Nyt kannattaisi vakavasti miettiä henkilökunnan jaksamista ja hyvinvointia, jos he joutuvat lähteä
ajamaan ympäri maakuntaa työpaikkojen perässä. Sairaslomat tulevat lisääntymään ja turha kuvitella, että he siinä vielä ylimääräisiä työvuoroja lähtisivät tekemään. Se on aivan varma, ettei tällä ratkaisulla saada puuttuviin vuoroihin tekijöitä sitäkään vähää. Niin paljon pitkät työmatkat tulevat viemään hoitajien voimavaroja, että ei siinä enään herää minkäänlainen auttamisen halu, kun huomaa puutoksia työvuoroissa. Osa jäämässä varhennetulle eläkkeelle pois tästä hullunmyllystä, eikä heitä olisi varaa menettää. Tekiläpula kasvaa entisestään. Tämä ala tulee tekijälle tulevaisuudessa niin kalliiksi, ettei ala houkuta alalle tulijoita eikä alanvaihtajia. Ja se joukko eläkeläisä, jotka olleet auttamassa ihan omasta tahdostaan, tullaan menettämään. Nyt jäitä hattuun, paniikkiratkaisuihin ei ole varaa!!
Kotihoidon/kotisairaalan palveluja lisäämällä ei tulla takaamaan vastaavasti henkiöstön saatavuutta. Onko budjetissa huomioitu autohankinnat tai leasing sopimukset? Entä henkilökunnan sitoutuneisuus ja ammatissa kehittyminen.? Henkilöstövaje jatkuu vääjäämättä.
Nyt olisi kaikkein tärkein pitää kynsin ja hampain kiinni hoitohenkilöstöstä ja avata pöydälle uudemman kerran suunnitelmat. Mitä ratkaisuja heillä olisi, jotta kansalaiset tulisivat saamaan hoitoja ja palveluja, mikä heille kuuluu. Ja miten toimintoja voitaisiin tehostaa nykyisellään olevien sote kiinteistöjen sisällä.

Vanhukset, sairaat, työterveyden asiakkaat, vähävaraiset. Vanhat omaiset, jotka eivät pääse omaistaan katsomaan esim. hyvin akuutissa tilanteessa. Kotona lapsiaan hoitavat vanhemmat. Vaihtoehdossa yksi autolla puolessa tunnissa hoitoon 93 prosenttia ja jotka eivät pääse tuossa ajassa on 19 000 ihmistä ja nämä edellä mainittuja ryhmiä. Vielä ei ole mitään puhetta ollut, kuinka asiat sitten järjestetään näille ihmisille. Vähävaraisen ihmisen budjettiin ei tarvita montaa 25 e taksimatkaa ja sitten ei voi ostaa tarvitsemiaan lääkkeitä. Kotisairaala palvelut tai sotekeskuspalvelut miten ja missä tarjotaan, liikkuvina vai, ei ole vielä kerrottu. Jos kakkosvaihe tulee yhteensä 29 000 ihmistä ei pääse puolessa tunnissa hoitoon ja he ovat ne reuna-alueiden ihmiset ja varattomimmat. Ja jos kuljetuksista tulee kustannuksia, syökö se säästöjä, onko kukaan laskenut. Eikä vaihtoehdoissa 1 ja kaksi ole kiinteistöjen maksuissa kuin 0,2 miljoonan ero. Tietysti on lääkärit, jotka ei suostu tulemaan keskuskaupunkia ulommaksi ja heille on maksettava maltaita, niin silloin tulee kallista jälkeä. Täällä periferiassa osastoilla hoitajat ainakin saavat todella paljon työstään kokemusta ja käyttää osaamistaan, Novassa yhden tautiryhmän osastoilla jää kapeaksi osaamisen kehitys. Sama se on lääkäreillekin.

Palveluverkkosuunnitelmassa puhuttiin vain psyykkisesti oireilevien _somaattisesta_ osastosta, ei psyykkisesti oireilevien psykiatrisen hoidon osastosta. Eikö sellaista jatkossa enää ole? Eli kaikki psyykkisesti oireilevat psykiatrista hoitoa tarvitsevatko sijoitetaan Novaan, jossa potilaat ovat jo ylipaikoilla eli 1 hlön huoneissa on 2 potilasta? Miten sinne saadaan kolmas sänky? Oulun tyyliin patja lattialle vai?

Reuna-alueilla omaisten mahdollisuudet tukea osastohoidossa olevaa heikkenevät olemattomiin. Etäisyydet ja matka-ajat ovat yksinkertaisesti liian pitkiä, autottomille käytännössä mahdottomia, sillä julkinen liikenne puuttuu, taksipalveluiden kustannukset ovat korkeita ja naapuriakaan ei oikein voi pyytää käyttämään koko päiväänsä tällaiseen.

Reuna-alueiden osastojen sulkeminen vaikuttaa potilaisiin ja omaisiin, osalle se estää fyysisen läsnäolon omaisten elämässä.Jos läheisellä ei ole ajolupaa tai sattuu olemaan työikäinen on potilaan tapaaminen hankalaa ja haastellista.
Yhdenvertaisuus toteutuu JYVÄSSEUDUN lähialueilla, muualla ei.
Kenen hyvinvointia on se, että oma omainen (muistisairas,akuutti sairaudenhoidossa, ; mielenterveyspotilas ; saattohoidossa oleva potilas) on 60 km päässä oasastohoidossa??? Potilaan vai omaisen??
Omaisella , jolla ei ole ajokorttia ole oikeutta käydä omaisen luona kela-taksilla.Yleisiä kulkuneuvoja ei taida sellaisella aika välillä kulkea,että ikäihminen jaksaisi väliajan osastolla omaisen luona olla.

Pihtiputaan vuodeosastolla on 17 paikkaa ja sen lisäksi sama henkilökunta huolehtii 9 paikkaisen hoivaosaston hoidosta. Sairaalassa on siis käytössä 26 paikkaa, joista sama erinomainen ja asiansa osaava henkilökunta huolehtii. Käyttöaste 93%. Sairaalassa ei ole juuri tarvittu vuokratyövoimaa, koska oma sitoutunut, vakituinen henkilökunta on paikallista väkeä. Mikäli tämä suljetaan, niin asiakkaiden matkat Viitasaarelle ovat kohtuuttomat. Pihtiputaalta Viitasaarelle on matkaa 40-90 kilometriä suuntaansa, tätä matkaa ei ajeta puolessa tunnissa, matkan kesto on 40-60 minuuttia. Julkista liikennettä ei ole, punaiset onnibussit ajavat nelostietä muutaman kerran päivässä. On täysin käsittämätöntä, että Pihtiputaan vuodeosasto aiotaan sulkea ja samalla avataan Viitasaaren vuodeosasto, joka on ollut suljettuna hoitajapulan takia. Näinkö aiotaan siirtää Pihtiputaan hoitajat Viitasaarelle. Tästä selvästi näkee manipuloinnin Viitasaaren suuntaan josta hallituksen Pj Aula on kotoisin. Kaikki vaan Viitasaarelle, avataan vuodeosasto, siirretään päivystys sinne jne. Tätäkö hyvinvointialueen johto haluaa, suositaan johtajien kotipaikkoja.

En kannata osastohoidon keskittämistä. Joissain tilanteissa hoitopaikalla ei ole väliä (lyhyt akuuttihoitoa vaativa vaiva), mutta etenkin iäkkäiden jo entuudestaan heikosti kotona pärjäävien hoito olisi pystyttävä järjestämään lähellä.

Vaikutukset kohdistuvat hyvinvointialueen laitamille ja etenkin pohjoiseen. Paremmin pitää vielä miettiä vaihtoehtoja; miten turvataan pienten avuntarpeiden saanti myös iltaisin ja viikonloppuisin. Esim. pienen haavan ompelun / katetrin tukkeutumisen vuoksi on lähdettävä kymmenien kilometrien päähän jonottamaan.
Panostusta kotisairaalaan/liikkuvaan yksikköön, joka voisi auttaa myös tällaisissa tilanteissa. Taustatukena pitää olla kokenut lääkäri, jota voi konsultoida sekä kotihoidosta, liikkuvasta yksiköstä ja asumispalveluista - lääkärin pitää tuntea maakunnan tilanne, jotta osaa ottaa kantaa potilaan hoitoon eikä pyytää kaikkia näytille päivystykseen.
Jos osastoja suljetaan, mitä suunniteltu tilalle? Esim. Karstulassa uusi terveysasema osastoineen, millaisia suunnitelmia? Sairaalasta kotiutuville tarve myös kodin ulkopuolella toteutettaville kuntoutus- ja arviointijaksoille, onko näitä suunniteltu lakkautettavien osastojen tilalle?

Onko tarkoitus jättää osastohoidossa olevat potilaat yksin vieraaseen paikkakuntaan, ilman että omaisilla on mahdollisuutta vierailla katsomassa? Säästöä ehkä, mutta onko inhimillisyys päässyt unohtumaan? Itse ainakin haluaisin että omaiset kävisivät katomassa minua, mutta pitkät välimatkat varmasti estävät sen monilta - kaikilla ei ole autoa tai muuten mahdollista ajaa pitkiä matkoja usein saati päästä julkisella liikenteellä.

Kuinka toimintavarmaa on osastotoiminnan keskittäminen harvempiin paikkoihin? Kuinka sitten toimitaan, kun jostain syystä muutama toimipiste sattuisi olemaan pois käytöstä ylättäen?

Onko tarkoituksenmukaista luopua myös hyvistä tiloista?

Pitäisikö karsimisen sijaan selvittää mistä rahaa olisi mahdollista saada hva:lle?

Osastotoiminnan muutokset ovat taas yksi hyvä syy muuttaa pois koko hyvinvointialueen puolelta. Ikävää vain, että kunnat kärsivät..

Saarijärven osasto säilytettävä