Ravitsemustieteeseen on aina vaadittu kemiaa. Ala on täysin oikeassa kirjaimessa. Kemiaa luetaan siksi, että solutason reaktiot ovat kemiallisia. Näin ollen liikuntabiologiakin on oikeassa paikassa.
Lääketieteellisten alojen yhteisvalinta:
Lääketieteellisten alojen opiskelijavalinnan tavoitteena on valita opiskelijoita, joilla on valmiuksia koulutuksen myötä kasvaa lääkäriksi erilaisiin tehtäviin. Biologia ja kemia ovat lääketieteen perustana olevia tieteenaloja ja niiden osaaminen luo hyvän pohjan lääketieteen opiskelulle. Valintakokeen B yhteiseen osioon esitettyjä aloja yhdistää vaatimus biologian ja kemian osaamisesta. Lääketieteellisten alojen kannalta valintakokeen tulee perustua näiden oppiaineiden lukion opetussuunnitelman mukaisiin pakollisiin ja valinnaisiin opintoihin. (Lääketieteellisten alojen valintakokeen tulee mitata myös fysiikan osaamista, jota esitetyn luonnoksen mukaan testataan valintakokeen B eriytyvässä osiossa ja jota koskevat kommentit ovat kyselyn seuraavassa kohdassa.)
Valintakokeessa B on mukana eri hakupaineen aloja ja kokeen erottelevuudesta pitää huolehtia tämä huomioiden. Valintakokeen B yhteisen osion tehtävillä ja niiden riittävällä määrällä mitataan tiedon lisäksi lääketieteen alan opiskeluissa ja myöhemmin työelämässä tarvittavaa tiedon soveltamisen taitoa, ongelmanratkaisukykyä, ja tietyllä tavalla myös ajanhallintaa ja paineensietokykyä. Koeajan tulee olla riittävän pitkä, että kokeeseen saadaan monipuolisesti eri tehtävätyyppejä ja että niitä on määrällisesti riittävästi. Lääketieteellisten alojen kokeessa biologian ja kemian kokeen keston tulee olla yhteensä vähintään kolme tuntia (90 min + 90 min) näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Valintakokeen B yhteisen osion toteuttaminen pelkästään monivalinnoilla ja muilla automaattitarkastettavilla tehtävätyypeillä ei mittaa hakijoiden osaamista riittävällä tavalla lääketieteellisten alojen tarpeeseen nähden. Avotehtävillä voidaan mitata tekstin ja tiedon tuottamisen kykyä ja laskujen johdonmukaista ratkaisutapaa, jotka ovat alalla tarvittavia taitoja. Avotehtävien käytön tulee olla mahdollista ja niiden osuuden laadintatyöryhmän päätettävissä.
Valintakokeen B yhteisen osion laadintatyöryhmään tarvitaan kokeessa testattavan oppiaineen asiantuntijoita, eri koulutusalat huomioonottava toimintatapa ja riittävä edustus suhteessa koulutusalojen hakijamääriin. Valintakokeen käännöksistä vastaavilla henkilöillä pitää olla alan asiantuntemusta. Isojen yhteisvalintojen toimivia rakenteita ja toimintatapoja kannattaa käyttää uusien valintakokeiden organisoinnissa ja laadinnassa. Näin pyritään varmistamaan hallittu siirtymä uuteen valintakoekokonaisuuteen ja valintakokeeseen B esitettyjen koulutusalojen hakijoille oikeudenmukainen ja laadukas valintakoe.
Lääketieteen osalta ehdotettu valintakoemalli ei vaikuta muuttavan opiskeltavien aineiden kirjoa tai määrää, sillä nytkin valintakoe on perustunut lukion opetussuunnitelman mukaisiin biologian, kemian ja fysiikan opintoihin. Tämä on lääketiedettä opiskelemaan haluavan kannalta hyvä asia, sillä opiskelijavalinnan vaatimusten tiheä muuttaminen saattaa lisätä nuorten epävarmuutta tulevaisuudesta.
Lääketiede on hakupaineala, monet hakijat ovat korkeatasoisia ja pärjäävät lähtökohtaisesti valintakokeessa hyvin. Lääketieteen osalta on siis tärkeää, että valintakoe on riittävän erotteleva, jotta vältyttäisiin useiden hakijoiden tasapistetilanteelta ja oikaisupyyntöjen lisääntymiseltä. Muiden alojen kanssa yhteinen osio ei todennäköisesti erottele lääketieteen hakijoita riittävästi, mikä asettaa paineita kokeen eriytyvän osion laatimiseen. Olisi hyvä pohtia, mikä on yhteisen osion laajuus suhteessa eriytyvään osioon, niin pisteiden kuin kysymysten lukumäärän ja kokeeseen käytetyn ajan osalta.
Teoriassa yhteinen valintakoe mahdollistaa ensisijaisesti lääketiedettä opiskelemaan haluavalle hakemisen muihinkin kokeen hakukohteisiin, jos hakukohteita ei rajata. Lienee kuitenkin todennäköisempää, että lääketiedettä opiskelemaan haluava valitsee hakukohteikseen korkeammalle lääketieteen koulutuksen viiteen eri yliopistoon kuin jonkin muun alan, vaikka siihen voisikin hakea samalla kokeella. Lisäksi ensikertalaisuudesta saatava hyöty valinnassa saattaa johtaa vähemmän mieluisan paikan hylkäämiseen, jotta säilyttää ensikertalaisuusstatuksen seuraavan vuoden haussa.
Suomen Farmasialiitto ry:n mielestä valintakoe B ja mitattavat osaamiset (kemia ja biologia) voivat olla farmasialla toimiva. Paljon painoarvoa toimivuuden näkökulmasta tulee sille mikä on kokeen sisältö, tehtävätyypit ja painotus, joka ei tässä vaiheessa ole tiedossa. Lisäksi kokeen toimivuuteen vaikuttaa se, miten käytännön järjestelyt tehdään kokeiden osalta (mm. kokeen pituus ja se miten kokeet on sijoiteltu). Valintakokeen toimivuuden arviointia todellisuudessa helpottaisi, jos valintakokeesta olisi ollut kommentointivaiheessa enemmän tietoa kuin pelkät raamit.
Valintakokeessa biologian tulee painottua ihmisen biologiaan. Se, että kokeella mitataan myös matemaattista osaamista ja datan tulkitsemista, on hyvä asia. Pääsykokeiden suunnittelussa tulee olla riittävän laajasti eri alojen edustajia, jotta pääsykokeista saadaan kaikille samassa pääsykokeessa oleville aloille toimivat. Valintakokeessa B erottevuus tulee huomioida kaikkien alojen näkökulmasta ei vain hakupainealojen näkökulmasta.
Valintakoeuudistuksen toteuttamisen ja uudistuksesta etukäteen tiedottamisen AIKATAULU on liian nopea ja sellaisenaan johtaa hyvin kohtuuttomaan ja epäreiluun lopputulokseen monelle jatko-opiskelupaikkaa hakevalle. Uudistus pitäisi toteuttaa samanlaisella aikataululla kuin todistusvalintauudistus, jossa lukiolaisilla on aikaa sopeuttaa opiskeluvalintansa uuden pääsykokeen mukaisesti (tiedotus uudistuksesta useampi vuosi ennen sen voimaantuloa). Keväällä 2025 jatko-opintoihin pyrkii paljon opiskelijoita, jotka ovat valmistuneet esim. lukiosta vuosien 2022-2024 aikana, ja jotka eivät käytännössä pysty enää keväällä 2025 vaikuttamaan mitenkään lukio-opintoihinsa. Lisäksi nämä opiskelijat ovat jo tehneet vuosina 2022-2024 valintoja sen suhteen, miten ottavat opintopaikkoja vastaan/miten päättävät yrittää vielä valintakokeen kautta opiskelupaikan saamista ilman mitään tietoa tästä tulevasta uudistuksesta. Tämä viivästys valintojen tekemisessä tai aikaisempiin pääsykokeisiin osallistumisessa ei ole oma valinta monessa tapauksessa; esim. vuoden mittainen varusmiespalvelus (pakollinen, ei juurikaan mahdollisuutta itse vaikuttaa palveluksen alkamisaikaan tai kestoon) sekoittaa tehokkaasti miespuolisten hakijoiden suunnitelmat yo-kirjoituksia seuraavien muutaman vuoden aikana. Tämän johdosta mahdollisen pääsykoeuudistuksen tulisi tulla voimaan aikaisintaan keväällä 2026 (samanaikaisesti todistusvalintauudistuksen kanssa) ja siten, että tulevasta uudistuksesta tiedotetaan selkeästi ennen kevään 2024 yhteisvalintaa.
Lääketieteellisten alojen pitäisi olla muista erillään.
Oulun yliopiston mielestä isossa kuvassa näyttää hyvältä. Biokemian valintakokeessa on ”aina” ollut osaamisalueena lukion kemian ja biologian oppimäärä. Nämä ovat välttämättömiä ja on toiminut aina hyvin. Viime vuodet koe on valintakoeyhteistyön puitteissa koostunut kokeessa jaettavasta aineistosta siten, että koetehtävät perustuvat ko. aineistoon ja em. lukion oppimääriin. Kokeeseen ei ole ollut muuta ennakkovalmistautumista, kuin lukiossa opiskellut kurssit. Koe on kestänyt 3 tuntia, mikä on ollut sopiva ja riittävä. Verrattuna kokeisiin A ja C: kokeessa A ei ole mukana biologian vaatimusta ja kokeessa C ei ole mukana kemian vaatimusta, joten näistä kumpikaan ei sopisi biokemialle ilman mahdollista lisäosaa, joka siis tarkoittaisi kummankin kokeen osalta turhaa monimutkaistamista. Biokemialle on perinteisesti ollut hakijoita siten, että usealle eri alalle hakeneista tasapuolisesti on hakemuksia biokemian lisäksi lääketieteeseen tai biologialle. Kuitenkin, opiskelupaikan vastaanottaneista hyvin harvoin vaihdetaan biologialle, mutta paljon useammin vaihdetaan tai ainakin haetaan uudelleen lääketieteeseen. Tässäkin suhteessa oleminen samassa kokeessa lääketieteen kanssa palvelee paremmin isompaa joukkoa hakijoita, kuin oleminen muussa kokeessa.
Selvennystä toivotaan seuraavaan; kokeessa olisi jo yhteisessä osiossa oltava kokeessa jaettavaa aineistoa, koska sillä voidaan paremmin halutulla tavalla mitata tiedon soveltamista tai johtopäätösten tekoa, kuin pelkästään lukion kursseihin perustuen.
Biokemian ja molekyylibiotieteiden nykyisen valintakoeyhteistyön toimijoista (OY, HY, TY, TaY) voisi olla esim. yksi henkilö vuosittain kokeen B laatimisessa mukana, jos näin haluttaisiin.
Åbo Akademi föreslår att urvalsprov B och C slås ihop till en helhet. Ett urvalsprovs viktigaste funktion är att rangordna sökande. För att kunna göra det behöver urvalsproven vara uppbyggda så att det blir tillräcklig spridning i poängen. Ur sökandes synvinkel är det bra om man med samma prov kan söka till flera närliggande områden. Detta uppnås ur Åbo Akademis synvinkel bäst genom att slå ihop provhelheterna B och C så att sökande till biovetenskaper, biologi, farmaci och medicin söker in med samma prov. Med det sagt så behöver urvalsprovet inte testa ämnesspecifikt kunnande i det skedet då studierna inte ens är inledda. Ämnesspecifikt detaljkunnande ska inte testas i ett urvalsprov.
Eläinlääketiede kannattaa valintakoemallia, jossa yhteinen osio laajennettaisiin kattamaan lukion biologian ja kemian pakolliset ja valtakunnalliset valinnaiset opinnot. Täten lääketieteellisten alojen käyttämään eriytyvään osaan jäisi ainoastaan fysiikka. Ehdotetussa mallissa eri koeosuuksien kestot olisivat 90 min + 90 min (yhteinen biologian ja kemian osio) sekä 90 min eriytyvä osio (fysiikka). Yhteisen osion kysymysten tulisi aueta samanaikaisesti ja olla käytettävissä koko yhteisen osion koeajan (3 h).
Uudessa valintakokeessa on mukana nykyistä lääketieteellisten alojen koetta laajempi kirjo eri hakupaineen aloja ja kokeen erottelevuudesta on huolehdittava tämä huomioiden. Valintakokeen yhteisen osion tehtävillä ja niiden riittävällä määrällä tulee mitata tiedon lisäksi soveltamisen taitoa, ongelmanratkaisukykyä, ja tietyllä tavalla myös ajanhallintaa ja paineensietokykyä. Koeajan tulee olla riittävän pitkä, että kokeeseen saadaan monipuolisesti eri tehtävätyyppejä ja niitä on määrällisesti riittävästi, jotta mahdollistetaan kokeen erottelukyky ja luotettavuus eri hakijaprofiileissa. Lisäksi on tärkeää, että koetilanne on hakijalle oikeudenmukainen ja takaa riittävän vastausajan.
Eläinlääketiede esittää, että valintakoetta laativalle työryhmälle annetaan mahdollisuus vaikuttaa valintakokeen kysymystyyppien valintaan. Lääketieteelliset alat ovat pitkään käyttäneet yhteistä valintakoetta ja aloilla on vankka osaaminen ja kokemus sekä kokeiden laadinnasta että niiden korjaamisesta. Koe voisi työryhmän päätöksen mukaisesti sisältää sekä koneellisesti että manuaalisesti (esim. lyhyt käsitteen määrittely tai laskutehtävä) arvioitavia tehtäviä. Kysymykset voisivat perustua lukiotietojen lisäksi kokeessa jaettavaan aineistoon. Kokeeseen liittyvää ennakkomateriaalia ei kuitenkaan käytettäisi. Valintakokeen yhteisen osion laadintatyöryhmässä tulee olla kokeessa testattavan oppiaineen asiantuntijoita, eri koulutusalat huomioonottava toimintatapa sekä riittävä edustus kultakin koulutusalalta. Valintakokeen käännöksistä vastaavilla henkilöillä tulee olla alan asiantuntemusta. Valintakoeuudistuksen aikataulu on tiukka ja ensimmäisen yhteisen kokeen valmisteluun varattu aika on lyhyt. Hakijakäyttäytymisestä sekä kokeen toimivuudesta ja erottelukyvystä on tärkeää tehdä tutkimusta, jota voidaan hyödyntää kokeen jatkokehittämisessä tulevina vuosina.
Helsingin yliopisto katsoo, että yhteistä osaa tulisi laajentaa siten, että se kattaisi biologian ja kemian koko lukion oppimäärän sisältäen pakolliset ja valinnaiset kurssit ja täten eriytyvään osaan jäisi vain fysiikka. Muutos helpottaisi myös koekokonaisuudesta viestimistä hakijoille. Kokeiden osioiden tulisi olla à 90min. Osioiden pituutta käsitellään seuraavassa kohdassa. Kysymysten tulee perustua lukiotietojen lisäksi kokeessa jaettavaan aineistoon. Yhteisen osion kysymysten pitäisi aueta samanaikaisesti ja olla käytettävissä koko yhteiseen osioon varatun koeajan. Osiot sisältävät vaikeusasteiltaan eri tasoisia tehtäviä, jolloin mahdollistetaan erottelukyky sekä korkeiden että matalien pistemäärien osalta. Tehtävät voivat olla automaattisesti arvioitavia monivalintatehtäviä. Muiden kysymystyyppien käyttämisen tulee olla mahdollista, mikäli tämä on tarkastusaikataulun kannalta mahdollista. Kokeeseen liittyvää ennakkomateriaalia ei käytetä. Lukio-oppimäärään pohjautuvissa kysymyksissä tulee varmistaa se, että niitä koskevat asiat löytyvät sekä suomen- että ruotsinkielisistä lukion oppikirjoista. Farmasian valintayhteistyöverkosto yhtyy Helsingin yliopiston lausuntoon.