Kokeen erottelevuus on hieman kysymysmerkki hakupainealojen osalta. Psykologian hakijat ovat varsin lahjakkaita ja hyviä hakijoita on paljon.
Yhteistyö valintakokeeseen D ehdotettujen alojen kesken kuulostaa mahdolliselta. Psykologia ja logopedia ovat ihmistieteitä, joilla on riittävän paljon yhteistä muiden tähän kokeeseen ehdotettujen alojen kanssa. Yhteistyön raamit ovat siis kunnossa, mutta kokeen muoto ja sisältö tulee valmistella huolellisesti siten, että se palvelee varmasti kaikkien mukana olevien alojen tarpeita.
Hakupainealoina psykologialle ja logopedialle erityisen tärkeässä asemassa on kokeen erottelukyky: psykologian ja logopedian nykyisen mallin mukaisessa näille aloille suoraan suunnitellussa noin sadan tehtävän monivalintakokeessakin yksikin yksittäinen tehtävä on saattanut olla ratkaiseva hakijan sisäänpääsyn kannalta. Erottelevuuden kanssa emme siis uskalla emmekä halua lähteä kovin kokeilevalle linjalle. Tämä tarkoittaa sitä, että haluamme pitää mukana ennakkomateriaalin, jonka käyttö mahdollistaa monipuolisemman tehtävävalikoiman käytön kokeessa. Mikäli aineisto jaettaisiin kokonaan vasta koetilanteessa, tulisi sen lukemiselle kokeessa varata pidempi aika, jota ei kuitenkaan ole mahdollista nipistää koko kokeen tekemiseen käytettävissä olevasta ajasta. Koeajan lyhentäminen nykyisestä (kolme tuntia) johtaisi siihen, että koe mittaisi lähinnä vain hakijan paineensietokykyä, mikä ei ole tarkoituksenmukaista.
Psykologian ja logopedian kaltaisille hakupainealoille on myös luonteenomaista, että hakijat pyrkivät valmistautumaan kokeeseen joka tapauksessa, ja olemassa oleva ennakkomateriaali kanavoi valmistautumisen fiksuun suuntaan sen sijaan, että hakijan täytyisi vain arvailla, minkälaisesta valmistautumisesta voisi olla hänelle hyötyä.
Ennakkomateriaalin ei tarvitse olla yhtä laaja kuin mitä psykologian ja logopedian kokeeseen on tähän saakka ollut, ja ennakkomateriaalin aihepiirit voisivat hyvin tulla laajemmalta kentältä (sisällössä ei ole välttämätöntä olla psykologiaa ja logopediaa). Myös ajanjakso ennakkomateriaalin julkistamisen ja valintakoepäivän välillä voisi olla huomattavasti nykyistä (kuukausi) lyhyempi. Tämä on merkittävää senkin kannalta, että myös Åbo akademin psykologian ja logopedian koulutukset voisivat olla mukana valintakokeessa D siitä huolimatta, että niihin sisältyy vielä erikseen soveltuvuuskoe tämän yhteisen valintakokeen jälkeen. Soveltuvuuskokeita ajatellen valintakoeyhteistyö on mahdollista Åbo Akademin kanssa, mikäli lopulliset pääsykoetulokset saadaan 10.6. mennessä.
Hankkeesta on matkan varrella viestitty moneen kertaan, että uudistus pohjautuu tutkittuun tietoon: sekä jo olemassa olevaan että hankkeen tilaamiin tutkimuksiin. Tästä huolimatta ensimmäinen kerta uutta koetta tulee olemaan jossakin määrin hyppy tuntemattomaan. Toivoisimmekin, että hankkeen hengessä ensimmäisen kokeen jälkeen valintakoetyöryhmille olisi saatavilla tukea kokeen kehittämiseen: esimerkiksi tutkittua tietoa eri kokeiden ja tehtävätyyppien erottelevuudesta ensimmäisten kokeiden perusteella. Psykologian ja logopedian alat suhtautuvat positiivisesti valintakokeiden kehittämiseen, kunhan se palvelee aloja ja tehdään perustellusti.
Valintakoeuudistuksen toteuttamisen ja uudistuksesta etukäteen tiedottamisen AIKATAULU on liian nopea ja sellaisenaan johtaa hyvin kohtuuttomaan ja epäreiluun lopputulokseen monelle jatko-opiskelupaikkaa hakevalle. Uudistus pitäisi toteuttaa samanlaisella aikataululla kuin todistusvalintauudistus, jossa lukiolaisilla on aikaa sopeuttaa opiskeluvalintansa uuden pääsykokeen mukaisesti (tiedotus uudistuksesta useampi vuosi ennen sen voimaantuloa). Keväällä 2025 jatko-opintoihin pyrkii paljon opiskelijoita, jotka ovat valmistuneet esim. lukiosta vuosien 2022-2024 aikana, ja jotka eivät käytännössä pysty enää keväällä 2025 vaikuttamaan mitenkään lukio-opintoihinsa. Lisäksi nämä opiskelijat ovat jo tehneet vuosina 2022-2024 valintoja sen suhteen, miten ottavat opintopaikkoja vastaan/miten päättävät yrittää vielä valintakokeen kautta opiskelupaikan saamista ilman mitään tietoa tästä tulevasta uudistuksesta. Tämä viivästys valintojen tekemisessä tai aikaisempiin pääsykokeisiin osallistumisessa ei ole oma valinta monessa tapauksessa; esim. vuoden mittainen varusmiespalvelus (pakollinen, ei juurikaan mahdollisuutta itse vaikuttaa palveluksen alkamisaikaan tai kestoon) sekoittaa tehokkaasti miespuolisten hakijoiden suunnitelmat yo-kirjoituksia seuraavien muutaman vuoden aikana. Tämän johdosta mahdollisen pääsykoeuudistuksen tulisi tulla voimaan aikaisintaan keväällä 2026 (samanaikaisesti todistusvalintauudistuksen kanssa) ja siten, että tulevasta uudistuksesta tiedotetaan selkeästi ennen kevään 2024 yhteisvalintaa.
Oulun yliopiston terveystieteiden tutkinto-ohjelma toteaa, että yksityiskohtaisemman tiedon saaminen pohjana toimivasta koemallista olisi tarpeellista. Tilastotieteen, datan ja graafien ymmärtämisen ja soveltamisen taitojen mittaaminen kokeessa viittaa kuitenkin vahvasti matematiikkaan, eikä tämä osaaminen korostu meillä terveystieteissä vahvasti. Eli selkeät laskutehtävät ja niiden painottuminen valinnassa on meidän näkökulmasta haasteellinen (tarpeeton?). Ainakin matemaattisissa tehtävissä tulisi huomioida, ettei siinä edellytettävä osaaminen pohjaudu lukion matematiikan (lyhyen tai pitkän) osaamiseen. Valintakokeen tulisi mahdollistaa myös ammattikoulupohjalta (esim. lähihoitajan tutkinto) koulutukseen pääsy.
Kokeessa jaettavassa aineistossa voi olla englannin kielistä materiaalia, mutta onko materiaalin oltava täysin ja vain englannin kielistä? Korostuuko tässä liiaksi englannin kielen osaaminen?
Suosituksena ollut jo useita vuosia, ettei valintakokeessa olisi ennakkomateriaalia. Psykologian ja logopedian valintakokeessa ennakkomateriaali on 2023 ollut. Meidän, terveystieteiden, näkökulmasta tarpeeton. Olemme toteuttaneet valintakokeet ilman ennakkomateriaalia vuodesta 2020 lähtien.
Åbo Akademi föreslår att urvalsprov D och E slås ihop till en helhet. Åbo Akademi ifrågasätter argumentet att urvalsprovet inte skulle fungera pga. olika söktryck för t.ex. psykologi å ena sidan och å andra sidan småbarnspedagogik. I vårt eget gemensamma ÅA-urvalsprov idag har vi utbildningar med väldigt olika söktryck och det vållar inte problem för provet. Ett urvalsprovs viktigaste funktion är att rangordna sökande. För att kunna göra det behöver urvalsproven vara uppbyggda så att det blir tillräcklig spridning i poängen. Ur sökandes synvinkel är det bra om man med samma prov kan söka till flera närliggande områden. Detta uppnås ur Åbo Akademis synvinkel bäst genom att slå ihop provhelheterna D och E så att sökande till psykologi, logopedi, hälsovetenskap och pedagogik söker med samma prov.
Gällande urvalsprov D/E behöver i tidtabellen beakta också lämplighetsbedömningens genomförande. Dock så att urvalsprovet ordnas under samma vecka/veckor som överiga prov men genast i början av provperioden.
Om prov D och E inte kan slås ihop eller om tidtabellen för prov D inte går att förena med Åbo Akademis utbildningars behov av lämplighetsbedömning önskar Åbo Akademis utbildningarna i psykologi, logopedi och hälsovetenskaper ingå i prov E. Detta skulle dock ur sökandes synvinkel inte vara ett önskvärt slutresultat då det gör det svårare att informera om de nationella provhelheterna. En sökande som söker till psykologi vid ÅA och psykologi vid HU skulle t.ex. vara tvungen att skriva två urvalsprov.
Valintakokeeseen tulisi lisätä uusina aloina myös liikuntabiologia ja valmennustiede
Liikuntatieteellinen tiedekunta: Yhteinen koeosa olisi hyvä perustua vain kokeessa jaettavaan materiaaliin, jolloin yhteisen koeajan olisi hyvä olla 3 h. Kahden tunnin koeaika on aivan liian lyhyt, koska siinä ajassa pitää ehtiä perehtymään materiaaliin. Yhteisessä osioissa pitää olla joitakin laskutehtäviä (matemaattista osaamista mittaavia tehtäviä), ja kokeessa jaettavan materiaalin tulee olla ainakin osittain englannin kielistä. Jos ennakkomateriaalia on, sen tulisi olla eriytyvänä osiona suuren hakupaineen kohteissa.
Liikuntabiologia ja valmennustiede tarvitsee luonnontieteellisen eriytyvän osion.
Helsingin yliopiston näkemyksen mukaan kokeen pohjaksi olisi järkeenkäypää valita nykyisellään hyvin toimiva ja jo nykyisellään hankkeen tavoitteiden mukainen psykologian ja logopedian valintakoe, joka on kokonaisuudessaan konekorjattava koe. Kokeen tulee olla jatkossakin monivalintakoe. Nykyinen psykologian ja logopedian valintakoe kuitenkin perustuu osin ennakkomateriaalin opiskeluun. Ennakkomateriaalin välttämättömyys tai sen laajuus tullee joka tapauksessa kokeen suunnitteluryhmän pohdittavaksi, sillä jatkossa ennakkomateriaali julkaistaan vasta todistusvalinnan tulosten julkaisun jälkeen, jolloin siihen perehtymiseen edellytetty aika pitää huomioida koetta suunnitellessa ja suhteuttaa opiskelijoiden todenmukaisiin mahdollisuuksiin opiskella ennakkomateriaalia esimerkiksi työnteon ohella. Lisäksi yhden alan laaja ennakkomateriaali voi tosiasiallisesti estää tai vaikeuttaa toiseen kokeeseen valmistautumista, mikäli toinen koe edellyttää ennakkovalmistautumista. Näiden näkökulmien huomioiminen on keskeistä, jotta ennakkomateriaali ei muodostu esteeksi koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiselle eikä ennakkomateriaali ole niin laaja, että sen opettelu ylittää mahdollisten opiskelijoiden voimavarat. Toisaalta psykologian ja logopedian kaltaisten erittäin huomattavan hakupaineen valintakokeeseen valmistaudutaan joka tapauksessa, tosiasiallisesti estäen tai vaikeuttaen valmistautumista toiseen samanaikaiseen valintakokeeseen. Täten ennakkomateriaalin poistaminen valintakokeesta ei juurikaan vaikuttane tilanteeseen. Mikäli ennakkomateriaali nähdään alalla tarpeellisena tai hyödyllisenä esimerkiksi todistusvalinnalla ja valintakoevalinnalla valittavien opiskelijoiden osaamistason tasaamiseen, tulisi sen laajuutta kuitenkin tarkastella edellä mainituista syistä. Koska valintakoe D yhdistää monia erilaisia valintakokeita, olisi mielekästä, että valintakoetyöryhmä voisi joustavasti hyödyntää kokeen eri osioissa soveltavasti suppeaa ennakkomateriaalia, kokeessa jaettavaa aineistoa sekä lukiopohjaisen tiedon osaamista.