Tanttalan koulussa oli vuonna 2023 26 oppilasta, vuonna 2024 24 oppilasta ja vuoden 2025 ennuste on 21 oppilasta.Oppilasmäärä käynnistää koulun lakkauttamisen valmistelun. Syksyn 2024 aikana selvitetään mm. Tanttalan koulun oppilaaksiottoalueen rajan muutos, kustannusvaikutukset, henkilöstön sijoittuminen muihin kouluihin, koulukuljetussuunnitelma ja sen vaikutukset.
Lakkauttamisprosessiin liittyvät dokumentit löytyvät sivistyslautakunnan esityslistoilta ja pöytäkirjoista: https://janakkala.tweb.fi/ktwe...
Liitteenä on uusista koulupiirijaoista hahmotelma, josta toivomme myös kommentteja. Tanttalan koulun oppilaat on hahmoteltu siirrettäväksi kolmeen eri kouluun asuinpaikan ja mahdollisimman sujuvan koulumatkan mukaan.
Voit esittää mielipiteen asiasta alla. Kaikki kommentit toimitetaan asiaa käsitteleville viranhaltijoille ja luottamushenkilölle.
Terveyttä maaseutukoulusta myös taajaman lapsille!
@MaaseudunLastenPuolella
4. marraskuuta 2024 kello 15.48.11
Tanttalan koulu sijaitsee Tanttalan kylässä, hyvien kulkuyhteyksien äärellä, maaseudun rauhassa. Koulun lähiympäristössä on monipuoliset oppimisympäristöt, retkeilymaastot sekä lähellä maaseutuyrittäjiä (marjatila, maatilat), jotka tuovat rikkautta ja mahdollisuuksia opetukseen. Koulun pihaa ei ole asvaltoitu, joten luontainen maakosketus luo lapsille mahdollisuuden pihaleikeissä terveen bakteerikannan saamiseen pihapuiden katveessa leikkiessä. Koulun pihalla voi mm. pelata frisbeegolfia, rakentaa majoja, pelata nurmella/hiekalla pallopelejä, leikkiä, keinua ja kiipeillä. Talvella voi laskea pulkkamäkeä, luistella kaukalossa ja hiihtää vieressä meneviä Laurin latuja. Koululla käy viikottain kirjastoauto, joka mahdollistaa aktiivisen lukuharrastuksen ja kirjallisuusopetuksen.
Tanttalan maaseutukoulussa saa opiskella luonnollisesti luonnon keskellä, maaseudun rauhassa. Uusimmat Sitran tutkimustulokset tukevat ajatusta luonnonläheisestä koulusta lasten terveyden edistäjänä ja voisi sanoa maaseutukoulun mahdollistamista myös taajaman asukkaille kansanterveydellisenä tekona.
Uusimmissa tutkimuksissa keskiössä olivat seuraavat tekijät:
* Tutkimustulokset mikrobeille altistumisesta luonnonympäristöissä viittaavat siihen, että suora kontakti maaperän tai kasvillisuuden hyödyllisiin mikrobeihin voi vahvistaa elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa (esim. Roslund ym 2022, Saarenpää 2020).
* On näyttöä siitä, että asuinalueen runsaampi lähiluonto suojaa tyypin 2 diabetekseltä (Kivimäki ym 2021, Sorensen ym 2020).
* Tanskassa tehdyn väestötutkimuksen mukaan lapsuuden luontoaltistus tukee lasten mielenterveyttä. Runsas viheralueiden tarjonta vähensi sairastumisen riskiä 12:ssa 18:ssa mitatusta psykiatrisesta sairaudesta/ häiriöstä (Engeman ym 2020), vastaavia tuloksia on saatu skitsofrenian ja ADHD:n osalta.
* Lähiluonto korostuu hyötyjen saamisessa (sairastumisriskin vähenemisenä). (Engeman ym 2018, Thygesen 2020)
* Lisäksi muutto alueelle, jossa on enemmän lähiluontoa pienensi riskiä sairastua masennukseen. (Kivimäki ym 2021)
Vaikka muuttuvia tekijöitä on tutkimuksissa aina paljon, voidaan niistä todeta, että luontokontaktien useus, oleskeluajan pituus ja aktiivisuus vaikuttavat terveyteemme: luonnonympäristöissä on vähemmän melua ja ilmansaasteita, stressin hallinta ja stressitilasta elpyminen on helpompaa, luonnonympäristössä fyysinen aktiivisuus lisääntyy. Luonnonympäristössä kyläkoulussa on sosiaalisia kontakteja, mutta myös tilaa rauhalliseen omaan oloon, samalla luonnon keskellä opiskelun parantaessa immuunipuolustusta. Kaikki nämä tekijät lisäävät lasten terveyttä ja hyvinvointia.
Tanttalan koululla on sisäilmaltaan terve koulu. Ehdottaisinkin, että tämän hetken oppimis-, keskittymis- ja terveyshaasteiden yhdeksi ratkaisuksi tulisi tiedottaa vanhempia maaseutukoulujen terveyshyödyistä. Ehdotankin, että saman rehtorin alaisuudessa olevien koulujen oppilaiden tulisi saada valita koulunsa myös taajamasta maaseudullepäin koulukuljetuksineen!