Tutkimus- ja innovaationeuvoston roolin vahventaminen on tärkeää. TIN on muodostettava siten, että TKI-ketjun eri roolit ja toimijat tulevat aidosti keskusteluun mukaan. Esityksessä on painotus tieteessä ja elinkeinoelämässä. Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen asiantuntijuus ja ymmärrys osana tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa on huomioitava.

On tervetullut avaus, että luonnoksessa otetaan terävästi kantaa korkean tason tutkimus- ja innovaatiopolitiikan johtamiseen ja koordinaatioon sekä esitetään erilaisia keinoja ja toimintamuotoja. Korkean tason innovaatiosysteemi tarvitsee korkean tason johtamista ja koordinaatiota. Tutkimus- ja innovaationeuvoston roolin vahvistaminen ja monipuolistaminen on yksi keino tähän. Neuvosto tarvitsee myös vahvempia rakenteita ja resursointia jatkuvuuden ja suorituskyvyn vahvistamiseksi, jotta TKI-toiminnan vaikutukset ja vaikuttavuus näkyisivät yhteiskunnassa. TKI-toiminnan osaamisen vahvistamista on myös syytä resursoida laajemmin.

Miten tätä johdettaisiin jatkossa niin, ettei törmättäisi TEM:n ja OKM:n rajaan ja kunkin toimijan osaoptimointiin eli kotiinpäinvetämiseen?

TIN:n roolin kasvattaminen on perusteltua.

Tämän lisäksi olisi perusteltua, että pääministerin johtama talousneuvosto osallistettaisiin nykyistä enemmän ennakoivassa valmisteluvaiheessa käymään vuoropuhelua Suomen merkittävistä kasvuavauksista, jotta saataisiin jo aikaisessa vaiheessa sitoutettua keskeisiä sidosryhmiä näihin avauksiin. Osa linkittyy keskeisesti TKI-työhön.

Suomen Akatemia pitää luonnoksessa esitettyä TKI-järjestelmän tavoitetilaa hyvänä. On tärkeää, että luonnos vahvistaa sitoutumisen tunnistettuihin TKI-järjestelmän kehittämisen kymmeneen periaatteeseen. Akatemia pitää tervetulleena luonnoksessa ehdotettua tutkimus- ja innovaationeuvoston roolin ja voimavarojen uudistamista. Akatemia korostaa, että TKI-järjestelmän johtamisessa ja ohjauksessa tulee mm. T&K-rahoituksen kohdentamisessa ja strategisissa valinnoissa varmistaa kaikki TKI-toimijat osallistava avoin prosessi.

TKI-järjestelmän kehittämistarpeet ja rahoituksen toimenpiteet on luvussa 4. esitetty monipuolisesti ja osin hyvinkin konkreettisesti. Kaikilta osin aiemmin esitetyt ylätason tavoitteet ja toimenpiteet eivät välttämättä ole täysin linjassa keskenään.

TKI-järjestelmän johtaminen ja hallinnonalojen välinen koordinaatio on tärkeää. Pidämme ehdotusta TINin roolin ja sen toiminnan resurssien vahvistamisesta hyvänä. TINin valmistelemien politiikkatoimien vaikuttavuuden edistämiseksi sillä tulisi olla selkeä raportointivelvoite osana valtioneuvoston raportointia eduskunnalle.

TINin kokoonpanoon tarvitaan tarkennusta. Yliopistojen rooli on keskeinen ja TINissä tulisikin siksi hyödyntää kokonaisvaltainen yliopistojen toiminnan tuntemus, osaaminen ja näkemys. Siitä syystä esitämme, että yliopistot tulisi olla edustettuna Unifin kautta. Myös elinkeinoelämän edustus voisi olla vahvempi. Myös kansainvälinen neuvoa-antava elin TINin tukena on kannatettava ehdotus.

Kannatamme Tutkimus- ja innovaationeuvoston tehtävänkuvan vahvistamista siten, että se tekee TKI-strategisia valintoja, seuraa ja ohjaa TKI-toiminnan kehitystä Suomessa ja tekee näitä koskevia aloitteita ja päätöksiä. TINin ja talouspoliittisen ministerivaliokunnan saumaton yhteistyö on välttämätöntä. TINille tulee antaa aitoa päätösvaltaa TKI-rahoituksen kohdentamisesta. Yritysten edustusta TINissä tulee vahvistaa, ja varapuheenjohtaja tulee nimittää elinkeinoelämästä. Kannatamme sihteeristön vahvistamista ja päätoimisia työntekijöitä sihteeristöön. Sihteeristössä tulisi olla myös osa-aikaisia elinkeinoelämän edustajia merkittäviltä TKI-intensiivisiltä toimialoilta.

T&K-suunnitelman periaatteet ovat erinomaisella laatutasolla; vielä on tärkeää että toteutukseen ja strategisiin valintoihin vaaditaan sama korkea laatutaso. Uuteen TIN:iin tarvitaan riittävän syvä asiantuntemus, sekä Suomen yliopistomaailmasta että kansainvälisesti.

Turun yliopiston näkökulmasta tutkimus- ja innovaationeuvoston roolin selkeyttäminen ja vahvistaminen on tärkeä tavoite. Luonnoksessa asetetaan neuvostolle tehtäväksi strategisten painopisteiden valinta, mikä antaa sen toiminnalle erittäin suuren painoarvon. On ymmärrettävää, että neuvoston kokoa ei haluta paisuttaa liiaksi, mutta päätösten takana olevan laajan asiantuntemuksen ja tutkimustoimijoiden riittävän tuen kannalta on tärkeää, että sen toimintaan kuuluu laaja tiedeyhteisön ja muiden sidosryhmien kuuleminen keskeisiä päätöksiä valmistellessa. Tämä tunnistetaan hyvin myöhemmin kohdassa 4.4., mutta sitä ei mainita tässä neuvoston kuvauksessa.

Metsäteollisuus ry pitää hyvänä suunnitelman ehdotusta tutkimus- ja innovaationeuvoston (TIN) tehtävien ja resurssoinnin vahvistamista, ja tukee erityisesti ehdotuksia nimittää neuvostoon yritysten edustajia sekä neuvoston varapuheenjohtajaksi elinkeinoelämää edustava henkilö.