• - Ohjelmistokehitys omilla vahvuusalueilla
    - Raudan kehittäminen eli alusta joka liikkuu ohjelmalla. Esimerkiksi vaikka itsenäiset metsäkoneet tai kenttätykistön yksikkö, joka osaa toimia itsenäisesti vihollisen tykistötuleen vastatykistönä. Ei tarvitse tuottaa itse telatykistöä vaan tykistöalusta muutetaan tietylle järjestelmälle. Ohjelmiston istuttaminen haluttuun rauta-alustaan.
    - Koulutus koulutus koulutus

  • 1. Koulutusmahdollisuuksien luominen asianmukaisille aloille: Sekä maisterin että jatkotutkintoja, jotka etsivät omaa kotimaista makua alalle, käyttäen toki hyödyksi maailmalla tehtyä tutkimusta.
    2. Vuosittaiset tekoäly-hackatlonit yritysten ja valtion sponsoroimana. Näissä ratkaistaisiin todellisen elämän ongelmia, ei keksittyjä tehtäviä.
    3. Raju satsaaminen puolustusvoimien kyberturvallisuusyksikön tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan. Sieltä tuoteideoita myös siviilipuolelle.

  • 1. Lainsäädäntö - tekoälyä pitää pystyä hyödyntämään ja kokeilemaan laillisesti ja turvallisesti. Pitää olla myös selvyys vastuukysymyksistä, jotta mahdollisiin ongelmatilanteisiin on varauduttu ennalta ja kaikki pelaavat samoilla pelisäännöillä. Selkeillä pelisäännöillä pystytään rohkaisemaan myös yrityksiä kokeilemaan ja kehittämään, joka puolestaan luo työpaikkoja tekoälyn ääressä ja työssäoppimista nykyisille it/matematiikka-osaajille.
    2. Koulutus ja tiede - varsinaisia tekoälyosaajia ei kouluteta tällä hetkellä. Tulisi luoda koulutuspolku, joka takaa vahvan matemaattisen ja tietoteknisen osaamisen. Pelkkä ohjelmistotekniikan koulutus ei riitä, koska koodaaminen ei ole tekoälyn syvin olemus! Samoin riittävä tuki tekoälytutkimukselle Suomessa.
    3. Verkostot ja yhteisöt - tuetaan yliopistojen/tutkimuksen ja yritysten kokeiluja ja mahdollistetaan nopeat testit ja yhteistyö.

  • 1. Määritelmät selviksi, mitä tekoäly on ja misssä sitä voidaan hyödyntää. 2. Rahoitus koulutukseen ja kokeiluihin julkisella ja yksityisellä sektorilla. 3. Hyötyjen ja kilpailuetujen arvioinnin kautta fokus lupaavimpiin sovelluskohteisiin.

  • Analytiikka ja tekoäly tulisi nostaa yhdeksi osaamiskeskittymäksi, jollaisia Suomessa on esim. yliopistoissa.
    Data-alustojen ja rajapintakirjastojen perustaminen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyössä.

  • 1. Koulutuspolku perustasolta yliopistoon kuntoon
    2. Yliopistokoulutuksen kehittäminen
    3. Tekoälytietoisuuden lisääminen yhteiskunnallisten päättäjien ja yritysjohtajien keskuudessa

  • Hallinnon tehtävä olisi mahdollistaa muutosta, ei estää sitä. Nykylainsäädäntö omaa pitkät perinteet ennen ICT-aikaa ja sen muuttaminen tuntuu olevan aina vain vaikeampaa.
    Lisää ulkomaisia osaajia Suomeen, niin yrityksiin kuin yliopistoihin/korkeakouluihin. Tarveharkinta pois.

  • 1. koulutus
    2. rohkeat kokeilut kaikilla eri aloilla ja kaikissa valtion organisaatioissa
    3. riittävän vahva sosiaaliturva, jotta saamme alalle startuppeja

  • Älykäs ihmisen ja teköälyn toisiaan tukeva yhdistelmä päätöksenteon tukemisessa ja optimoinnissa.
    Perusymmärryksen laajempi koulutus että ihmisillä olisi paremmat valmiudet soveltaa ja ymmärtää mahdollisuuksia ja omaksua teköälyn potentiaalia.
    Ennakkoluuloton uusien avausten mahdollistaminen ja kokeilukulttuuri sopivissa ympäristöissä.

  • 1. Opitaan keräämään ja annotoimaan dataa, niin että se mahdollistaa merkittävän palvelujen automatisoinnin.
    2. Käytetään automatisoinnin tehokkuutta elinkeinojen ja elinkeinorakenteen kehittämiseen. Esimerkiksi rikkaruohot tunteva robotti voisi kitkeä pellon, korvaten kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käytön ja mahdollistaa erittäin tehokkaan luomutuotannon.
    3. Opitaan käyttämään keinoälyä tehostamaan tutkimusta.

    • «
    • 1
    • 2
    • 3
    • 4
    • »