Tietoa pitäisi hankkia ja jakaa aktiivisesti päätöksenteon tueksi.

Mistä tiedetään mihin tietoon voi oikeasti luottaa eikä asiantuntija tuo mukanaan omaa mielipidettään? Onko tarpeeksi aikaa ottaa selvää useammasta tietolähteestä oikeanlaisen päätöksen varmistamiseksi? Myös lehdistöön tulisi voida vaikuttaa niin ettei lietsottaisi turhaa hysteriaa jopa väärillä tiedoilla myynnin eidstämiseksi.

Tietoa on paljon, jota pitää käyttää katsomalla myös kauas horisonttiin.
Onko hallinnolla sellaisia "viisaita" käytössään, jotka käyttävät saatavilla olevaa tietoa viisaasti, johdonmukaisesti, kriittisesti ja käyttävät vain luotettavista lähteistä hankittua tietoa.

Ainakin omassa virastossani toteutuu hyvin.

Hyvä tavoite.

Tässä on paljon parantamisen varaa, että jokin raportin teksti toimenpidesuosituksineen saadaan ihan oikeasti toimimaan käytännössä. Meneekö meillä liian paljon resursseja suunnitelman hiomiseen niin, että varsinaiseen tekemiseen ei enää riitä paukkuja? Olemmeko liian paljon kiinni siinä, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Jos suunnitelma ei toteudukaan, niin masennummeko, emmekä enää jaksa yrittää, "kun ei se onnistunut vaikka niin hyvin suunniteltiin."

Så här ska det absolut vara, och jag har intrycket att vi redan i nuläget har kommit ganska långt. Det gäller bara att fortsätta i samma riktning.

Tieto on tietysti tärkeä asia, mutta tieto ei ole ainoa määre hyvälle päätöksenteolle. Myös intuitiolle on annettava sijansa ja kunniansa. Hyvä hallinto rakentuu paitsi tiedosta, myös tunteesta ja intuitiosta.ja vielä joistakin muistakin elementgeistä. Mutta nämä yhdessä avoimesti käsiteltynä antavat pohjaa hyvälle hallinnolle. Hallinnossa on uskallettava sanoa myös "en tiedä", "minusta tuntuu", "näen näin" ja niin edelleen

Erillinen analysoitu tieto mahdollistaa todella perusteellisen päätöksen teon.

Erittäin hyvä periaate, mutta siihen pitää sisällyttää se tosiasia, että etenkin talouden ja sosiaalisen olosuhteiden mittarointi ja ennustaminen on erittäin haastavaa. Kilogramma on huomennakin tuhat grammaa, mutta millainen on itä-Helsingin kehityssuunta vuoteen 2040? Kuten aiempi vastaaja jo totesi, "tietoa tulee ottaa vastaan monesta eri paikasta avoimesti lähteet kertoen" ja tämän lisäksi tieteellisen tiedon poliittisen käsittelyn tulee olla avointa tavalla, johon myös tiedeyhteisö voi ottaa kantaa.