Jakosuhteiden kirjaaminen lakiin toisi rahoitukseen ennustettavuutta ja pitkäjänteisyyttä.

Suomen Taiteilijaseura haluaa tuoda tässä yhteydessä esiin, että kulttuurialalla rahoituksessa on merkittävää vinoumaa. Visuaalisten taiteenalojen osuus valtion kulttuuribudjetista on tällä hetkellä vain 1 % (15,6 M€), taide- ja yhdistelmämuseoiden osuus mukaan laskettunakin 4%. Vastaavasti esimerkiksi esittävän taiteen rahoitus on 20%. Kuitenkin kuvataiteen kävijämäärät ovat suuremmat kuin teatterin, tanssin ja sirkuksen yhteensä. Nykyinen tilanne ei ole yhdenvertainen alojen välillä.

Lakiin kirjaaminen toisi toimintaan vakautta ja pitkäjännitteisyyttä.

Jakosuhteelle ei ole tarvetta, jos nykyisten edunsaajien määrärahatasot päätetään jatkossa valtion normaalissa budjettiprosessissa ilman keinotekoista kytköstä rahapelaamiseen ja ilman koontimomenttia. Tällä tavoin rahoitustaso perustuu poliittisesti harkittuun yhteiskunnalliseen tarpeeseen. Kehysbudjetointiin siirtyminen lisää avustuksen saajien työn ennustettavuutta ja helpottaa strategista suunnittelua.

Jakosuhteet tulisi kirjata avustuslakiin, jossa säädetään myös nyt esitettävästä momentista. Esitetty malli ei eroa merkittävästi nykytilasta.

Sote-alan järjestöjen valtionavustuksista ei ole säädetty laissa. Muun muassa liikunta- ja nuorisojärjestötoiminnan avustamiset on säädetty lain tasoisesti, ja uudistusten yhteydessä tämä sama korjaus tulisi säätää koskemaan asetuksen sijaan myös sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksia.

Mallissa esitetään määrärahaa myös haittojen vähentämiseen joko ministeriöiden edelleen jaettavina valtionavustuksina tai muuten. Sosiaali- ja terveysministeriöllä on vastuullaan pelaamiseen liittyvien haittojen ehkäisy, ja tästä syystä avustusvarat tulisi ohjata ainoastaan sosiaali- ja terveysministeriön kautta.

Jakosuhde tuo ennakoitavuutta ja se tulisi kirjata vahvalla perusteella esimerkiksi avustuslakiin tai momenttiin. Tämä turvaisi edunsaajille pitkäjänteisen ja ennakoitavan toimintakulttuurin. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksista e ole nyt säädetty lain tasolla. Pidämme tärkeänä, että arvioidaan erikseen lain, asetukset tai muun vastaavan kirjauksen sitovuutta valtion suuntaa ja valitaan toiminnan turvaava tapa. Sitovuus turvaa myös ennakoitavuutta.

Jakoperusteet eri ministeriöiden ja edunsaajaryhmien välillä tulisi perustua nykyisen jakosuhteen mukaisiin osiin. Jatkossa esimerkiksi uusi yhteinen avustustoiminnan keskus voisi omalta osaltaan parantaa eri sektoreiden välistä yhteistyötä yli toimintasektoreiden (hallintosiilojen) esimerkiksi OKM ja STM avustettavien kansalaisjärjestöjen osalta. Tulevaisuudessa tarvittaessa jakosuhteita muutetaan yhteistyössä kaikkien asianosaisten kanssa yhteistyössä tehtävän valmistelun kautta.

Valtion velvollisuus ei ole turvata lailla tai pitkän aikavälin suunnitelmalla kansalaisjärjestöjen rahoitusta. Jos jokin edunsaajan tarjoama palvelu on elintärkeää, se olisi siirrettävä julkisen sektorin hoidettavaksi. Kulloisenkin demokraattisesti valitun eduskunnan vastuu ja velvollisuus on päättää valtion varojen käytöstä.