Yritysten ja korkeakoulujen yhteistyön on oltava yritysten toimintaa oikeasti vahvistavia eikä pelkästään näennäisiä tutkimushankkeita. Tässä on esim. Tekesillä paljon pohdittavaa.

Sosiaali- ja terveyspalvelut yksityisiltä ja julkisilta sosiaali- ja terveyspalveluilta (lääkärikeskukset, terveysasemat, hammashoitolat, sairaalat, erikoissaairanhoito, yliopistolliset sairaalat, lastensairaalat, syöpäsairaalat, poliklinikat, jne).
Energiayhtiöt, jossa tekoälyä hyödynnettäisiin uusiutuvan energiantuotannossa. Tekoälystä hyötyisivät niin jätevoimalat, uusiutuvaa energiantuotantoa tuottavat lähteet (aurinko, tuuli, meren aalto, geolämpö, maalämpö, biomassa), digitaaliset älykkäät sähkövarastot ja datacenterit datakeskukset.
Opetus- ja koulutus, jossa heti peruskoulussa voidaan esimerkiksi opettaa ja hyödyntää oppimisessa tekoälyä sekä myös lukioissa, ammattikouluissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa.

Pitää ymmärtää että yritykset ovat avainasemassa. Valtion rahoilla ja ohjaamana ei synny kv-kilpailuetua tutkimuksessa saatikka tuotteissa.

Professoreille houkuttelevaa osa-aikatyötä yrityksissä.

Yritykset tulevat mukaan kun lainsäädäntö ja muu sääntely sen mahollistaa ja kun julkishallinto avaa usecasejä mahdollisuuksia ja toisaalta tuottaa osaajia. Tekoälyn moraalisen päätöksenteon sääntelyyn pitäisi kasata laajaa, julkista keskustelua käyvät mediavaikuttajat, alan asiantuntijat ENNENKAIKKEA teollisuudesta, lääketieteestä ja eri kirkoista.

Tekes-hankkeet ovat olleet hyvä rahoitusinstrumentti yritysten ja yliopistojen väliselle yhteistyölle, ja myös uusien yritysten syntymiselle. Nykyisin tällaista rahoitusta on vähennetty ja painopistettä siirretty teollisuuden usein lyhytaikaisempien intressien suuntaan.

- Yritys näkee oikeita mahdollisuuksia luoda bisnestä jollain aikavälillä.
- Rahoitus toimii ja ideat kohtaavat rahoittajat
- Osaavia ihmisiä, jotka kykenevät luomaan toimivia kokonaisuuksia. Ihmiset kohtaavat toisensa.

Suurten vientiyritysten tuotekehitysosastot voisivat osallistua yhteiseen verkostotapaamiseen, jossa ideoitaisiin tutkimuksen ja tuotekehityksen pohjalta tekoälyratkaisuja olemassaoleviin menestystuotteisiin. Startupit valtion rahalla mukaan.

Onnistuneet sovellukset herättävät parhaiten yritysten kiinnostuksen tekoälyn hyödyntämiseen. Lisäksi tarvitaan korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten (AMK:t yliopistot) osallistumista kehittämishankkeisiin.

- Kehityshankkeiden ja pilottien muodossa
- Tuoda rahoitusta, osaajia ja asiakkaita yhteen
- Viranomaiset, yritykset, oppilaitokset ja käyttäjät osallistuttava