Ilmeisesti testattavina taitoina on ajateltu erityisesti historian ja filosofian varsin kapeita osa-alueita (kriittisyys ja analyyttisyys; ajallisten kehityskulkujen hahmottaminen), mutta epäselväksi jää, miten yhteinen osio mittaa esimerkiksi taiteiden tutkimuksen tai teologian osaamista. Kun ennakkomateriaalin mukaan yhteinen osio testaa myös ”tieteellisen käsitteistön omaksumista ja ilmiöiden käsitteellistämistä”, epäselväksi jää, miten yksi yhteinen koe kykenee testaamaan viiden laajan tieteenalan käsitteistön omaksumista – vallankin ilman ennakkomateriaalia. Monissa kokeen aloista on vieläpä selkeitä ja toisistaan erottuvia suuntauksia (analyyttinen/mannermainen filosofia; käytännöllinen teologia/eksegetiikka/kirkkohistoria/uskontotiede; etnologia/Aasian tutkimus jne.). Puhumattakaan oppiaineiden keskinäisitä eroista eri yliopistoissa.

Aloista esimerkiksi teologiaan hakee useita hakijoita, joilla on jo taustaa työelämässä tai aiempia opintoja. Heillä on aikaa, motivaatiota ja valmiutta opiskella (viime vuosina vieläpä varsin popularisoituun tutkimukseen perustuvaa) pääsykoeaineistoja. Osa hakijoista hakee teologiaan myös useita kertoja – millä nämä hakijat voivat parantaa suoriutumistaan seuraavalla kerralla, jos perustana on yleissivistys laajalta joukolta aloja? Tai miten valmistautuvat ne hakijat, joiden yleissivistävästä koulutuksesta on helposti vuosikymmen tai pari aikaa? Toteutuessaan uudistus suosisi huomattavasti lukiosta tulevia opiskelijoita, mutta sulkisi reitin tai hankaloittaisi hakemista opintoihin mm. diakoniatyötä tai nuorisotyötä opiskelleilta hakijoilta.

Miten varmistetaan, ettei monivalintakoe tuota lähinnä tietoa eri aloihin liittyvästä knoppitiedosta? Ajatus samoista materiaaleista, joiden pohjalta testataan eri aloihin liittyvää osaamista, on sinällään kiinnostava, mutta vaatinee materiaalilta paljon, etenkin jos sen on oltava sekä suomen- että ruotsinkielinen. Kukin ala luultavasti hyötyy motivaatiota mittaavista esseetehtävistä, ainakin eriytyvissä osioissa.

Valintakoetta on mahdotonta kommentoida tarkasti, koska selkeää ehdotusta tai esimerkkiä valintakokeesta ei vielä ole. Päätöksen valmisteluun tarvitaan konkretiaa: Millainen tulevaisuuden koe olisi? Koetta tulisi myös testata suhteessa vanhoihin valintakokeisiin. Miten uusi koe vaikuttaisi hakijoiden suoriutumiseen ja siihen, ketkä tulevat valituksi? Onko lopputulos toivotunlainen? Esimerkiksi filosofiassa yhteinen monivalintakoe ei välttämättä mittaa niitä taitoja, joita opinnoissa tarvitaan – tätä tulisi selvittää huolellisesti.

Jäi vielä hiukan kysymysmerkiksi, miten opettajankoulutuksen suoravalinta tässä osiossa toimisi. Miten tarkastellaan hakijan valmiuksia pedagogiseen osaamiseen, vai jääkö testaaminen vain substanssiosaamistasolle? Opettajankoulutuksessa on myös hyvä ottaa huomioon soveltuvuuskokeen merkitys, ja miten soveltuvuuskoe tulisi vaikkapa ajallisesti vastaan tässä valintakoekokonaisuudessa, erityisesti hakijan pyrkiessä korkeakouluun useamman kokeen/alan kautta.