Maantiede on tieteenalana sekä opiskelualana ei perustu ainoastaan luonnontieteisiin, vaan myös yhteiskuntatieteisiin ja kulttuurintutkimukseen ja niiden laadullisiin menetelmiin (esim. ihmismaantiede, kaupunkimaantiede, matkailumaantiede, kulttuurimaantiede). Nykyisellään valintakokeessa C painottuu luonnontieteellinen osaamista, vaikka valitsisikin yhteiskunta ja ympäristö -aiheisen soveltavan tehtävän. Välttämätöntä olisi muuttaa kokeen osioita niin, että maantieteeseen hakevilla luonnontieteellistä ja yhteiskuntatieteellistä ajattelua testaavien kysymysten suhde olisi tasaisempi. Yksi vaihtoehto olisi kommenteissa mainittu kaikille pakollisen osion muuttaminen niin, että siinä vaadittaisiin myös yhteiskunnallista analyysia.

Valintakoeuudistuksen toteuttamisen ja uudistuksesta etukäteen tiedottamisen AIKATAULU on liian nopea ja sellaisenaan johtaa hyvin kohtuuttomaan ja epäreiluun lopputulokseen monelle jatko-opiskelupaikkaa hakevalle. Uudistus pitäisi toteuttaa samanlaisella aikataululla kuin todistusvalintauudistus, jossa lukiolaisilla on aikaa sopeuttaa opiskeluvalintansa uuden pääsykokeen mukaisesti (tiedotus uudistuksesta useampi vuosi ennen sen voimaantuloa). Keväällä 2025 jatko-opintoihin pyrkii paljon opiskelijoita, jotka ovat valmistuneet esim. lukiosta vuosien 2022-2024 aikana, ja jotka eivät käytännössä pysty enää keväällä 2025 vaikuttamaan mitenkään lukio-opintoihinsa. Lisäksi nämä opiskelijat ovat jo tehneet vuosina 2022-2024 valintoja sen suhteen, miten ottavat opintopaikkoja vastaan/miten päättävät yrittää vielä valintakokeen kautta opiskelupaikan saamista ilman mitään tietoa tästä tulevasta uudistuksesta. Tämä viivästys valintojen tekemisessä tai aikaisempiin pääsykokeisiin osallistumisessa ei ole oma valinta monessa tapauksessa; esim. vuoden mittainen varusmiespalvelus (pakollinen, ei juurikaan mahdollisuutta itse vaikuttaa palveluksen alkamisaikaan tai kestoon) sekoittaa tehokkaasti miespuolisten hakijoiden suunnitelmat yo-kirjoituksia seuraavien muutaman vuoden aikana. Tämän johdosta mahdollisen pääsykoeuudistuksen tulisi tulla voimaan aikaisintaan keväällä 2026 (samanaikaisesti todistusvalintauudistuksen kanssa) ja siten, että tulevasta uudistuksesta tiedotetaan selkeästi ennen kevään 2024 yhteisvalintaa.

Åbo Akademi föreslår att urvalsprov B och C slås ihop till en helhet. Ett urvalsprovs viktigaste funktion är att rangordna sökande. För att kunna göra det behöver urvalsproven vara uppbyggda så att det blir tillräcklig spridning i poängen. Ur sökandes synvinkel är det bra om man med samma prov kan söka till flera närliggande områden. Detta uppnås ur Åbo Akademis synvinkel bäst genom att slå ihop provhelheterna B och C så att sökande till biovetenskaper, biologi, farmaci och medicin söker in med samma prov. Med det sagt så behöver urvalsprovet inte testa ämnesspecifikt kunnande i det skedet då studierna inte ens är inledda. Ämnesspecifikt detaljkunnande ska inte testas i ett urvalsprov.

Asiantuntijaryhmä on ehdottanut, että yhteisen osan valinnaisten tehtävien osioilla olisi keskenään sama pisteytys ja että yhteisten osioiden nimet on saatava kuvaavammiksi. JYU kannattaa tätä ehdotusta. Esim. pelkkä "fysiikan ja kemian perusteet" voi johtaa hakijaa harhaan.

Helsingin yliopisto näkee keskeiseksi kysymykseksi tämän osion keston, koska eriytyviä tai vaihtoehtoisia osioita on niin paljon. Lähtökohtaisesti kokeen kesto voisi Helsingin yliopiston näkemyksen mukaan olla 1+1+1 (+1)h. Yhteisen osan nimen tulisi olla hakijalle paremmin ymmärrettävä (erityisesti termi multimodaalinen nähdään ongelmallisena).