Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten uudistaminen on jatkunut useita vuosia. Rahoitusleikkaukset ovat melkoiset. Sektoraalinen uudistaminen ei ole edesauttanut kansallista yhteistyötä. Työntekijät elävät kauhun tasapainossa. Johtamisen näkökulmasta TINin vision tulee välttää politiikan tekemistä. Jos valintoja pitää tehdä, ne kannattaa määritellä selkeästi. Vastaavasti muutos tulee johtaa ja resursoida riittävällä tasolla.

Aktiivisemmin dokumentissa pitäisi osaamispohjan varmistamisesta siirtyä osaamispohjan kehittämiseen. Näen elinkeinoelämän roolin keskeisenä, kun osaamistarpeita, innovaatio- ja kokeiluympäristöjä mietitään.

TKI resursseja tulisi ohjata alueiden jo olemassa oleviin innovaatio- ja liiketoimintaympäristöihin sekä tukea uusien rakentamista. Nämä alueelliset ympäristöt kytkeytyvät Suomen ja kansainvälisen kentän laajempaan ekosysteemiin. Tulevaisuuden menestys rakennetaan korkealle osaamiselle ja koulutukselle, jonka vuoksi tulisi tunnistaa ja ennakoida entistä paremmin tulevaisuuden osaamistarpeet koko Suomen alueella, jolloin tarvitaan aidosti osallistava ja vaikuttava menettely maakuntien ja valtion välille.

Osaamispohjan varmistamisesta tulisi siirtyä osaamispohjan kehittämiseen ja sitä kautta Suomen osaamisen nostamiseen. Elinkeinoelämän rooli on välttämätön, kun osaamistarpeita ja innovaatio- ja kokeiluympäristöjä kehitetään.

Pitäisi vielä konkretisoida, millainen Suomi on vuonna 2030 innovaatioympäristönä. Miten erotumme muista maista/alueista, jotka myös haluavat olla parhaita paikkoja elää ja yrittää. Valitaan noin 4 -5 konkreettista indikaattoria/mittaria, jolla onnistumista voi mitata ja jotka fokusoivat sekä julkisen että yksityisen sektorin toimijoita tekemään töitä saman tavoitteen eteen.

Kyberturvallisuudessa työskentely ja tiedustelulaki (siviilitiedustelu ja sotilastiedustelu)

Suomen saamiseksi houkuttelevaksi innovaatio- ja kokeilualustaksi kolmessatoista vuodessa on tehtävä paljon työtä sekä Suomessa että sen ulkopuolella. Moni suomalainenkin innovaattori kokee nykyisen toimintaympäristön Suomessa liian hankalaksi ja lähtee Piilaaksoon tai Tallinaan perustamaan tai kasvattamaan yritystään. Suomen saaminen maailmanlaajuisesti houkuttelevimmaksi innovaatio- ja kokeilualustaksi vaatii Suomen nykyisen vakauden vaalimista ja vahvistamista, koulutusjärjestelmän lujittamista ja laajentamista ja runsaasti toimenpiteitä sääntelyn purkamiseksi, työmarkkinoiden vapauttamiseksi ja verotuksen keventämiseksi. Suomen luonto ja jopa sää voivat kääntyä positiivisiksi houkuttelevuustekijöiksi ilmastonmuutoksen seurauksena. Suomalainen tasa-arvo, maahanmuuttajien humaani kohtelu ja suomalainen elämänmuoto kaiken kaikkiaan ovat nousevia kilpailutekijöitä maailman mittakaavassa. Meidän ei siis enää vuonna 2030 pidä väittää että sää ja verotus ovat estäneet Suomen kehittymisen maailman johtavaksi yhteiskunnaksi.

Kokeilut ovat toki hyviä, mutta kokeiluista pitäsi oppia kumulatiivisesti. Tällöin tulokseksi ei kelpaa, ainakaan monta kertaa peräisin että kokeilu tehtii ja nyt on tarkoitus tehdä uusi kokeilu.

Olisi hyvä, jos ehdotuksen tukena olisi exponetiaalisesti kehittyvien teknologoiden virittämä maailman kehittyminen.

Innovaatio on paljon laajempi käsite kuin kokeilu. Nyt asiat saattavat mennä sekaisin ja samanarvoistua.

=> Suomi tarjoaa maailman parhaan ympäristön erilaisille innovaatioille. Suomessa työn tuottavuus paranee nopeammin kuin misssään muualla. Esteet uusien teknologioiden, liiketoimintamallien ja yhteistyön tekemisessä on minimoitu kuitenkin muistaen, että toiminnan pitää olla kestävällä pohjalla. Suomessa käyttöön otetut käytännöt ovat esikuvana muille maille ja alueille.

Osaamisesta puhutaan möhkömäisenä käsitteenä lainkaan analysoimatta sitä, millä aloilla kompetensseja tullaan lisävuosina tarvitsemaan lisää. Visiota luonnehtii myös vanhakantainen tutkintokeskeisyys samaan aikaan, kun vain jokin aika sitten tuloksellinen tutkijakoulujärjestelmä ajettiin alas ja Suomen Akatemia on siirtänyt painotustaan pikemmin jo väitelleiden tutkijoiden rahoittamiseen: eli millä resursseilla nuo tohtorit on tarkoitus kouluttaa?