Bättre, att Staten finansierar, så kan inte kommunerna/Landskapen, såsom idag, göra sina egna, kanske oändamålsenliga beslut, som tex, att till och med i Kommuner, där det finns ypperliga Slalom-skidningsmöjligheter, kan de ändå ge Avslag till Skidskolekostnader och hela tiden bara föreslår Personlig Assistent. Även gällande Färdtjänst, väntar jag bara på, att det blir så, att ändast ett Färdtjänstbeslut gör det möjligt, att åka taxi i hela landet inom en viss mängd kilometrar, utan att behöva göra separata Ansökningar hit och -dit om tillfälligt Tillstånd i en annan Kommun, såsom det är idag.
Miten ehkäistään ns. avoin piikki? Mikä on maakunnan ajuri toiminnan kustanuustehokkuuden osalta?
Maakunnallisen itsehallinnon sekä siihen liittyvän poliittisen vastuun ja vallan vahvis-tamiseksi maakuntien rahoituksesta tulisi huolehtia maakunnan perimin veroin ja maksuin.
Valtion rahoitukseen perustuva malli vahvistaa keskusjohtoisuutta ja kaventaa paikal-lisen, poliittisen luottamushenkilöjohdon tosiasiallista valtaa ja toimintamahdollisuuksia.
Lakipaketissa on esitys, jossa kiinteistöveroa esitetään siirrettäväksi osittain verotulojen tasaukseen. Esityksen perusteluissa todetaan, että kuntien verotulossa kunnallisveron painoarvo pienenee, kiinteistöveron ja yhteisöveron suhteelliset osuudet puolestaan kasvavat, joten osa kiinteistöverosta esitetään otettavaksi tasauksessa huomioon. Voimalaitosten osalta tasauksessa käytettäisiin jatkossa yleistä kiinteistöveroprosenttia, voimalaitosprosentin sijaan.
Voimalaitosten kiinteistöverohyödyn jakaminen laajemmalle alueelle kuin voimalaitosten sijaintipaikkakunnille ei ole perusteltua, koska tasausjärjestelmän kautta voimalaitosveron tuotto jakaantuisi voimalaitoksen vaikutuksista ja vaikutusalueesta riippumattomalla tavalla. Vesivoimalaitospaikkakunnilla säännöstelystä aiheutuneet haitat ovat olleet huomattavat ja ovat aiheuttaneet kustannuksia kunnille. Voimalaitosten sijoituskuntien rooli laitosten toteutumisessa on ollut ratkaiseva. Kuntien merkitys ja vaikutusmahdollisuudet laitosten sijoittumiseen syntyvät kaavoituksen, rakennuslupien sekä joissain tapauksissa myös ympäristölupien käsittelyn kautta.
Voimalaitosten kiinteistöveron siirtäminen osittain verotulojen tasaukseen on marginaalinen asia muille kunnille, mutta oleellinen niille kunnille, joiden alueella sijaitsee valtakunnallisesti vesivoiman tuottamisen kannalta merkittäviä voimalaitoksia. Kunnan talouden näkökulmasta kiinteistövero ei kärsi suhdannevaihteluista kunnallisveron tapaan, lisäksi se on hallinnollisesti yksinkertainen eikä veropohja siirry ulkomaille. Kuntaliiton mukaan kiinteistövero onkin hyvä ja tehokas paikallishallinnon veromuoto ja sitä tulee edelleen kehittää.
Esityksen mukainen kiinteistöveron osittainen huomioiminen muuttaisi ainoastaan valtionosuuksia saajien välillä, mutta ei lisäisi kerättävää kiinteistöveromäärää eikä muuttaisi valtion osuutta. Näin ollen esitys ei ole perustelu myöskään valtiontalouden tilanteen näkökulmasta.
Lainsäätäjän tarkoituksena on alun perin ollut turvata voimalaitoskuntien taloudellista asemaa pysyvällä järjestelyllä (Kiinteistöverolaki 14 §). Tämä menettely tukee sitä näkemystä, että voimalaitosten sijaintikunnille on haluttu periaatteellisesti turvata taloudellinen hyöty kaikissa tilanteissa menetelmästä riippumatta.
On hyvä, että yksi Organisaatio, rahoittaa jatkossa tulevia Maakuntia, jotta olisi mahdollisesti yhdenmukaiset säädökset myös ajatellen Harkinnanvaraisia asioita, mutta voivat toisaalta hieman vahtia tarkemmin, mihin esim. käytetään Henkilökohtaisia Avustustunteja, joita moni Näkövammainen, käyttää nykyisin väärin, esim. Avustajan kanssa, katsotaan vain televisiota, josta Kunnat sitten maksavat kalliit palkkarahat Avustajalle, jotka oltaisiin voitu käyttää esim. Hiihtokoulukustannuksiin, joihin joku toinen Vammainen, on anonut taloudellista tukea vedoten siihen, että on eri asia, toimia rinteessä koulutetun Hiihdonopettajan, kuin Henkilökohtaisen Avustajan kanssa, joka on löytynyt lehti-ilmoituksen perusteella. Ylipäänsä, pitäisi poistaa Maakunnilta mahdollisuus myöntää Avustaja malliin, jossa Asiakas, toimii itse Työnantajana, vaan kannattaa mieluummin vaihtoehtoa, että Avustajapalvelut, ostetaan joltakin, mieluiten Valtakunnalliselta, niitä tarjoavalta Firmalta ja/tai opettaa Asiakasta mahdollisimman paljon itsenäiseen elämään.
Maakunnilla tulisi olla verotusoikeus, koska se lisäisi itsehallinnollista legitimiteettiä.
Valtio olisi voinut tietty hoitaa koko homman yliopistosairaala-alueittain