Hyvä luonnos. Kansalaistasoisesti nostaisin sitä konkretiaa enemmän esille. Ehkä myös selkokielisyys on hyvä huomioida.

Arkkitehtuuri laajasti ajateltuna voisi sisältää myös henkistä hyvinvointia tukevat palvelut. Luontoon pääsyyn mahdollisuuden. Kulttuurin palvelujen saatavuuden. Yhteydenpidon läheisiin.

Olisin toivonut pohdintaa siitä, miten tämä työ suhteutuu hyte-indikaattorityöhön.

Verkostojärjestöjen neuvottelukunta toteaa, että luonnoksessa ei riittävällä tavalla huomioida niitä mahdollisuuksia, joita hyte-työn uudelleen organisoitumiselle avautuu, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa ja kuntien merkittävämmäksi tehtäväksi jää hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Kokonaisarkkitehtuurin tulisikin osaltaan vastata hyvinvointialueiden ja kuntien välisen yhdyspinnan toimivuuden kysymyksiin. Tulisi luoda kansallisen, alueellisen ja paikallisen tasojen hyte-työn ja sen tietoon sekä alueellisiin tarpeisiin perustuvan johtamisen malli, jossa kansallinen tiedontuotanto tukee alueellista ja paikallista hyte-työtä. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota siihen, että valtionavustukset ja muut järjestötoiminnan rahoitusmuodot tukevat alueellista ja paikallista, tarpeista lähtevää hyte-työtä.

Luonnoksessa ei myöskään riittävästi huomioida vähävaraisuuden merkitystä yksilöiden ja perheiden mahdollisuuksille edistää omaa hyvinvointiaan. Tämä on keskeinen hyvinvointieroja selittävä tekijä, jonka ratkaisemiseksi tulisi esittää myös toimia. Hyvinvointia ja terveyttä edistävien toimintojen (esim. harrastukset) kustannukset yksilöille tulee huomioida kokonaisarkkitehtuuria laadittaessa.

Tulee muistaa, että järjestöillä on merkittävä rooli turvallisuuden edistäjänä ja myös yhteiskunnan vakauden säilyttäjänä kriisi- ja poikkeustilanteissa.

Osallisuuden edistäminen on erittäin tärkeä osa hyte-työtä, ja on arvokasta, että se huomioidaan kokonaisarkkitehtuurissa. Osallisuuden edistämiseksikin tulee määritellä konkreettisia toimenpiteitä ja mittareita.

Hyvin ylätasolle vielä jää. Ensimmäisellä lukemiskerralla ei aukene, ainakaan selkeänä.

Olisi hyvä hakea vieläkin laajemmin yhteisiä rajapintoja työllistymistä edistävien toimijoiden kanssa ja harkita, voisiko hyvinvointitietoja ja hyvinvointitietosovellusta hyödyntää työllisyyspuolella esim. palvelutarpeen arvioinnissa.

Kehittämisehdotus: Ilmainen helppokäyttöinen eri välineille (tietokone, tabletti, älypuhelin ja myös paperi) soveltuva tallennuspohja oman hyvinvointitiedon tallentamiseen. Tuloksena olisi pitkän ajanjakson kattava tekstillisessä ja graafisessa muodossa oleva yhteenveto henkilön hyvinvointitiedoista.
Savonetin ohjaajien toimesta on tällaista kehitelty. Muoto on toistaiseksi Excel. Parempi olisi, jos vastaava tietotaltio toimisi maksuttomalla ohjelmalla (esim. LibreOffice Calc tai LibreOffice Base) tai kokonaan omana sovelluksenaan.
Koska alue on todella laaja, se on pakko pilkkoa osa-alueisiin. Tavallisen ihmisen on kuitenkin vaikea ymmärtää, miksi terveyden edistäminen erotetaan terveyden hoidosta ja oma/itse-hoidosta. Ihmisen kannaltahan nämä limittyvät yhdeksi suureksi kokonaisuudeksi: Terveyttä edistetään itse ja yhdessä muiden kanssa ja välillä joudutaan käymään lääkärillä. Nyt tämä kokonaisuus on jaettu kolmen eri kuvauksen piiriin. Ja kaikissa näissä digi-asiat nousevat keskeisen tärkeiksi!
Luonnoksessa on kuvattu hyvin monia käsitteitä, mutta olisiko tarpeen kuvata tarkemmmin myös vertaisohjaaja ja (koulutettu) kokemusasiantuntija. Esim. Savonetin ohjaajat toimivat näissä rooleissa digi-asioissa ja monissa muissakin yhdistyksissä on vastaavia rooleja.
Vapaaehtoisjärjestöillä on merkittävä rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Vähintään nykytasoinen, tavoitteisiin sidottu perusrahoitus tulisi vakiinnuttaa riippumattomaksi peliautomaattien tuotosta. Näin järjestöt voisivat toimia ja kehittyä pitkäjänteisesti tärkeänä osana SOTE-toimintakenttää.

Ehkä digiturvallisuutta voisi vielä korostaa enemmän.

Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta toteaa, että luonnoksessa ei riittävällä tavalla huomioida niitä mahdollisuuksia, joita hyte-työn uudelleen organisoitumiselle avautuu, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa ja kuntien merkittävämmäksi tehtäväksi jää hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Kokonaisarkkitehtuurin tulisikin osaltaan vastata hyvinvointialueiden ja kuntien välisen yhdyspinnan toimivuuden kysymyksiin. Tulisi luoda kansallisen, alueellisen ja paikallisen tasojen hyte-työn ja sen tietoon sekä alueellisiin tarpeisiin perustuvan johtamisen malli, jossa kansallinen tiedontuotanto tukee alueellista ja paikallista hyte-työtä. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota siihen, että valtionavustukset ja muut järjestötoiminnan rahoitusmuodot tukevat alueellista ja paikallista, tarpeista lähtevää hyte-työtä.

Luonnoksessa ei myöskään riittävästi huomioida vähävaraisuuden merkitystä yksilöiden ja perheiden mahdollisuuksille edistää omaa hyvinvointiaan. Tämä on keskeinen hyvinvointieroja selittävä tekijä, jonka ratkaisemiseksi tulisi esittää myös toimia. Hyvinvointia ja terveyttä edistävien toimintojen (esim. harrastukset) kustannukset yksilöille tulee huomioida kokonaisarkkitehtuuria laadittaessa.
Tulee muistaa, että järjestöillä on merkittävä rooli turvallisuuden edistäjänä ja myös yhteiskunnan vakauden säilyttäjänä kriisi- ja poikkeustilanteissa.

Osallisuuden edistäminen on erittäin tärkeä osa hyte-työtä, ja on arvokasta, että se huomioidaan kokonaisarkkitehtuurissa. Osallisuuden edistämiseksikin tulee määritellä konkreettisia toimenpiteitä ja mittareita.

Riskinä, että sosiaalihuollon digitaaliset palvelut jäävät paitsioon, terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisessä, ne tulee olla ilman muuta osana kansallista kansalaisten digitaalisten palvelujen kokonaisarkkitehtuuria, väestö ikääntyy, puolesta-asioinnin helppous läheisen puolesta korostuu monessa asiassa, myös sosiaalihuollon palveluissa, jos esimerkiksi läheinen toimii muistisairaan puolisonsa omaishoitajana, helpottaa elämää ja stressiä, kun asiat voi hoitaa myös sosiaalihuollon palveluissa kätevästi digitaalisesti, yhden kanavan periaatteella kaikki. Tämä on jo tätä päivää Maisa-portaalissa, esim. Omaishoidon ja omien tukien asiointi hoituu Maisassa. Silmälasien hajotessa, sieltä haettiin täydentävä toimeentulotukikin. Sujuvampi arki. Myös paljon palveluja tarvitsevan perheen arjen helpottaminen, asioiden sujuva hoitoa, samalla ennalta ehkäiseminen jo hoituu: Äidin hoidettavana on kaksi alle 10-vuotiasta lasta ja yksi täysi-ikäinen, omaishoidettava poika, joka sairastaa vaikea diabetesta: diabetestarvikejakelu ja kaikki muu hoituu samassa paikassa, samalla suun terveydenhuollon asiat, myös seniori-ikäisen isoäidin terveyden -ja sosiaalihuollon asiat hoituvat nyt hänen puolestaan, kun voi oman läheisen puolesta kätevästi myös sosiaalihuollon asioissa digitaalisesti puolesta asioita. Toivon, että tämä sosiaalihuollon digitaalisten näkökulmaa, ei tässä eikä tulevissa kokonaisarkkitehtuuri kuvauksissa päästetä unohtumaan, se on osalta erittäin tärkeä asia, väestön ikääntyessä, ja arjen elämän helpottamisessa.