Tiekartasta puuttuvat seuraavat:
- Työperäisen maahanmuuton tarveharkinnan poistaminen ja lupakäytäntöjen sujuvoittaminen. Tämä on aivan oleellinen toimenpide ajatellen ikärakennettamme, osaajien saatavuutta, osaamisperustan varmistamista jne.
- Tarve nykyistä huomattavasti strategisemmalle ja laajemmalle yhteistyölle - eri kasvuvaiheessa olevien yritysten keskinäinen sekä yritysten ja tutkimuslaitosten/korkeakoulujen välinen yhteistyö.
- Tarve parantaa oppilaitosten/korkeakoulujen kyvykkyyttä ennakoida ja vastata nopeasti työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin.
- Yritysvetoisten osaamis-, innovaatio- ja liiketoimintaekosysteemien/-alustojen, potentiaali ajatellen jo työelämässä olevien elinikäistä oppimista. Oleellista on, että toimijoilla yhteinen strateginen agenda ja että toimijoita on riittävä joukko.
- Miten olemassa olevia hyvin toimivia verkostoja hyödynnetään tehokkaasti - ei keksitä pyörää uudestaan. Tiekartasta tulisi löytää elementit, jotka vauhdittavat myös Suomen vahvojen alojen ja olemassa olevien yritysten uudistumista.
- Tiekartassa mainitaan 4 % BKT tavoite. Tiekartasta puuttuu tavoite yrityksille suunnatun julkisen tki-rahoituksen lisäämisestä (ref. OECD vertailut) ja tapapainosta osaamisperustan luomisen/tuotekehitystoiminnan/innovaatiotoiminnan lähellä markkinoita olevien toimien välillä.
- Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen strategiarahoituksen määräytymisperusteita tulisi selkiyttää ja tehdä läpinäkyväksi. Kriteereitä ei voi olla kovinkaan monta. Opetuksen ja tutkimuksen vaikuttavuus tulisi olla yhtenä.
- LUMA- ja teknologiakasvatuksen ja -osaamisen tarve on huomioitu vain tämän hallitusohjelmakauden toimenpiteenä. Tarve on niin suuri, että tämä vaatii pitkäjänteisempää työtä ja toimia.
- Tiekarttaluonnoksesta ei suoraan näy tavoitetta saada Suomeen lisää midcap-yrityksiä ja lisätä ulkomaisia investointeja Suomeen.
- Tiekarttaluonnoksessa ei myöskään kuvata, miten toteutusta tullaan johtamaan (ref. OECD-maaraportti).

Kyberturvallisuus, tiedustelulainsäädäntö (siviilitiedustelu ja sotilastiedustelu)

Maahanmuuttokeskustelun sävy on viime aikoina valitettavast muuttunut korostamaan lähes pelkästään uhkia, mahdollisuudet sivuutetaan lähes kokonaan. Vaikka juuri nyt voi olla poliittisesti vaikeaa puhua maahanmuuton tärkeydestä, on sen oltava kiinteä osa meidän 2030 visiota. Ilman maahanmuuttoa meillä ei Suomessa ole vuonna 2030 edellytyksiä päästä vision tavoitteeseen. Meidän on varmistettava esim:
- työperäisen maahanmuuton vapauttaminen ja tarveharkinnan poisto
- työlupakäytännön helpottaminen jo maassa olevien työntekijöiden osalta
- automaattisen työ- ja oleskeluluvan myöntäminen suomalaisesta korkeakoulusta valmistuvalle kansalaisuudesta riippumatta
- start-up viisumin tai e-kansalaisuuden mahdollistaminen Suomeen perustettavien yritysten avainhenkilöille

Miten harmonisoidaan toimintamallit Suomen ja muun meille tärkeän referenssimarkkinoiden kanssa. Tämä kattaa työelämän kaikki alueet. Paras innovaatio ympäristö pitää ajatella pääasiassa innovaatio toimintaa tekevien tahojen, siis tässä itsensä likoon laittavien ihmisten näkökulmasta. Jos heillä on asiat hyvin, niin sitten on niin. Muuten ei ole.