4.1.2. Lääkehoitojen hallinta ja optimointi (asiakkaana olo)
Olisiko farmasian ammatilaisen roolia hyvä korostaa vielä enemmän? Toki lääkityksen tarkistuksen voi tehdä myös sairaanhoitaja mutta kuinka monella riittää taito tehdä tuolla kuvatulla laajuudella ja ymmärtää tietokantojen tarjoamat informaatiot?
Myös tuo arviointi /kokonaisarviointi osuus voisi enemmän korostaa farmasian ammattilaisen roolia. Toki lääkäri päättää ja kantaa vastuun mutta mielestämme farmasistia voisi pyrkiä nostamaan tässä enemmän (esim LHA / LHKA pätevyydet, niistä ei ole mitään puhetta).

Paljon tekstiä, saisiko tiivistettyä? Esimerkit hyviä!

S. 41 alkaviin palvelumallikuvauksiin vinkkejä apteekeista esim. täältä: https://www.fimea.fi/documents/160140/1156017/Yhteenveto+k%C3%A4yt%C3%B6ss%C3%A4+olevista+tai+kokeilluista+yhteisty%C3%B6malleista+apteekkien+ja+muun+terveydenhuollon+v%C3%A4lill%C3%A4_final.pdf/026f2bcd-0b82-ca13-f1f2-bf6fca305d38?t=1571982931801. Ehdotuksena esimerkiksi Porvoon mallin esiin nostamista linkin sivulta 8 sekä Seinäjoen malli sivulta 10.

S. 45 lopussa on kirjattuna jälleen eritasoiset lääkehoidon arvioinnit, ehdotamme käytettävän ”erilaajuiset lääkehoidon arvioinnit”.

S. 46 koskien lääkehoidon moniammatillista arviointia. Erilaajuiset lääkehoidon arvioinnit ja niiden erot olisi hyvä kuvata tarkemmin auki ja tekstissä olisi hyvä huomioida myös farmaseuttien ja proviisoreiden koulutuksessa saama lääkehoidonarviointipätevyys (muut sote-ammattilaiset eivät välttämättä ole siitä tietoisia).

Lisäksi dokumentissa ei ole kirjattuna mitään potilaan tai hänen edustajansa (voi olla myös hoitaja tai omaishoitaja) kliinisestä haastattelusta, mikä erityisesti erottaa lääkehoidon arvioinnin lääkityksen tarkistuksista. Kliininen haastattelu on eri asia kuin keskustelu tms. jutustelu potilaan tai hänen edustajansa kanssa. Kliinisellä haastattelussa keskustelulla on selkeä struktuuri ja tavoite. Kliinisellä haastattelulla on keskeinen merkitys myös lääkehoidon kuntoon laittamisessa (potilaan osallistaminen, oma motivaatio ja toiveet sekä lähtökohdat arvioinnille). Tätä ei nyt pysty oivaltamaan nykyisestä tekstistä, jolloin myös sen merkitys jää hämäräksi.

S. 47 koskien lääkemääräyksen kliinistä kaksoistarkistusta linkittyy lähteensä vuoksi nyt suoraan ja ainoastaan terveydenhuoltoon. Tämähän toteutuu myös avohuollossa aina lääkkeiden toimittamisen yhteydessä osaksi prosessia, vaikkei sitä ehkä näin ole sisäistetty terminä. Nyt tekstissä todetaan, että tuo kaksoistarkistus tehdään aina ennen lääkkeen antamista potilaalle – voisiko virkkeen muokata: Lääkemääräyksen kliininen kaksoistarkistus tehdään apteekissa aina lääkkeen toimittamisen yhteydessä ja terveydenhuollossa optimitilanteessa ennen lääkkeen antamista potilaalle, mutta se voidaan suorittaa myös jälkikäteen.

S. 48 koskien inhalaation tarkistuspalvelun hyötyjä (oma laatikko). Nyt kirjattu, jos astmapotilas – yhtä lailla keuhkoahtaumatautipotilaat ovat kohderyhmää, joten voisi vain todeta ilman käyttöaihetta, että tietoisuus omahoidon periaatteista tai mainita erikseen niin astma kuin keuhkoahtaumatauti.