Suunnitelma puuttuu! Nyt tämä on vielä kovin pohdiskelevaa tekstiä. Alussa on kattavasti esitelty jyväskyläläisten nykyiset liikuntatottumukset, mutta miten ne ovat muuttuneet viimeisiin liikuntasuunnitelmiin verrattun?
Liitteet puuttuu.
Liikuntasuunnitelmassa ei ole otettu huomioon opiskelijoita ollenkaan. Jyväskylässä noin neljäsosa on opiskelijastatuksen omaavia henkilöitä, ja suunnitelmassa tulisi ottaa huomioon etenkin liikuntapalveluiden käyttöhinnat. Viime vuosina käyttöhintoja on nostetu paljon opiskelijoiden suhteen, vaikka opiskelijoiden taloudelliset voimavarat vähenevät vuosi vuodelta. Jos opiskelijoita ei oteta huomioon palveluissa ja etenkin palveluiden hinnoittelussa, kaupunki menettää siinä kymmeniä tuhansia palveluiden käyttäjiä ja heikentää asukkaidensa terveydenhuoltoa.
Hippoksen hankkeessa tulisi ottaa entistä enemmän huomioon jokapäiväinen arkiliikunta peruskäyttäjille. Jos alueesta tulee kilpaurheilun ja yritysten oma alue, siinä menetetään todella suuri hyöty mikä saataisiin myös koko kansan terveydenedistämisessä.
Tavoitteet voisi olla esitelty täsmällisemmin ja selkeämmin.
"Liite 1. Liikuntapalvelujen toimintayksiköiden kehittämis- ja muutostarpeet vuosille 2017–2022" hieman tarkemmaksi ja täsmällisemmäksi.
Asioita on katsottu lähinnä vain kaupungin järjestämien liikuntapalveluiden kannalta. Olisi pitänyt käsitellä liikuntatoimintaa kokonaisuutena niin, että olisi saatu kokonaiskuva, jossa ovat mukana myös liikuntaseurat ja kaupalliset liikuntayritykset.
Tavoitteiden selkeä määritteleminen ja suunnitelma toimenpiteistä. Lisäksi kaipaisin näkemystä kustannuksista ja talousvaikutuksista. Liikuntakenttä elää murroksessa, luinka se näkyy liikuntapalveluiden järjestämisessä?
Paikoitellen menee överiksi visioinniksi. Miksi pitää olla kalliita halleja ja keskuksia, kun lähitienoot tarjoavat mahdollisuuksia liikkumiseen. 1,5 kilometrin etäisyys lähimpään lähiliikuntapaikkaan ei taida enää toteutua Kaunisharjussa. Janakan uimarantaa ei ole, Janakkalan lenkkirata/luontopolun kaupunki on myynyt asuintonteiksi, hiihtolatua ei ole, missään ei voi kunnolla laskea edes pyllymäkeä. Kivilammen uimapaikka ja hiihtolatu ovat Kaunisharjusta käsin jyrkässä maastossa, nuoremmat siellä voivat könytä eivät ikäihmiset. Kaunisharjun veneranta voisi olla alueen asukkaita yhteenvetävä kohde. Kesäaktiviteetteja voisivat olla venelaiturin ohessa uimalaituri, grillauspaikka. Kevättalvella ainakin venesataman parkkialueen voisi pari kertaa luoda lumesta puhtaaksi, sillä ihmiset tulevat helmi-maaliskuulla kävelemään, hiihtämään ja pilkkimään jäällä. Jäälle saisi tasaisen hiihtoladun (vrt. Kivilammen jyrkkyyttä), jota iäkkäämmätkin pystyisivät käyttämään.
Kyllä. Rohkeammin pitäisi keskittää enemmän tietyt harrastukset tietyille kaupungin osiin. Jääkiekko, pesis keskittyy hippokseen. Hiihtoladut voisi keskittyä Vaajakoski Palokka alueelle. Nämä vastaavat toki löytyisi muiltakin kaupungin osista, mutta tietyllä alueella olis kaupungin ja maan parhtaat harjoitus olosuhteet.
Tänä päivänä jo harrastuksiin pitää siirtyä autolla. Kaupunki voisi panostaa saattoliikenteeseen alueiden läheisyydessä. Toki parasta olisi hyvät julkiset liikenteet näihih harrastupaikkoihin. Talvisin määräaikaisena linkki voisi viedä ihmiset ladun varren pysäkille. Moniin paikkoihin on tosi vaikeata päästä julkisilla välineillä kaupungin toiselta puolelta kohtuullisessa ajassa. Huomioiden että työt loppuu klo 16 ja harrastukset alkaa klo 17-18, jolloin pitää käydä kotona, syödä ottaa muksut mukaan..
Miten ylläpidetään nykyisiä valmiita rakenteita ja millä aikajaksolla kutakin aluetta korjataan. Hyvänä mallina voisi olla kaupungin puistojen puunhoito ja niiden mukaiset alueiden hoitovälit (puiden karsinnat ja isojen poisto).
Kuinka seuroja tuetaan ja otetaan seurat mukaan konkreettisesti. Vapaehtoinen työ ja sen ylläpito. Mahdollisesti vapaaehtoisia ei ole 10 vuoden kuluttua, vaikka silloin on yhä vähemmän jokaisella vakinaista työtä.
Rantaratitti, kuinka se saadaan kaikkien käytöön? Nykyisinkin on tosi vaikeata käyttää Jyväsjärven ja ympäristön liikuntapalveluja. Perheelliset käytännössä pitää päästä paikalle autolla, kun lapset ei voi olla yli 2 tuntia menossa. Autopaikkojen vähäisyys on nykyisin ongelmana jo monen rantareitin osalta Palokka, Tuomio ja Jyväväsjärvi. Kyllä ne lähi asukkaat niitä voi hyödyntää mutta miten otetaan muut niitä käyttämään, jotka saapuu autolla, junalla tai bussilla. Asioita ajateltu vain oman navan ympäri. Laajakatseisempaa ajattelua. Miten saada Kiinalaiset kävelemään rantareitille Helsingin lentokentältä?