Juristiliitto pitää tärkeänä, että eriytyvässä osiossa pystytään ottamaan huomioon tulevaisuudessakin alakohtaiset erityistarpeet. Näin ollen oikeustieteellisen eriytyvässä osiossa tulee jatkossakin pystyä mittaamaan oikeudellisten normien soveltamista konkreettisiin tapauksiin ja toisaalta yleisten oikeudenalan ratkaisuperiaatteiden ymmärtämistä. Valintakoetta kehittäessä on tärkeää ymmärtää, että juristin tehtäväkenttään kuuluu olennaisempana osana lainsäädännön ja oikeudellisten normien soveltaminen, ei tieteellisten taulukoiden ja tilastojen tulkinta. Lisäksi on tärkeää, että kokeessa pystytään mittaamaan juristille olennaista kirjoitustaitoa ja oikeakielisyyttä.

Juristiliitto muistuttaa, että aineiston ulkoa opettelu ei itsessään ole merkittävä taito, mutta se kertoo motivaatiosta ja halusta paneutua laajoihinkin aineistoihin sekä luetun ymmärtämisestä siten, että se koostaa hakijalle laajan osaamisperustan. Tämä toimii puolestaan pohjana opitun asian soveltamisessa, jolloin kysymykset voidaan laatia ongelmanratkaisua edellyttäviksi case-tehtäväksi. Kysymysten laadinnalla on puolestaan mahdollista vaikuttaa siihen, ettei tekoälystä tai pääsykokeeseen valmentavista kursseista ole sen tekemisessä hyötyä. Jos valintakoe perustuu ainoastaan suppeaan kokeessa jaettuun materiaaliin ja sen perusteella vastattaviin monivalintoihin, on vaarana, että kysymykset jäävät detaljitasoiseksi oikein-väärin-väittämiksi tai vahvaa luetun ymmärtämistä osoittaviksi kysymyksiksi. Tuolloin sillä olennaisella, eli taidolla soveltaa luettua, ei ole merkitystä. Samalla on hyvä huomata, että koska oikeustieteen opinnot ja valmistumisen jälkeinen työskentely painottuu esseemuotoisiin teksteihin, olisi niihin hyvä harjoituttaa hakijoita jo hakuvaiheesta lähtien.

Helsingin yliopisto pohtii todellista tarvetta tekstitaitojen eriytyvälle osiolle: mikäli tällainen eriytyvä osio olisi olemassa, pitäisi sille olla vahvat perusteet. Yhteisillä monivalintatehtävillä voidaan valita kyseisiin hakukohteisiin soveltuvat hakijat ongelmitta. Oikeustieteellisen osaamisen osio on oikeustieteilijöille perusteltu. Oikeustieteen eriytyvään osioon kohdistuvan mahdollisen ennakkomateriaalin tarve ja pituus tulee harkita tarkkaan koulutuksellisen tasa-arvon näkökulmasta. Ennakkomateriaali mahdollistaa hieman suuremman kysymysmäärän, mikä on kokeen erottelevuuden kannalta oleellista oikeustieteessä, joka on korkean hakupaineen ala. Lisäksi sen avulla voidaan laatia kysymyksiä, jotka testaavat hakijan päätöksenteko- ja normin soveltamiskykyä. Valintakokeen tarkoitus on antaa erilaisia väyliä yliopistoon. Ennakkomateriaalin vähentäminen nykyisestä ja tutustumiseen varatun ajan oleellinen lyhentäminen antaa hakijoille nykyistä paremman mahdollisuuden tutustua siihen.

Pidämme täysin välttämättömänä, että kokeen G tekstitaitokoe sisällytetään myös sosiaalitieteiden kokeeseen. Sosiaalitieteissä tekstin tuottamisen, hahmottamisen ja analysoimisen taidot ovat täysin keskeisiä. Yhdymme tässä HY:n sosiaalipsykologian tieteenalan lausunnossaan esittämiin näkökantoihin.

Suunnitellussa valintakokeessa onkin korostettava oikeustieteen omaa osiota. Tässä oikeustieteen erityisessä osiossa on mahdollista mitata hakijoiden taitoja koskien yllä mainittuja oikeustieteen alan erityispiirteitä. Erityisen tärkeää on ennakkomateriaalin sisällyttäminen oikeustieteen omaan osioon, sillä sen avulla erityisestä osiosta voidaan rakentaa aidosti hakijoiden oikeudellisten normien soveltamistaitoja mittaava koe. Lisäksi ennakkomateriaalin avulla hakijat voivat tutustua oikeustieteelliseen tekstiin ja samalla arvioida omaa motivaatiotaan opiskella alaa tulevaisuudessa. Oikeustieteellisen tekstin hahmotus- ja ymmärryskyky on olennainen osa opinnoissa menestymistä ja mittaa hakijan soveltuvuutta alalle.

Välttämätöntä on myös, että valintakoe ei koostu pelkistä monivalintatehtävistä, vaan kokeessa on myös oma kirjallinen osuutensa. Kirjoitustaito on erittäin tärkeä osa juristin työtä ja sitä on mitattava myös alan valintakokeessa. Ennakkomateriaali tukee myös tätä tavoitetta, sillä pelkän kokeessa jaettavan materiaalin perusteella ei ole mahdollista laatia yhtä monipuolisesti erilaisia kysymyksiä.

Viestintätieteiden alalla tekstintuottamisen taitoa mittaava eriyttävä osio on mm. tulevaisuuden ammatteja silmällä pitäen tarpeen. Viestintätieteiden alalla on jo alustavasti keskusteltu eriytyvän osion tavoitteista.

Ehdotamme valintakokeeseen G samanlaista osiota, kuin valintakoe C:ssä, jossa
kokeen tekijät valitsevat valinnaisista osioista tehtäväkokonaisuudet, jotka haluavat
tehdä. Osiot voisivat olla hallintotieteille, julkisoikeudelle, sosiaalitieteille ja
yhteiskuntatieteille. Vapaavalintaisissa osioissa olisi hyvä olla lyhyitä, esseetyylisiä
tehtäviä, sillä kyseisessä tehtävätyypissä menestyminen antaa myös hyvät
edellytyksen kyseisten alojen opinnoissa menestymiseen. Valinnaisissa osioissa
teemoja voisi olla muun muassa valtio-oppi, talous ja sosiaalipolitiikka.

Den juridiska delen bör på motsvarande sätt som urvalsprovet i sin nuvarande form pröva sådana juridiska färdigheter som förutsätts för att klara av den juridiska utbildningen.

Det bör finnas ett förhandsmaterial till den juridiska delen i urvalsprovet. Förhandsmaterialet prövar sökandens motivation och skapar möjligheten att urskilja sökanden från varandra. Ett juridiskt förhandsmaterial prövar sökandens förmåga att förstå och tillämpa juridisk text, vilket är en viktig förutsättning för att klara av juridikstudierna.

I det föreliggande förslaget till urvalsprovsreformen finns det en stark betoning på flervalsfrågor. Det vore viktigt att provet skulle innehålla öppna frågor som prövar sökandens förmåga att formulera sig i skrift. Språket är juristens viktigaste redskap och därmed bör också urvalsprovet till den juridiska utbildningen pröva sökandens språkkunskaper. I urvalsprovets nuvarande form prövas sökandens juridiska kunskaper exempelvis genom rättsfall som sökanden löser i skrift. I denna uppgiftstyp är det ytterst viktigt att sökanden bygger upp sitt svar på korrekt sätt och uttrycker sig med korrekt språk.

Eventuella flervalsfrågor bör också kunna mäta sökandens juridiska förståelse och kunskap att tillämpa rättsvetenskaplig text. Eventuellt kunde felaktigt svar i flervalsfrågor ge minuspoäng för att skapa större skillnader mellan sökande.

Svenskspråkiga sökanden bör ha samma förutsättningar som finskspråkiga vid avläggandet av urvalsprovet. Detta innebär att urvalsprovets material och frågor inte endast får bestå av översättningar, utan de bör vara skapade av personer med utmärkta kunskaper i både svenska och finska. Detta gäller för såväl den allmänna delen som den särskilda juridiska delen.