Elinkeinoelämän mukaan saaminen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmään on keskeinen asia, jos visiossa esitettyjä asioita tahdotaan viedä oikeasti eteenpäin. Kyse on erityisesti nykyjärjestelmän kehittämisessä ja toimintatavoissa. Suomeen tulee luoda toimiva PPP-malli, kuten esimerkiksi OECD on Suomen maa-arviossa esittänyt. Korkeakoulutuksen laadun kannalta on keskeistä kehittää korkeakoulujen profiloitumista ja kannustaa siihen edelleen, mutta se ei yksin riitä. Kaiken kokoiset yritykset ja elinkeinoelämä tulee saada aidosti mukaan PPP-toimintaan. Korkeakoulujen profiloitumista pitää tehdä, mutta PPP-työskentelymuodon aikaansaamisessa se ei ole ensisijainen toimi.

Osaamisperustan varmistaminen ja innovaatio- ja kasvuekosysteemien kehittäminen ovat hyviä ylätason tavoitteita, joissa globaali toimintaympäristö ja yhteistyö lähtökohtana molemmissa.
Keskeiset toimenpiteet:
- Yritysvetoiset osaamis-, innovaatio- ja liiketoimintaekosysteemit
- 4 % BKT -tavoitteesta kiinni pitäminen TKI-investoinneille.
- Korkeakoulujen profiloituminen, toimipisteverkoston tiivistyminen, ppp, maailmanluokan tutkimusympäristöt.

Kyberturvallisuus ja tiedustelulaki siviilitiedustelussa ja sotilastiedustelussa

Sääntelyn purku, innovaatiomyönteinen tutkimus- ja tiedepolitiikkka, valtionhallinnon ketteröittäminen

Tässä paperissa keskeisintä on koulutus (pitäisi ehkä tehdä vähän valintoja) ja osaaminen ylipäätään. Siihen kuuluu myös kansainvälisen talentin saaminen ja pitäminen Suomessa. Tässä on todella paljon typeriä ongelmia juuri nyt. Niillä estetään Suomessa hyvinkoulutuksen saaneiden nuorten ihmisten jääminen maahan.

Keskeisintä voisi olla, jos alustatalouden, multi-sided markkina dynamiikan ja tiedon, sekä tekoälyn merkitykset olisivat sisäistettyinä. Nyt keskeiset tekijät joko puuttuvat tai saattavat olla vaillinaisesti ymmärrettyjä... vaikea arvata mitä kirjoittaja on eri kohdissa miettinyt. Olisi myös mukava kuulla se, miten tässä käytetyt termit, kuten ekosysteemit, eroavat perinteisesti tavoista tehdä innovaatioita. Ero on hyvin selvä, mutta onko se oikeasti osa tätä visiota ?

Suomessa ei voi olla vain Suomikeskeinen alustatalous... ja jos haluamme olla mukana globaalissa pelissä pitää pelisääntöjen olla suunnilleen samat Suomessa kuin muuallakin... siihen kuuluu kaikki tähän liittyvät pelisäännöt. Ja silloin kysymys kuuluu, pystymmeko motivoimaan muut maat maailmassa muuttamaan omia lakejaan ja tapojaa suomalaisiksi vai päinvastoin.

Lisäksi saattaa olla niin, että platform peli on pelattu jo muutaman vuoden sisällä ja vuonna 2030 on menossa jo dynamiikan seuraava vaihe. Tällainen visio olisi ollut oikein hyvä noin vuonna 2007 jossa tavoitevuosi olisi ollut 2020.