• Jotta suomalainen TKI-järjestelmä toimisi mahdollisimman tehokkaasti ja hyödyntäisi olemassa olevaan osaamista täysmääräisesti, tulisi ammattikorkeakouluille asetettuja rajoitteita purkaa.
o Annetaan ammattikorkeakouluille mahdollisuus myöntää lisensiaatti- ja tohtoritutkintoja. Tavoitteena on varmistaa kelpoisten ja osaavien opettajien saanti sekä lisätä merkittävästi työssä käyvien tutkimukseen perustuvaa oman osaamisen sekä työelämän kehittämistä.
o Otetaan käyttöön (työelämä) professorinimike ammattikorkeakouluissa. Professorin nimike on jo laajasti käytössä yliopistojen lisäksi myös tutkimuslaitoksissa ja myös muualla Euroopassa professorin nimike on yleisesti käytössä ammattikorkeakouluissa. Professorin nimikkeen puutos näkyy ammattikorkeakouluissa erityisesti haasteena rekrytoida ulkomaalaisia osaajia nykyisiin tutkijayliopettajan tehtäviin. Nimikkeen puuttuminen vaikuttaa myös ammattikorkeakoulujen kykyyn hakea TKI-rahoitusta ulkomaalaisista rahoituslähteistä.

Kaikkea ei tarvitse tehdä kotimaisin voimin. Miten saadaan ulkomaisilta verkostoista ja sijoittajilta vetoapua.

Kansainväliset strategiset kumppanuudet samanmielisten maiden kanssa ovat nyt entistäkin tärkeämpiä.

On hienoa, että Suomessa on herätty siihen, miten tärkeätä TKI -toimintaan panostaminen on Suomen kilpailukyvyn kannalta. Yritysten uudistuminen ja kasvu edellyttävät voimakkaita panostuksia innovaatiotoimintaan. Suomi on pieni maa ja pärjääminen kansainvälisessä kilpailussa on nojattava korkeatasoiseen osaamiseen ja ainutlaatuisten innovaatioiden ja teknologioiden syntymiseen.
On tärkeätä, että Suomi pääsee taas OECD -tilastoissa kärkimaihin TKI -panostuksissa sekä korkeakoulutettujen määrässä (tavoitteena 50% vuoteen 2030 mennessä).
Parlamentaarisen TKI -työryhmän perustaminen, toiminta ja tavoitteet luo uskoa siihen, että TKI -asioihin ollaan valmiita panostamaan pitkäjänteisesti yli hallituskausien.

Tavoite kasvattaa TKI-investoinnit 4 % bruttokansantuotteesta on tärkeä. Terveysalalla investoinnit on mahdollista saada kasvuun, jos yhteiskunta osoittaa sitoutuneisuutensa tavoitteeseen. Tällainen osoitus olisi terveysalalle laadittava uusi kasvustrategia, jossa yhteiskunta tuo näkyville millä toimilla toimintaympäristöä on tarkoitus kehittää tulevina vuosina. Se on samalla visio, jonka avulla Suomi kasvattaa kilpailukykyä syntyvässä terveysunionissa. Sujuva ja innovaatiomyönteinen toimintaympäristö on yrityksille merkittävä viesti, joka parantaa edellytyksiämme menestyä kilpailussa kun yritykset miettivät missä maassa aikovat tutkimushankkeitaan toteuttaa. Yksi tärkeä viesti on jo syntymässä, jos TKI-verovähennykset toteutuvat kaavailulla tavalla.

Kiitos tärkeästä työstänne!

Olette tehneet hyvää työtä. Venäjän aggressiot osoittavat kuinka tarpeellista on olla kansakuntana edelläkävijä ja luoda osaamisen "huoltovarmuutta". siis myös yrityksiin. Meille venäläisistä hiilipohjaisista raaka-aineista luopuminen ei ole ollenkaan niin vaikeaa kun monelle muulle naapurillemme. Huolehtikaa, että hallitus laittaa suosituksenne käytäntöön toimivina. Esimerkiksi laaja TK-verokannuste, jonka lausuntokierros juuri päättyi, sisältää erittäin hankalia yksityiskohtia, jotka vaarantavat koko tärkeän kannusteen käyttökelpoisuuden. Pitkän aikajänteen, yli hallituskausien ulottuva ohjelma kannattaa tehdä ajan kanssa ja huolella.

Tutkimus- ja innovaationeuvoston TINin roolia innovaatiopolitiikan elimenä olisi syytä vahvistaa. Se tarkoittaa merkittävämpää roolia päätöksenteossa ja valmistelussa ja myös merkittävämpiä virkamiesresursseja.

Innovaatiopolitiikka on oma tutkimusalansa. Suomen on syytä panostaa jokin rahamäärä innovaatiopolitiikan tutkimukseen ja tehdä se tavalla, jota hyödynnetään T&K-rahoituksen ja innovaatiojärjestelmän kehittämistyön perustana. On perusteltua, että rahoituspäätöksistä on vastuussa joko Business Finland (kuten nyt) tai Suomen Akatemia, mutta TIN voisi ottaa kokoavan roolin, joka osoittaisi tälle tutkimushaaralle tavoitteita ja samalla hyödyntäisi sen tuloksia ohjaamaan suomalaisen TK&-politiikan pitkän aikavälin suuntaa ja rakenteita.

Maahanmuuton rooli innovaatio- ja elinkeinopolitiikassa kasvaa. Siksi on tärkeää, että TEMin roolia työperäisessä maahanmuutossa kasvatetaan vielä entisestään.

Maahanmuuton rooli innovaatio- ja elinkeinopolitiikassa kasvaa. Siksi on tärkeää, että TEM:in roolia työ- ja koulutusperäisessä maahanmuutossa kasvatetaan vielä entisestään. Tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta on lisättävä ja tutkijoiden houkuttelemiseksi takaisin Suomeen on luotava uusia toimintamalleja. Lisätään innovaatiotoimintamme kansainvälisyyttä lisäämällä kansainvälisten tutkijoiden houkuttelua. Viedään Virtual Finland -hanke pikaisesti maaliin ja hyödynnetään digitaalista maahantulon alustaa.

Yritystukijärjestelmän painopiste on siirrettävä tukiin, jotka edistävät uusiutumista ja innovaatioita. Samalla, kun vähennetään osaa nykyisistä säilyttävistä tuista, tästä löytyy määrärahoja, joilla voidaan kasvattaa yritysten TKI-verokannustimen määrärahoja. Nykyisistä yritystuista on siirrettävä myös 400 miljoonaa euroa VTT:n ja Business Finlandin TKI-toimintaa edistäviin tukiin tukemaan uudistavaa kasvua.

Vipuvaikutusta edistää myös nuoria ja/tai pieniä yrityksiä tukeva yritysten TKI-verovähennystuki. Yleisemmin vipuvaikutuksia puntaroitaessa on syytä huomata sekin, että mitä enemmän yritysten t&k-panostaminen Suomessa kasvaa, sen enemmän löytyy kiinnostusta myös yhteistyöhankkeisiin korkeakoulujen kanssa.

- Tavoitellut hyödyt edellyttävät sitä, että innovoinnin koko ketju on kunossa osaamisperustasta kohdemarkkinoilla tapahtuvaan liiketoiminnan kehittämiseen saakka. On syytä varoa sitä, että yksi osa ketjusta saatetaan kuntoon nipistämällä resurssit ja menestyksen edellytykset pois toisesta innovaation elinkaaren kohdasta.
- Suomen valoisa tulevaisuus ei synny leikkauksilla, vaan uusilla tulonlähteillä! Parlamentaarinen TKI-työryhmä on tulevan hyvinvointimme kannalta aivan keskeisen haasteen äärellä, ja tähän mennessä työ on edennyt aivan erinomaisesti. Lämmin kiitos ja kaikki mahdollinen tuki tälle työlle ja sen tekijöille!