Yrittäjyyden tukeminen pitää saada vahvasti mukaan.

Yritysyhteistyön helpottaminen ja hankkeen toiminnan joustavuuden lisääminen. Etukäteen tarkalleen suunniteltu ja lukkoon lyöty hanke sitoo hanketoimijoiden kädet uusien mahdollisuuksien osalta ja rajoittaa tulosten vaikuttavuutta. Alueelliset hyödyt on voitava huomioida hankkeessa. Rahoituksen ohjeistus ja säännöt selviksi jo ennen ohjelmakauden alkamista. Ohjeistus toteuttajille selkokielellä ja lyhyesti.

Suomen erilaisten alueiden,erilaisiin haasteisiin vastaaminen.

Hankkeiden tulisi vastata laadullisesti alueen tarpeisiin. Hankkeita tulisi hakea toimijoiden, joilla on edellytyksiä sisällyttää kehittämiskohteet tulevaan työhön. Hankkeiden pitää auttaa työttömien ja työpaikkojen kohtaamisessa, ei vain olla lisäraha oman toiminnan jatkamiseen. Kehittämistä ja yhteistyötä kannattaisi tehdä alueittain, ei vain pienillä alueilla. TE- toimiston tulisi ottaa vahvempi rooli hankkeitten työparina.

Rahoituskanavat joustavaksi käyttää ilman turhaa byrokratiaa!

Rahastoista vastaavien virkahenkilöiden positiivinen lähestyminen hankkeita ja ideoita kohtaan. Nyt tuntuu joskus, että rahat ovat virkahenkilön omia rahoja ja niitä ei haluta jakaa eteenpäin luomaan uutta ja päivittämään vanhaa

Yksipuolinen koheesiopolitiikka on riittämätöntä. Rakennerahastovaroja pitää pystyä suuntaamaan vahvemmin myös niille alueille, jotka ovat kasvun ja kehityksen kärjessä.

Ilmastonmuutoksen hillintä on otettava nyt toisella tavalla mukaan kaikkiin hankkeisiin. Enää ei riitä se, että jotain hankkeita saadaan korulauseilla tämän kategorian alle. Vaaditaan joka hankkeeseen konkreettisia toimia ja vastuun ja tiedon levittämistä. Innovaatioita - niihin maakunnat ovat yleensä pystyneet

Vahvempi ja laajempi keskustelu mitä yrittäjyyden, työntekemisen tapojen ja osaamisen muutos eri tasoilla tarkoittaa.

Valtakunnallisille hankkeille on oma paikkansa, vaikka enemmistö EU-rahoituksella tehtävästä kehitystyöstä pitää lähteä paikallislähtöisestä kehittämisestä. Tulevan ohjelmakauden valmisteluun on hyvä ottaa mukaan myös kolmannen sektorin toimijoita esim. liikuntajärjestöistä, nuorisojärjestöistä, kansanterveysjärjestöistä jne.