Mitä toimenpiteitä alueelle 443 on tulossa,katsoin että se on lilanvärinen eli pienpuusta hoitoa?Alue on osittain suojelumetsää?Onko tarkoitus kaataa puita vai mitä tuo tarkoittaa?Alue olisi hyvä pitää metsäisenä toki hoitoa vaatii nyt paljon hyttysiä ym runsaan kasvillisuuden vuoksi samoin alueella olisi mukavampi liikkua jos rantaa/portaita huollettaisiin nyt varsinkin portaat huonohkossa kunnossa jyrkässä rinteessä. liputan luonnonvaraisen metsänpuolesta,asuin alueella josta hakattu metsää asutuksen tieltä ja metsän säilyminen on tärkeää!Alue 482 olisi varmasti tärkeää jättää puustoa alueen pientalojen suojaksi pienhiukkasilta ym pakokaasuilta

Lähimetsä, joka on läheisten päiväkotien ympärivuotisessa käytössä. Arvokas paikka lapsille leikkiä ja luoda luontosuhdetta kaupungissa.

Kuvion 625 aluerajaus halkaisee Monikon torpan historiallisen pihapiirin. Aluerajausta pitää laajentaa itään pellon reunaan asti, jolloin rajaus koko pihapiirin. Alueella on paljon isoja vanhoja kuusia, joita tulee suojella. Pellon ja metsän rajassa on kivikautinen asuinpaikka (lähde: www.kyppi.fi).

Toivon suunnitelmassa huomioitavan sopivan esteetön näkymä Pitkäjrvelle eli olemassa olevien niittyjen säilyttämistä. Isojen puiden poistossa ehdottaisin menettelyä, että ennnen toimenpiteisiin ryhtymistä pyydettåisiin asukkailta mielipidettä puista, joita ei saisi kaataa. Näin vältettäisiin asukkaiden mielipaha ja turhat yhteydenotot kaupunkiin.

Lippajärven pohjoispäässä on luonnonsuojelualueeseen rajautuva tulvametsä, joka toimii käsittääkseni luontaisena hulevesialtaana Laaksolahden suunnasta tulevan puron vesille. Suunnitelmassa on todettu, että ko. metsä on Metso 1 luokan aluetta ja sama luokka jatkuu pitkälle järven Lippajärven puoleiselle rannalle. Suunnitelmassa onkin esitetty alueelle varovaisia toimia. Kuitenkin jokaisen alueen kohdalla todetaan, että suunnitelmat muuttuvat, jos ja kun Kotiseudun ulkoilupolut-ohjelma toteutetaan. Toivoisin, että kaupungin toimijoilla olisi tiivis yhteistyö, että säilytettäisiin nykyisen kaltainen kevyt luontopolun tyyppinen ratkaisu, esimerkiksi Nuuniitynkujan päästä.

Toivomme ko. alueille metsän tarpeellista harvennusta/sairaiden puiden kaatoa.

Uusmäen metsäalue on viimeinen metsäinen, poikittainen luontokokonaisuus, merkittävä laadukas itä- länsi viheryhteys Espoon-Vantaan ja Helsingin välillä. Alueella on useita erilaisen lajiston ydinalueita (liito-oravat, lahokaviosammal sekä lehto-, korpialueiden, turvemaan ja kalliometsän lajiston ytimiä ja näiden välistä monimuotoisuutta) . Metsäalue on säilynyt tähän asti hyvin ilman käsittelyjä; harvennuksia ja luonnonhoitoa . Alue on siten luonnontilaistunut monin paikoin. Espoon aluekaavoitus on ymmärtänyt tämän ainutlaatuisen viheryhteyden merkityksen alueella ja teettää tarkemia selvityksiä. Alueella on paljon luontoarvoja joita ei vielä tunnistettu. Hoitotoimet eivät saa heikentää alueen laatua ja ominaisuuksia. Luontoselvitykset jotka tulossa on huomioiotava. Tällaisia luonnnontilaistuneita laajempia metsäalueita ei enää ole paljon jäljellä. Hoitotoimet heikentävät aina ja pysäyttävät lunnontilaistumiskehityksen. Annetaan ihmisille kokemus aidosta metsästä. Hyvä asia luonnontilaistumisessa on, että joka paikkaan ei pääse kuluttamaan metsänpohjaa ja lajisto saa suojaisat pesimäalueet ja elinympäristön. Jätetään myös eteläpuoli luonnontilaiseksi. Kaikki kiittää.

Alueen asukkaat keräävät aktiivisesti tämän tärkeän metsäisen pienviheralueen roskia, samoin läheisten talojen asukkaat ovat hommanneet pihanhoidosta koituvien biojätteiden keräyksen siististi metsikön laitaan vihreän keräyspussin. Joskus jotkut kantoivat biojätteitä (oksia. lehtiä, ruohosilppua) metsikköön, mutta ei enää. Koska asukkaat aktiivisesti hoitavat nätä lähialuetta, olisi toivottavaa, että kaupunki käyttäisi alueen hoitoon hieman enemmän resursseja, kasvukaudella metsänrajan heinikon olisi hyvä ajaa useamman kerran kasvukaudella, n 1 metrin syvyyteen jalkakäytävästä ja jotain muuta ihmisiä piristävää pientä asiaa.

Lintuvaaran ja Uusmäen väliselle metsäalueelle oli suunniteltu paikoin 10 - 30 % harvennuksia.
Toiveena koko alueelle on se, että älkää tehkö minkäänlaisia harvennushakkuita.
Pienikin harvennushakkuu tuo metsäkoneen, joka tuhoaa metsäpohjan. Nykytilassa metsässä on ihana liikkua sen poluilla ja esimerkiksi kerätä mustikoita,
niitäkin metsässä kasvaa nyt runsaasti. Vaan eipä kasva enää sen jälkeen, kun metsäkone käy jyräämässä ne. Kuka suojelisi mustikoita?

Lisäksi taulukkoa selaamalla kävi ilmi, että alueelle on suunniteltu rakennettavaksi myös ulkoilureittejä.
Alueella on paljon runsaassa käytössä olevia polkuja, niitä tulisi suojella. Tekemällä ulkoilureitti tuhotaan vähintään 10 metrin kaistale
metsää reitin pohjustustöiden sekä reunoilta kaadettavien puiden vuoksi. Samalla kadotetaan aidon metsän tuntu.
Nykyisillä poluilla on ihana liikkua eivätkä kivet ja juuret haittaa, päinvastoin. Alkää tehkö yhtään lisää ulkoilureittejä, nykyiset polut riittävät.

Yhdelle kaikkein kauneimmista alueista (ruutu 707 eli kallioalue sähkölinjan Lintuvaaran puoleisella reunalla)
näytti olevan yleiskaavassa merkintä: asuinalue, virkistysalue, joukkoliikenteen varikkoalue. Vaikka tämä ei varsinaisesti kuulu tähän
metsänhoidon kommentteihin, niin kommentoin kuitenkin: mitään joukkoliikenteen varikkoaluetta ei missään nimessä saa tehdä.
Tällä alueella on myös kelo- ja kolopuita ja alueella elää myös liito-oravia.

Alueelle rakennetaan koko ajan lisää asuntoja ja tämä metsäalue on todellinen henkireikä kaikille lähiympäristössä asuville, kaikenikäisille.
Eikö olisi parempi, jos ihmiset lähtevät liikkumaan lähimetsään eivätkä autoile esimerkiksi Luukkiin tai Nuuksioon saakka.

Yhteenveto:
- Suojelkaa olemassa olevat polut.
- Älkääkä rakentako ulkoilureittejä.
- Älkää tehkö harvennushakkuita.
- Säilyttäkää lähimetsämme.
- Älkää tehkö metsälle siis mitään, se on hyvä juuri sellaisena kuin se nyt on.

Ei missään nimessä mitää valmiita kävelyteitä metsään. Se on täynnä luonnon polkuja mitkä on mielelle ja fysiikalle hyväksi, luonnonmetsiä palvelee meitä kaikkia ja antaa viilentävää suojaa kuumina kesäpäivinä, eli ei kaadeta puita ne mahtuvat kyllä kasvaa siellä. Käykää katsomassa sähkölinjaa minkä näköiseksi se on jätetty.