. Kaikki jätettiin kuin unohduksiin. -90 luvun puolivälissä oli jo selvää risukasvullisuutta havaittavissa. Aloitin yhteydenpidon kaupunkiin, varoittaen mitä oli tapahtumassa. Valtuustoonkin saimme äänestettyä edustajan joka lupasi ajaa asiaa. Eipä auttanut. Vesioja oli nyt kasvanut aivan tukkoon ja suuret vesimäärät levittäytyi niitylle yhä laajemmalle. Kun Suomenlahden siltaa rakennettiin, niin oli kaivettava Tiistinnityn keskiosasta oja Finnoon ojalle koska vesi oli haitaksi valutöille. Ojan virtaukseksi mitattiin 1 m3/sek Finnoon ojalle. Hämmentävin toimenpide tehtiin kun siltatyö oli valmis. Oja täytettiin huolellisesti ja ojan rautaromua jätettiin luontoon.
Kaikesta päätellen Espoolla kaupungilla on joku tarkoitus sille, että Tiistinniitty jätetään tähän kuvottavaan tilaan, joka pikemmin on suo kuin niitty nykytilassaan.
Kaupunki kehuu vuolaasti lintulammikon ja liito-oravien suojelun tärkeyttä mutta samalla laiminlyö paljon suuremman alueen luontoa häikäilemättömästi.
Jos haluaa jotain positiivista asiasta löytää, on Suomenlahden sillalta tuleva melusaasteen väheneminen. Viidakkomainen risukasvullisuus ulottuu jo niin korkealle, että se toimii äänenvaimentimena.