Periaatteet ja linjaukset ovat kunnossa, mutta käytännön toteutuksessa pitää mennä vielä syvemmälle tasolle, että päästään toivottuihin tavoitteisiin. Ylätason linjauksista on helppo olla samaa mieltä, mutta eri tahot voivat tehdä sen pohjalta omanlaisiaan tulkintoja.

Arkkitehtuuri on tulevaisuuden työväline digipalvelujen kehittämisessä.

edelleen kuvaus on pintapuolinen, ongelmia ei todella pohdita. Digitaalisia palveluja ihannoidaan ja pidetään ratkaisuna palveluntarjonnaksi niillekin joilla on huonot taidolliset kyvyt niiden käyttämiseen. Digitaaliset palvelut ikääntyneille ovat edelleen usien käytettävyydeltään huonoja ja niiden käyttöön liittyy maksuja käyttäjälle.

Digitaalisten palvelujen kehittämisessä voi hyödyntää sisällön näkökulmasta. Digitaalisten ratkaisujen kehittämisen näkökulmasta ohjaavuus seuraavaan kerrokseen puuttuu.

Kohta hyvinvointitiedon määritelmästä keskeinen (hyvinvointitieto tarkoittaa tässä ihmisen itsensä tuottamia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen jne.) . Erityisesti tietojen seuraamien voi toimia motivoivana tekijänä.
On tärkeää, että ihminen voi itse tallettaa keräämänsä tiedot hallitusti omatietovarantoon. Tähän tarvitaan kattava ohjeistus ja koulutus sekä ko. sovellusten luotettava auditointi.

Hyvä kokonaiskuva.

Yhdyspinnat vaatii ehkä alueellisella tasolla tarkempaakin kuvausta.

Arkkitehtuurikuvauksen korkeampi konkretian taso esimerkkien tekee kuvauksesta hyödyllisen palvelujen suunnittelu- ja määrittelyvaiheessa, mutta esim. esimerkkiarkkitehtuurien joidenkin toiminta-alueiden osalta parantaisi kuvauksen hyödynnettävyyttä.

Kuvaus on liian ylätasolla, konkretiaa kaipaisi. Yksityiskohtien määrä ei vamaankaan ole näin vähäinen todellisuudessa.

Käytönnönläheisen näkökulman lisääminen toivottavaa.