Lapset pitäisi saada olla lapsia omassa kotikylässään mahdollisimman pitkään. Ehtivät kyllä nähdä kaupungin keskustan "hyvät puolet" myöhemmin kun ovat ensin oppineet pitämään huolta itsestään ja kavereistaan rauhallisessa tutussa ympäristössä. Saattaa muuten lyhentää lehtien "tapahtui viikonloppuna" palstaa huomattavasti pitemmän päälle. Esim. Öjan koulun todellisen luonnon läheisyys ja sen integraatio opetukseen taitaa olla harvinainen jopa koko maassa.

Vastustan, koska kustannussäästöjen kohde on väärä. Esim. tekniseltä puolelta saataisiin helposti tehostamalla isommat säästöt. Jo sillä, että työt tehtäisiin tehokkaasti ilman "lapioon nojaajia".

Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen palveluverkkojen rakennemuutokset
Käsittelen kuluja ja säästöjä ainoastaan Rödsön, Vittsarin ja Chydeniuksen koulujen osalta. Nämä voidaan erottaa muiden koulujen laskelmista, koska niillä ei ole oleellista vaikutusta niihin.
Liite A: Palveluverkkojen tavoitetila 2020-luvulla
Sivu 23: Ainoa asia josta syntyy säästöä, kuten laskelmistanne ilmenee, ovat opettajakulut, kun erotetaan Rödsö, Vittsar ja Chydenius muista kouluista pois.
Teidän laskelmissa, päivätty 23.11.2015, henkilöstökuluista tulee säästöä 250 000–290 000 €, vuonna 2016 henkilöstökuluista tulee säästöä 177 500 €. (Liite A, s. 23) Eroa on noin 100 000 €!
Raportissa Perusopetuksen oppilaskohtaiset kustannukset v. 2015, (Kokkolan kaikki ruotsinkieliset koulut huomioituina), henkilöstökulut ovat keskimäärin 60 % kokonaistoimintakuluista (1-6 lk). Miten voidaan säästää alla olevilla tiedoilla?
Opettajat: Rödsö 2 opettajaa, Vittsar 3 opettajaa, Chydenius 6 opettajaa (1 virka täyttämättä=7), yhteensä 11 opettajaa.
Uudessa 2-sarjaisessa koulussa olisi 12 luokkaa, 1 opettaja / luokka, mistä tulee tämä säästö, kun opettajia tulisi yksi lisää nykyiseen verrattuna? Olen jutellut asiantuntijoiden (mm. rehtoreiden) kanssa, jotka eivät myöskään ymmärrä miten noihin lukuihin on päädytty.
Liite 1: Perusopetuksen oppilasennuste 2016
Ennusteenne lukuvuodelle 2022–2023 on 711 oppilasta, eli pudotusta 86 oppilasta vuodesta 2016.
Ainoastaan Rödsön koulun oppilasmäärä on tietojemme mukaan kasvussa.
Kouluverkkoselvityksen virhe oppilasmäärissä johtuu siitä, että tilastot otetaan aina väestörekisterikeskuksesta. Virhettä Rödsön koulun kohdalla on esimerkiksi lukuvuonna 2021–2022 jopa 14 oppilasta (Väestörekisterikeskuksen tilastoissa 28 oppilasta, meille jo ilmoittautunut 42 oppilasta). Viitaten alla oleviin suunnitelmiin omakotitalorakentamisesta, oppilaita tulee varmasti olemaan lähemmäs 50 vuonna 2022. Syksylle 2017 Rödsön kouluun on jo nyt ilmoittautunut 9 uutta oppilasta ja vuonna 2018 syksylle 12 uutta oppilasta.
Oppilaaksiottoalueiden tarkoituksellinen muuttaminen on tuonut taksikuluja joita voi vain arvailla, ja johtanut oppilaiden siirtymiseen Chydeniuksen kouluun. Kokkolan kaupungin teknisen palvelukeskuksen tekemässä selvityksessä Selvitys omakotitalorakentamisen kohdentumisesta 2013-, sekä Rödsöntien pohjoispuolelle (Huom. EI eteläpuolelle!) että Puntuksen alueelle, eli Rödsön koulun oppilaaksiottoalueelle on suunnitteilla kumpaankin 245 omakotitaloa, eli yhteensä 490 omakotitaloa vuosina 2017–2030 (FCG Konsultointi Oy:n tekemä selvitys Perusopetuksen kouluverkkosuunnitelma s. 13). Lisäksi kaupunki hankki vuonna 2015 syksyllä yli 20 ha maata Rödsön oppilaaksiottoalueelta. Ja vielä lisäksi Kokkolan kaupunginhallituksen esityslistalla 30.01.2017 on asianumero 58 Metsäpalstan ostaminen Palo, jossa ehdotetaan ostettavaksi 11,5 ha maata Borgintieltä, noin 1,5 km Rödsön koululta.
Liite 2: Oppilaskehitys 2000–2016
Vuonna 2000 1-9 lk perusopetuksen ruotsinkielisiä oppilaita on ollut 912. Vuonna 2016 oppilaita on ollut 797, pudotusta 115 oppilasta, eli 12,6 %. Kannattaako ottaa riskiä ja rakentaa uusi kallis koulu kun oppilasmäärät ovat noin rajussa laskussa? Ennuste vuonna 2022–2023 on 711 oppilasta, pudotusta 86 oppilasta eli 10,8 %.
Lukuvuonna 2015–2016 1-6 luokkalaisia on ollut 517 oppilasta. FCG:n kouluverkkoselvityksen liitteen 1 mukaan lukuvuonna 2021–2022 kaikkien ruotsinkielisten koulujen (1-6 lk) oppilaiden yhteismäärä on 410 oppilasta, josta Sokojan koulussa 44 oppilasta. Jos Chydenius rakennetaan uutena 2-sarjaisena kouluna, johon yhdistetään Rödsö, Vittsar ja Öja ja jos Kirkonmäki yhdistetään Villan kouluun ja laajennetaan 2-sarjaiseksi, oppilaita on yhteensä 366 ja luokkia 24, silloin luokkakooksi tulee keskimäärin 15,25 oppilasta. Onkohan tätä ajateltu ihan loppuun asti?
Liite 3: Tilakustannukset päiväkotien ja koulujen osalta
Sisäiset vuokrat 2017:
Rödsö 75 100 €
Vittsar 87 400 €
Chydenius 217 600 €
Yhteensä 380 100 €
Elinkaarimallissa kiinteistön käyttökustannukset ovat 656 100 € / vuosi, jos kiinteistön rakennuskustannukset pysyvät budjetissa eli 9 milj. €. (Chydeniuksen koulun esiselvityksessä 10.2.2015 kustannusarvio oli 10,5 milj. €, onko saatu uusi tarjous vai mistä tämä johtuu?). Tällä hetkellä Rödsön, Vittsarin ja Chydeniuksen käyttökustannukset ovat yhteensä 380 100 €. Eli elinkaarimalli maksaa 276 000 € / vuosi enemmän. Tämä tarkoittaa 20 vuodessa 5 552 000 € lisäkuluja. 20 vuoden päästä rakennusliike omistaa elinkaarikiinteistön, jonka kaupunki on maksanut kokonaan. Onko tarjous elinkaarikoulusta julkinen?
Esimerkiksi Rödsön koulussa on viimeisten 39 vuoden aikana käytetty korjauksiin 280 800 €. Tällä 5 552 000 € erotuksella voidaan tehdä pieniä tarvittavia remontteja Rödsön kouluun sekä Vittsarin kouluun, mikäli Vittsarin oppilasmäärät ovat riittäviä. Rödsön koulussa ei ole näköpiirissä mitään suurempia pakollisia remontteja.
Chydeniuksen kiinteistö voidaan peruskorjata tai rakentaa yksisarjainen uusi koulu. Rahaakin jää säästöön ja mikä parasta, kiinteistöt olisivat kaikki kaupungin omistuksessa. Tämä luo mahdollisuuden myös muutoksiin tulevaisuudessa.
Liite 4: Koulukuljetukset, kustannusvaikutukset
Talouspäällikkö Kim Salolta saatujen kustannusten mukaan todelliset kuljetuskustannukset ovat olleet vuonna 2015:
Rödsö 0 euroa
Vittsar 18 954 €
Chydenius 3 396 €
Yhteensä 22 350 €
Liitteessä 4 on arvioitu seuraavasti:
Rödsö 20 000 €
On laskettu, että ainoastaan 14 oppilasta tulee tarvitsemaan koulukyydin, todellisuudessa n. 30–35 oppilasta tulevat tarvitsemaan koulukyydin lukuvuonna 2019–2020, jolloin oppilaat on suunniteltu siirtyvän Chydeniukseen. (Kaupungin ennusteessa on vain 28 oppilasta lukuvuodelle 2019–2020, meille on jo 42 oppilasta ilmoittautunut Rödsön kouluun lukuvuodelle 2019–2020). Oikeampi kustannus on siis arviolta n 30 000 €)
Vittsari noin 27 000 €
Chydenius 3 396 €
Yhteensä: 50 396 €
Tappiota tulee siis vähintään 28046 € / vuosi, 20 vuodessa tappiota 560 920 €
Rödsön oikeammalla arviolla eli 30 000 €, tappiota tulee 38046 € / vuosi, 20 vuodessa 760 920 €.
Liite 5: Puhtaus- ja ruokapalveluiden selvitykset
Rödsön, Vittsarin ja Chydeniuksen koulujen yhteenlasketut puhtaus- ja ruokapalvelujen kustannukset ovat kaikki yhteensä 165 692 €.
Kaikki koulut yhdistettynä Chydeniukseen, kustannukset ovat 175 311 € eli tappiota 9 619 € /vuosi, tämä tekee 20 vuodessa 192 380 € TAPPIOTA.
Liite 6: Kiinteistöjen jatkokäyttö /arvio
Kiinteistökauppa on tuloa, jos myydään kyläläisiltä lahjoituksena saatu Rödsön koulu. Sillä tienataan noin 40 000-60 000 €.
Julkisesti pyydän saada nähdä lahjoituskirjan, nähdäkseni onko siinä tälle myynnille joitain esteitä tai muita ehtoja.
Jalkapallokentälle suunnitellaan lisää tontteja, niin kuin Rödsössä ei olisi muuta rakennusmaata kuin jalkapallokenttä.
Vittsarin kiinteistön myynnistä 40–50 000 € myyntituloa.
Chydeniuksen kiinteistön myynnistä 480 000–730 000 € myyntituloa (vanhan kiinteistön purku- ja mahdollisen uuden tontin hankintakustannuksia ei ole kerrottu).

Liite 7: Yhteenveto kustannusvaikutuksista
liite A: Palveluverkkojen tavoitetila 2020-luvulla
Ei kannata huomioida, koska laskelmista ei selviä, miten on päädytty 177 500 € säästöön / vuosi
Huomioitava jos todelliset kustannukset ovatkin esityksessä oikein, mitä epäilen.
Liite 1: Perusopetuksen oppilasennuste 2016
ja
Liite 2: Oppilaskehitys 2000–2016
Kustannukset on huomioitu muissa liitteissä
Liite 3: Tilakustannukset päiväkotien ja koulujen osalta
5 552 000 € tappiota
Liite 4: Koulukuljetukset, kustannusvaikutukset
677 620 € tappiota (Talouspäällikönkin laskelmilla, 14 oppilasta, 477 620 € tappiota)
Liite 5: Puhtaus- ja ruokapalveluiden selvitykset
192 380 € tappiota
Liite 6: Kiinteistöjen jatkokäyttö /arvio.
Todellinen vaikutus vaikea arvioida eikä ole järkevää ottaa mukaan näihin laskelmiin, merkitys pieni.
Liite 7: Yhteenveto kustannusvaikutuksista
Rödsön, Vittsarin ja Chydeniuksen yhdistämisestä yhdeksi isoksi yksiköksi aiheutuu merkittävää tappiota
Yhteensä 5 552 000 € + 677 620 € + 192 380 € = 6 422 000 € tappiota 20 vuodessa
HUOM! Ainoat mitkä ovat huomioimatta, ovat henkilöstösäästöt (pyydetään tarkentamaan) ja kiinteistöjen jatkokäyttö/arvio, (ei oleellista merkitystä).
LIITE 8: PEHMEÄT ARVOT! Tämä liite puuttuu teiltä kokonaan. Kuka tätä koulua käyttää, te virkamiehet vai opettajat ja oppilaat? Jos päätöksentekijöillä ei ole omakohtaista kokemusta pienistä kouluista, on mielestäni kohtuutonta, että sellainen henkilö tekee päätöksen siitä, mikä koulu on paras minun sekä muiden lapsille! Missään ette ole huomioineet lasten hyvinvointia, missä on lapsivaikutusraportti?
Jokainen lapsi tulee odottamaan tai istumaan taksissa keskimäärin 376 tuntia vuodessa! Kaikkien virkamiesten ja päättäjien tulisi tutustua opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtolan tekemään raporttiin Yleisohjeistus 2016 kouluverkkopäätöksenteossa huomioitavista asioista. Lapset ovat meidän tulevaisuutemme, joten heidän kasvaminen turvallisessa ympäristössä olisi ennen kaikkea se tärkein huomioitava asia kouluverkkopäätöksissä. Rödsön koulu on terve, vanha ja upea koulurakennus, joka sijaitsee luonnonkauniin Perhonjoen vieressä. Oppimisympäristönä se on lapsille mitä parhain ja tarjoaa paljon virikkeitä, ei tarvitse lähteä kauas metsäretkelle koska koulu sijaitsee metsän ympäröimänä. Vaikka koulu on vanha, se ei tarkoita sitä, että se on huonossa kunnossa. Päinvastoin vanha koulu on kodikas eikä laitosmainen kuten uudet koulut valitettavan useasti ovat.
Koululle on kyläläisten toimesta lahjoitettu mm. tabletteja sekä urheiluvälineitä. Koulusta siis löytyy kaikki samat modernit tavarat kuten muista kouluista. Koulu on myös vastikään saanut Brita Maria Renlundin säätiöltä avustuksen, jolla voitiin hankkia koulun pihalle uusi hieno kiipeilyteline.
Johtopäätös
Jos tarkoitus on vain tuhlata lisää rah

...jatkuu
Johtopäätös
Jos tarkoitus on vain tuhlata lisää rahaa ja siirtää veronmaksajien rahoja rakennusliikkeiden elinkaarimalleihin ja taksiyrittäjien taskuihin, niin hyvällä tiellä ollaan. Täytyy myös huomioida pehmeät arvot kuten oppilaiden, opettajien ja vanhempien viihtyvyys, ympäristö, koulumatkat jne.
Keskusteltuani lukemattomia kertoja Rödsön alueen vanhempien kanssa, en ole kertaakaan törmännyt vanhempaan joka mieluummin laittaisi lapsensa kaupunkiin kouluun.
Mielestäni pitäisi miettiä kuinka saamme Rödsön kouluun 50–60 oppilasta ja esikoulu, se onnistuu varmasti oppilaaksiottoalueita muuttamalla ja ohjaamalla oppilaita Rödsön kouluun. Tilat ovat riittävät, ja asianmukaiset esikoulutilat saadaan helposti tehtyä pienellä remontilla.
Olen milloin tahansa, missä tahansa ja kenen kanssa tahansa, valmis keskustelemaan näistä asioista!
Jos haluatte lisätietoja, olkaa yhteydessä.

Eero Schreck

Eero Schreckin kannanotto helpommin luettavissa osoitteessa http://www.rodso-palo.karleby.fi maanantaista 30.1.2017 lähtien tai pyydä kopio eikka@ihe.fi

Päivän lehti 1.12.2016: Viimeisin perusopetusta koskeva kansainvälinen tutkimus osoittaa selkeästi matematiikan ja luonnon¬tieteiden oppimistulosten heikentymisen. Viimeistään nyt näiden tulosten tulisi herättää kouluviranomaiset ja päättäjät. On rohjettava kysyä, miten tähän on tultu ja miten tilanteeseen ¬pitää puuttua. Viimeisimpien 25 vuoden kuluessa yli puolet peruskouluista on lakkautettu. Oppilailta kuluu enemmän aikaa koulumatkoihin, mikä vähentää oppimiseen käytettävää aikaa. Koulumatkat vievät aikaa myös liikunnalta ja muilta harrastuksilta. Oppilaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edellytykset ovat heikentyneet dramaattisesti. Oppilaiden väliset erot ovat kasvaneet ja erityisesti poikien oppimistulokset ovat suorastaan romahtaneet. Viimeistään nyt on syytä pohtia, millainen koulu ja millainen pedagogiikka tukee kaikkien oppilaiden kehittymistä motivoituneiksi ja aktiiviksi oppijoiksi. Koulujen ja luokkakokojen kasvaessa oppimisen mahdollisuudet sekä opettajan peda¬gogiset käytänteet muuttuvat. Opettajalle jää entistä vähemmän aikaa yksittäiselle oppi¬laalle. Tästä kärsivät erityisesti ne oppilaat, joilla on oppimisvaikeuksia ja jotka tulevat riskiolosuhteista. Hyvä kodin ja koulun yhteistyö vaikuttaa merkittävästi oppimistuloksiin. Koulujen lakkauttaminen on heikentänyt vanhempien mahdollisuuksia osallistua lastensa koulutyöhön.
Tutkimusyhteenvedot ovat osoittaneet, että pienet koulut vähentävät köyhyyden vaiku¬tusta oppimistuloksiin. Pienten koulujen huono-osaiset oppilaat pärjäävät huomattavasti paremmin vakiokokeissa kuin suurten koulujen vastaavat oppilaat. Eira Korpinen, professori emerita, Jyväskylä

En pidä ajatuksesta, että kirkonmäen koulu yhdistetään Villaan. Isokylän ja kirkonmäen alue kasvaa ja ruotsinkielisiä oppilaita tulee koko ajan lisää kun kuusimäelle ja mustikkamäelle rakennetaan. Villan koulusta tulee jättikoulu, joka ei ole hyväksi pienille lapsille. Opettajien palkoista ei yhdistymisellä säästetä ja lisää rakentamista tulee joka tapauksessa. Kirkonmäki tarvitsee oman ruotsinkielisen ala-asteen, ihan sama mistä näkökulmasta asiaa tarkastelee! Tämä jatkuva yhdistely on kautta linjan saanut jo ihan naurettavat mittasuhteet. Tässä ei tunnu olevan järkeä. Väärä paikka säästää, tai ainakin asiaa mietittävä järjellä!!

Kokkolassa on jo nyt tiedossa useita sisäilmaongelmaisia kouluja (esim. Halkokari, Jokilaakso, Kirkonmäki, Rytimäki, Ykspihlaja, Lohtajan yläkoulu, Hakalahti, Kiviniitty ja Länsipuisto). Korjaukset, joilla kouluja ei saada kuntoon, ovat rahan, ajan ja ihmisten terveyden haaskaamista. Uusien rakennushankkeiden viivyttäminen sisäilmaongelmaisissa kouluissa työskentelevien lasten ja aikuisten terveyden kustannuksella on edesvastuutonta. Koululaisten ja työntekijöiden ei kuulu maksaa terveydellään siitä, että kaupunki ei ole osannut hoitaa talouttaan eikä rakennuksiaan.

Kouluverkkoa on suunniteltava rauhassa kokonaisuutena. Ensin tulee puolueettomasti selvittää ja rehellisesti myöntää, kuinka vakavia sisäilmaongelmia missäkin koulussa on, mitkä rakennukset ovat todellisuudessa tulleet tiensä päähän ja mitkä ovat terveitä. Sen jälkeen tulee katsoa oppilasmääriä sekä arvioida niiden kehittymistä eri alueilla. Terveitä koulurakennuksia ei kannata sulkea nykyisessä tilanteessa, vaan ne tulee jättää osaksi kouluverkkoa. Rakennukset, joissa on korjaustenkin jälkeen ongelmia, tulee purkaa ja rakentaa tai muuten hankkia tilalle terveitä rakennuksia. Miksi Kokkolassa on vuodesta toiseen kiire kouluverkkosuunnitelmilla? Aikaa on, rahaa vähemmän, mutta rahaakin on löydyttävä terveelliseen kouluun. Lain mukaan oppilailla ja työntekijöillä on oikeus turvalliseen ympäristöön ja työnantaja on vastuussa työntekijöidensä terveydestä työssä. Hyvä suunnittelu ja terveet tilat tulevat pidemmällä aikavälillä edullisemmaksi, kuin ongelmista vaikeneminen, rahan käyttäminen hyödyttömiin korjauksiin ja lukuisten kaupunkilaisten, niin lasten kuin aikuistenkin, terveyden menettäminen.

Ennen päätöksiä on syytä lukea Yleisohjeistus 2016 kouluverkkopäätöksenteossa huomioitavista asioista 1 (13)
tekijänä: opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola. Lopussa teksti: Kouluverkkopäätöksenteossa on menty täysin kiinteistö edellä – ei lapsi edellä (niin kuin voimassa oleva lainsäädäntömme edellyttäisi; lapset on nähty pikemminkin palikoina, joita voi kyselemättä siirrellä miten vain). Kouluverkkopäätöksenteko on ollut tarkoitushakuista ja muutenkin vastoin hyvän hallinnon oikeusperiaatteita. Päätösvalmistelussa ovat tärkeimmät asiat jätetty yleensä kokonaan arvioimatta tai selvittämättä: nimittäin lapsi-, hyvinvointi- ja pedagogiset vaikutukset. Seurauksia ei tarvitse tätä taustaa vasten ihmetellä: 1) perusopetuksen kustannukset ovat olleet kaikista koulutusmuodoista eniten kasvussa, 2) perusopetuksen oppilaiden osaamistaso on lähtenyt huolestuttavaan laskuun (vrt. PISA, PIRLS, TIMMS), 3) lasten ja nuorten voimakkaasti kasvaneen pahoinvoinnin seurauksena on aiheutettu suuri kustannusnousu myös SOTE-puolelle sekä 4) alueiden elinkelpoisuus ja elinvoima on näivettymässä. Koulujen lakkauttaminen ei ole ollut harmoniassa oppilasmäärän vähenemisen, vaan kouluja on lakkautettu 3–4 kertaa enemmän, mitä oppilasmäärän väheneminen olisi edellyttänyt. Koulujen lakkauttamisvimma on ollut monessa kohdin räikeässä ristiriidassa voimassa olevan lainsäädännön ja valtion tärkeimpien strategisten ohjausasiakirjojen kanssa. Keskittämisen ideologian ”piilo-opetussuunnitelma” jyrää kaiken alleen. Historiallisesti katsottuna menneet sukupolvemme olivat sivistystahdossaan nykyistä sukupolvea viisaimpia ja vahvempia: kun vuosina 1866–68 Suomea koetteli suuret nälkävuodet, jossa 8 % väestöstä kuoli nälkään, säädettiin kansakouluasetus (v. 1866). Katastrofaalisesta puutteesta huolimatta, päätettiin investoida opetukseen ja koko kansan sivistystason nostamiseen. Suomi nousi vähän yli sadassa vuodessa yhdestä maailman köyhimmästä valtiosta yhdeksi maailman rikkaimmaksi hyvinvointivaltioksi. Nyt hyvinvointi- ja sivistys-Suomessa katsotaan, että meillä ei ole enää varaa ylläpitää edes kohtuullisesti palvelevaa peruskouluverkkoa. Kannattaisi palauttaa jälleen Snellman mieleen: ”Sivistyksen voima on meidän ainoa pelastus.”

Tärkeintä on turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö. Kokkolassa tämä ei toteudu kuin muutamassa koulussa. Yksi suurimmista ongelmista on koulujen sisäilmaongelmat. Toki myös koulun koko vaikuttaa, mutta siihen en nyt ota enempää kantaa kuin, että en pidä liian suuria kouluja, varsinkaan yläkouluja ja lukioita, turvallisina. Oppilastuntemus ei isoissa yksiköissä voi olla hyvä.
Kokkolassa useampaan todella pahoin mikrobivarioituneeseen kouluun on ensin tehty kalliita remontteja, ja sitten on todettu rakennuksen olevan korjauskelvoton. Miksi tämä kallis moka täytyy tehdä aina vain uudelleen? Viimeisin varmaan on Länsipuiston koulurakennus. Rakennukseen tehtiin kesällä 500 000 euron ilmanvaihtoremontti ennen kuin koulua oli edes kunnolla tutkittu. Koulun sisäilmaongelmien ainoaksi syyksi kerrottiin mediassa ilmanvaihto-ongelmat. Ilmanvaihtoremontti todettiin epäonnistuneen. Tilanne ja ihmisten oireilu vain paheni. Koulusta on lähtenyt pois niin opettajia kuin oppilaitakin. Kesällä ja myöhemmin tehdyissä tutkimuksissa on kaikista koulun kerroksista löytynyt monia terveydelle vaarallisia mikrobeja mm. sädesientä ja Aspergillus versicoloria.... Näitä samoja ja muita mikrobeja löytyi jo 90-luvun tutkimuksissa. Näistä on tiedotettu aina todella huonosti! Ongelmallisia tiloja on kaikissa kerroksissa ja koko koulua ei ole edes tutkittu, koska sanotaan, ettei se ole mahdolista kun kyse on näin isosta rakennuksesta. Kuinka on mahdollista, että koulu yhä jatkuu rakennuksessa? Miksi puhtaita tiloja ei ole järjestetty? Onko kaikki todellakin korjattavissa, eikö tämä ole jo nähty riittävän moneen kertaan, varsinkin jos kaikkia tiloja ei voida edes tutkia. Kuinka kaikki sitten muka voidaan korjata? Kun rakennus on jo yli 60 vuotta vanha ja oireilua on ollut jo yli 20 vuotta (rakennus remontoitu 90-luvulla), herää kysymys, että milloin on aika luovuttaa ja purkaa koko rakennus?! Kiviniityn koulussa on myös hankala sisäilmaongelma. Koulujen siirrot päikseen eivät ole ratkaisu tähän eikä muihinkaan ongelmiin. Tulevat kouluverkkoratkaisut tulee tehdä sisäilmaongelmat huomioiden.