TKI-panostusten lopullinen vaikuttavuus riippuu suuresti siitä, kuinka mahdollistava ja kannustava toimintaympäristömme ylipäätään on yksilöiden henkilökohtaiselle kehittymiselle sekä yritysten ja elinkeinojen riskinottoon perustuvalle rohkealle uudistumiselle. Vaikka esitetty suunnitelma ei voikaan ohjata kaikkea elinkeino- ja kasvupolitiikkaa, tämän kokonaisvaltaisen ja uudistumismyönteisen lähestymistavan tärkeys on ehdottomasti hyvä sisällyttää raporttiin. Parhaat kilpailijamaamme yhdistävät innovaatiopolitiikassaankin hyvin suunnitelmallisesti koulutukseen, tutkimukseen ja yritysten t&k-kannusteisiin liittyvien toimien lisäksi myös vaikkapa julkisten hankintojen, säädösympäristön kehittämisen ja infrastruktuuri-investointien elementtejä.

Yleisen toimintaympäristön merkitystä ei pidä ala-arvioida. Mitä moninaisimmat yhteiskuntapolitiikan lohkot vaikuttavat innovaatiotoiminnan kannattavuuteen. Käypä esimerkki on konkurssilainsäädäntö ja työmarkkinalainsäädäntö. Koska innovaatiotoiminta on erittäin epävarmaa, on keskeisen tärkeää, että epäonnistuneista projekteista saadaan niin fyysiset kuin inhimillisetkin voimavarat siirtymään mahdollisimman tuottaviin uusiin käyttöihin. Huono konkurssilainsäädäntö hidastaa fyysisten resurssien siirtämistä. Jos työmarkkinalainsäädäntö sallii liian tiukan kilpailukieltolausekkeet, hidastuu inhimillisten resurssien siirtyminen.

Tutkimus- ja innovaatiomyönteinen toimintaympäristö on koko kansakunnan etu ja mahdollistaa hyvinvoinnin, kasvun ja osaamisen tulevaisuudessakin.

Rohkea ja innostava TKI-toimintaympäristö kasvattaa innovaatiota ja kokeiluja. Alueellisella yhteistyöllä on suuri merkitys ja monen alueen PK-yrityksissä on runsaasti potentiaalia lisätä TKI-toimintaa. Kansallisessa rahoituksessa maakuntien liittojen tarjoama rahoitus on ollut ketterää ja rahoitus on mahdollistanut sekä pienimuotoiset kokeilut että osallistumisen suurempien EU:n ohjelmarahoitusten hakuihin. Käynnistysvaiheessa olevien yritysten yhteisöllinen kehittäminen ja tuki (startup) edistää myös TKI-kasvua. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä/Lahdessa, joka on kasvava yliopistokaupunki, on mahdollisuuksia rakentaa elintarviketeollisuutta edistävän startup-yrityskiihdyttämön toimintaa.

Tietoa hyödynnetään nykyisin yhä uusin tavoin eri aloilla terveydenhuollosta vihreään siirtymään, mutta se edellyttää tutkimuslainsäädäntämme uudistamista ja ajantasaistamista. Nykyisellään lainsäädännölliset ratkaisumme ja EU-sääntelyn tiukat kansalliset tulkinnat kuitenkin hankaloittavat tutkimuksen tekemistä. Suomen lainsäädäntöä tulee uudistaa huomioimaan paremmin tki-työn tarpeet sekä tutkimustulosten hyödyntäminen. Tämä koskee sekä lainvalmistelua että jo voimassa olevan lainsäädännön tarkastelua.

Tutkimuslainsäädännön (toisiolaki, biopankkilaki, genomilaki) puutteet ovat este kansainväliselle ja kilpailukykyiselle tutkimukselle ja innovaatiotoiminnalle. Erityisesti laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (ns. toisiolaki) on epäonnistunut tavoitteissaan turvata lääketieteellisen tutkimuksen edellytykset. Lääketieteellistä tutkimusta haittaavat tai hidastavat ongelmat on selvitettävä pikimmiten ja tehtävä tarvittavat muutokset lainsäädäntöön.
Lainsäädännön päivittämistä varten ehdotamme myös perustettavaksi esimerkiksi tutkimus- ja innovaationeuvoston yhteyteen tutkimuslainsäädäntöneuvoston, joka toimii foorumina valtionhallinnon ja tutkimuskentän väliselle keskustelulle ja valmistelun apuna lainsäädäntöön liittyvissä muutoksissa. (kts. luku TKI-johtaminen)

Uusi linjausehdotus

• Selvitetään pikaisesti erityisesti toisiolakiin ja tietosuojalainsäädäntöön liittyvät TKI-työtä haittaavat tai hidastavat ongelmat ja tehdään tarvittavat muutokset lainsäädäntöön.
• Perustetaan toimivan tutkimuslainsäädännön takaamiseksi ja lainsäädännön valmistelua tukemaan toimielin, tutkimuslainsäädäntöneuvosto, joka toimii foorumina valtionhallinnon ja tutkimuskentän väliselle asiantuntijakeskustelulle ja esivalmistelulle

Valtion T&K-rahoituksen vaikutukset tuottavuuskasvuun riippuvat myös muista kuin TKI-toimintaan kohdistuvista politiikkatoimista. Tässä yhteydessä ei pidä unohtaa muiden TKI-toimintaa säätelevien säädösten merkitystä. Esim. lääketieteen ja muiden terveystieteiden tutkimus nojaa vahvasti henkilötason tiedon hyödyntämiseen eikä tällaisen tiedon käyttö T&K-toiminnassa saisi olla verrokkimaita hankalampaa. Kohtuuttoman pitkät ja mutkikkaat prosessit ovat omiaan karkottamaan kaikkein luovimpiin hankkeisiin tavoiteltuja investointeja. Tämä olisi syytä muistaa mm. sote-toisiolain, biopankkilain sekä genomilain yhteydessä.

Tutkimus- ja innovaatiomyönteinen toimintaympäristö on edellytys TKI-panostusten tuloksellisuudelle. On tärkeää huomioida myös, että eri alojen säädökset vaikuttavat TKI-toimintaan ja sen tulosten hyödyntämiseen. Yleisesti säädösten valmistelussa tuleekin huomioida niiden vaikutus TKI-toimintaan.

-