Rakennusten perusparannussuunnitelma:

Osana rakennusten energiatehokkuusdirektiivin eli EPBD:n implementaatiota jäsenmaiden on laadittava kansallinen rakennusten perusparannussuunnitelma, joka korvaa pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategian. Tämä perusparannussuunnitelma tullaan synkronoimaan Euroopan komissiolle toimitettavan kansallisen yhdennetyn enegria- ja ilmastosuunnitelman (NEC) -raportointisyklin kanssa. Koska Suomi ei NECP-suunnitelman yhteydessä raportoinut suunnitelmia tulevaan perusparannussuunnitelmaan liittyen, ne tulee eritellä viimeistään ensimmäisen perusparannussuunnitelman luonnoksen yhteydessä, joka tulee toimittaa komissiolle viimeistään 31.12.2025.

Suunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että kansallinen rakennuskanta on energiatehokasta sekä nollapäästöistä (ZEB, zero-emmission buildings) vuoteen 2050 mennessä.

Suunnitelmaan tulee sisältyä yleiskuva kansallisesta rakennuskannasta, mukaan lukien haavoittuvassa asemassa olevien kotitalouksien määrä. Siinä tulee olla tiekartta, johon sisältyy kansalliset tavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050, sisältäen energiaremonttien määrän vuosittain, rakennuskannan primääri- ja loppuenergiankulutus ja päästövähennykset sekä aikataulut muiden kuin asuinrakennusten saattamiseksi linjaan energiatehokkuuden vähimmäisvaatimusten (MEPs) kanssa. Suunnitelmassa tulee eritellä kaikki toimet, joilla tiekartta tullaan toimeenpanemaan, sekä kokonaiskuva investointitarpeista, rahoituslähteistä sekä hallinnollisista resursseista, joita toimeenpano edellyttää. Lisäksi suunnitelmaan tulee sisältyä uusien ja kunnostettujen nollapäästöisten rakennusten (ZEB) toiminnalliset kasvihuonekaasupäästöt ja vuotuinen primäärienergian käyttö, asuinrakennusten peruskorjausten kansallinen aikataulu, mukaan luettuina vuosien 2030 ja 2035 välitavoitteet keskimääräiselle primäärienergian käytölle kilowattitunteina (kWh/(m2 .y), sekä arvio odotettavissa olevista energiansäästöistä.

Suunnitelman valmistelussa tulee osallistaa erityisesti paikallis- ja alueviranomaisia sekä kansalaisyhteiskunnan eri tahoja, mukaan lukien haavoittuvassa asemassa olevien kotitalouksien parissa työskenteleviä tahoja.

(Edda Sundström, ilmastoasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto)

Tässäkin pitää nähdä kokonaisuus.

3. artikla ja liite II ovat sinänsä jo hyvin yksityiskohtaisia, mutta liittyvät hallintoon ja energiatehokkuuden kehittymisen raportointiin. Pääpainon tulisi olla rakentamismääräyksissä, joissa erityisesti korjausrakentamisen määräyksiä esitettäisiin nykyistä selkeämmin. Energiatehokkuuden parantamisessa on kiinnitettävä huomiota olemassa olevan rakennuskannan todelliseen energiatehokkuuden parantamiseen. Tässä mielessä kansallista perusparannussuunnitelmaa käsittelevän artiklan 3 kohdista luettelokohta 2d) ja kynnysarvojen määrittäminen ovat tärkeitä.

Omakotikiinteistöissä erityisesti lisäeristäminen ja lämmitysjärjestelmien säädöt sekä ajanmukaiseksi päivittäminen. Ei tarvita kalliita lämmitystapamuutoksia vaan voidaan edullisesti uudistaa esim. olemassa olevaa öljylämmitystä, siirtyä käyttämään uusiutuvaa lämmitysöljyä ja lisätä järjestelmään esim. käyttövesivaraaja jolloin kattilan voi sammuttaa kesäksi ja varaajan voi valita myös aurinkokeräimellä varustettuna niin kustannus on kohtuullinen ja energiankulutus pienenee merkittävästi.

Energiatehokkuuden nostamiseen ei tarvita kalliita lämmitystapamuutoksia vaan hyödynnetään olemassa olevia järjestelmiä, joita päivitetään paremmin nykypäivään. Esimerkiksi öljylämmitys on helposti muutettavissa päästöttömäksi käyttämällä uusiutuvaa lämmitysöljyä ja/tai tekemällä siitä hybrdilämmitys. Yksikertaisin toteutus mm. omakotitalon öljynkulutuksen vähentämiseen on lisätä järjestelmään käyttövesivaraaja, jolloin öljykattilan voi sammuttaa lämmityskauden ulkopuoliseksi ajaksi. Mikäli varaajaksi valitaan aurinkokerääjällä varustettu varaaja ja öljyksi uusiutuva lämmitysöljy on kustannukset verrattain pienet ja säästöt maksavat investoinnit nopeasti takaisin.

1. Rahoitus ja siihen liittyvä neuvonta kuntoon
- Suunnitelmassa on esitettävä jäsenmaiden toimet rakennusten energiatehokkuusremonttien rahoittamiseksi. Tämä on taloyhtiöiden ja isännöinnin kannalta erittäin tärkeä kohta. Energia-avustusten ja sähköautojen latauspisteavustusten loppuminen ja taloustilanteen kiristyminen ovat hidastaneet taloyhtiöiden päätöksentekoa korjaushankkeista. (ks. esim. Isännöintiliiton Energiabarometri ja Putkiremonttibarometri 2024) Avustukset ovat toimineet selkeänä kannustimena toteuttaa energiatehokkuustoimia remonttien yhteydessä, ja niiden loppuminen on vienyt taloyhtiökentän toimia väärään suuntaan, pois direktiivin tavoitteiden saavuttamisesta.
- EIR-takausten laajeneminen on hyvä askel, ja toivomme tämän vauhdittavan taloyhtiöiden korjaushankkeiden käynnistämistä myös taantuvilla alueilla niissä taloyhtiöissä, joiden lainansaanti on muuten heikompaa.
- Lisäksi avustusten puuttuessa tarvitaan muita kannustimia ja neuvontaa. Esimerkiksi energiatehokkuutta parantavien tai uusiutuvaa energiaa lisäävien hankkeiden taloudellinen kannattavuus nähdään usein elinkaarilaskennan avulla, minkä ymmärrys kaikissa taloyhtiöissä ei ole kovin vahvaa. Tätä ymmärrystä voitaisiin kasvattaa neuvonnalla ja koulutuksilla.
- Paikalliset energianeuvontapalvelut voisivat toimia hyvänä neuvontapisteenä taloyhtiöille sekä energiaremonttien erilaisia teknisiä vaihtoehtoja koskien, mutta myös erilaisten rahoitusvaihtoehtojen (takaukset, palvelurahoitus, mahdolliset avustukset ym.) ja elinkaarilaskennan osalta.
- Kun ARA:n uusia tehtäviä osana Ympäristöministeriötä mietitään, nostaisimme esiin, voitaisiinko esimerkiksi ARAn asiantuntijoiden osaamista suunnata EPBD:n kansallisen toimeenpanoon. On selvää, että asumisen kenttä kaipaa monenlaista tukea ja neuvontaa, jotta tavoitteet saavutetaan.
- Lopuksi kuitenkin toistamme sen, että käytännössä taloyhtiöiden päätöksenteossa hankkeiden taloudellinen kannattavuus ratkaisee toteutuksen. Kun avustuksia ei ole, täytyy elinkaarilaskennan avulla pystyä osoittamaan hankkeiden kannattavuus ja takaisinmaksuaika esimerkiksi 10 vuoden aikana. Lisäksi palvelurahoitus mahdollisen säästötakuun kera voi olla hyvä tapa rahoittaa muutoksia monessa taloyhtiössä, vihreiden taloyhtiölainojen tai takausmallien ohella.

- 2. Osaaminen kuntoon

- Direktiivin mukaan suunnitelmassa tulee myös huomioida, miten energiatehokkuuden osaamista ja koulutusta voidaan lisätä. Myös isännöintialalla on selvästi lisäkoulutustarvetta energiatehokkuuden ja laajemminkin teknisen osaamisen osalta. Osaamisen vahvistaminen sekä kouluttamalla uusia osaajia isännöinnin mieluiten amk-tasoisen koulutuspolun avulla että tarjoamalla täydennyskoulutusta energiatehokkuudesta ja tekniseen osaamiseen isännöinnille olisi tärkeää. Muun ammattillisen koulutuksen rahoitus on turvattava myös tämän osalta.

- Isännöinnin osaamisen lisäksi direktiivin vaatimukset tulevat lisäämään osaavan työvoiman tarvetta korjausrakentamiseen. Osaavan työvoiman kouluttaminen ja houkuttelu myös kansainvälisesti tulee olemaan Suomelle tärkeää, jotta meillä on tarpeeksi tekijöitä korjausrakentamiseen. Osaajapula johtaa hintojen nousuun ja/tai huonompaan laatuun, mitkä molemmat ovat taloyhtiöiden kannalta huonoja.

- 3. Muuttotappiopaikkakuntien tilanne haltuun, ja myös purkamisen malli kuntoon
- Direktiivin mukaan suunnitelmassa tulee myös huomioida haavoittuvassa asemassa olevat kotitaloudet. Isännöintiliitto korostaa, että on tärkeää huomioida myös haavoittuvassa asemassa olevat taloyhtiöt. Vaikka direktiivitasolla puhutaan erityisesti kotitalouksista, Suomen ympäristössä monet haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset ovat nimenomaan osakkeenomistajia taloyhtiöissä. Isännöintiliitto kantaa huolta erityisesti muuttotappiopaikkakuntien taloyhtiöiden tilanteesta.
- Muuttotappiopaikkakuntien tilanteen osalta olisi mielestämme tärkeää, että kansallisessa perusparannussuunnitelmassa otettaisiin kantaa myös tilanteisiin, joissa taloyhtiö on perusteltua ajaa alas. Taloyhtiön alasajoon sosiaalisesti, taloudellisesti että ekologisesti kestävästi sekä lopulta kiinteistön purkamiseen kiertotalouden periaatteita noudattaen on luotava toimiva malli Suomeen. Näin saataisiin myös energiatehokkuustoimet kohdistettua oikein niin, että osa heikoimmasta kannasta puretaan ja loput peruskorjataan mahdollisimman energiatehokkaiksi ja päästöttömiksi.

Kansallinen perusparannusuunitelma tulee rakentaa myös moduuularisten pienten ydinreaktorien varaan ja laatia komissiolle perustellusti sellainen aikataulu johon nämä ehtivät. Diretiivistä löytyy vaivoin artikalan 2 kojta 50 jossa on maninta kaukolämmitys ja kaukokylmä eli energia jakelu höyryn, kuuman veden tai jäähdytetyn nesteen muodossa. kansallisessa perusparannuussuunntelmassa on korotettava suomalaista kauko- ja aluelämmitysteknikkaa jossa perusinfra on jo valmis myös pienii modulaarisiin ydintreaktoreihin ovat ne sittenvain kaukolämpöön tai yhditetyyn lämmön ja söhkön tuotantoon On sitettävä näille primäärienegiakerroin joka osoittaaa näiden kustannutehokkuuden päästöjen vähentämisessä. Aurinkoenergiaan on komiisiio kiinnittönyt runsaasti huomiota ja Suomessakin sillä tule olemaan kohtalainen merkitys päästöjen vähentämisessä. Komission on mainiinnut termin " Ilmaston kokonaislämmitysvaikutuspotentilaali" ja sen alle tulee kansallista suunnitelmaa rakenttaaa ottaen huomioon merkittävästi uudet tulevayt lämmitysmuodot.

Rakennusten kansallisten peruskorjaussuunnitelmien liitteessä II olevan mallin mukaan jäsenvaltioiden on vahvistettava erilaisia "politiikkoja ja toimenpiteitä", mukaan lukien politiikat ja toimenpiteet, jotka koskevat koko elinkaaren aikaisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä rakennusten rakentamisessa, kunnostamisessa, toiminnassa ja käytöstä poistossa sekä hiilipoistumien käyttöönottoa. Näin ollen tämä säännös on Suomelle keskeinen keino puuttua päästövähennyksiin ja hiilen varastointimahdollisuuksiin, jotka liittyvät rakennusten moniin peruskorjauksiin EPBD-direktiivin kautta. Suomen olisi tärkeä säännellä rakennusten korjaamiseen sidottuja rakennusten päästöjä ja hiilivarastoa vastaavalla tavalla kuin EPBD-direktiivi edellyttää uudisrakennuksilta 7 artiklassa.

Liitteessä II säädetään, että jäsenvaltioiden on vahvistettava "politiikat ja toimenpiteet", jotka koskevat "modulaaristen ja teollisten ratkaisujen edistämistä rakentamisessa ja rakennusten kunnostamisessa". Teolliset lähestymistavat, jotka perustuvat hallittuun tehdastuotantoon, tarjoavat kustannus- ja aikahyötyjä verrattuna projektipaikan päällä rakennettuihin vaihtoehtoihin, ja voivat olla avainasemassa energiaremonttihankkeiden toteuttamiseen parhaalla mahdollisella tavalla. Siksi on keskeistä, että Suomessa kannustetaan ja löydetään kustannustehokkaita kannustimia teollisiin ratkaisuihin – myös puurakennustuotteita sisältäviä ratkaisuja – maan rakennuskannan parantamiseksi.

Lisäksi Suomen olisi mahdollisuuksien mukaan sisällytettävä liitteen II valinnaiset indikaattorit "koko elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt" ja "kiertotalous ja jätteet" kansallisen rakennusten peruskorjaussuunnitelmansa politiikkoihin ja toimenpiteisiin tarvittavien toimien ohjaamiseksi näillä kriittisillä aloilla.

Peruskorjauksessa tulisi huomioida kestävä kehitys kaavoituksen keinoin.