Vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi sekä tuloksellisuusraportointi olisi hyvä olla avointa ja läpinäkyvää.

Arviointikriteerit ja -menettelytavat tulee olla avoimesti ja etukäteen tiedossa. Erityisen tärkeää on tietä, millaista tiedonkeruuta ja raportointia avustuksensaajilta odotetaan. Hallinnollisen taakan keventämiseksi on syytä arvioida, missä määrin avustuksen saajan omaa tiedonkeruuta ja raportointia voidaan vähentää ja missä määrin viranomainen itse tekee sitä itse tai toteuttaa sen ostopalveluna/kumppanuudessa sektoritutkimuslaitoksen kanssa.

On tärkeää, että arviointikriteerit ovat selkeitä ja tiedossa, arviointi on läpinäkyvää ja arviointiprosessit on kuvattu avoimesti. On myös tärkeää, että vaikutuksia arvioidaan, samoin kuin vaikuttavuutta mahdollisuuksia mukaan. Arvioinnin sekä arviointi- ja raportointivaatimusten synnyttämä työtaakka ei saa muodostua liian suureksi tai kohtuuttomaksi suhteessa avustusmääriin tai tosiasiallisiin mahdollisuuksiin tai resursseihin toteuttaa arviointia.

Tämä on oikein hyvä! Läpinäkyvyys arviointiprosessissa on tärkeää. On myös hyvä järjestää suunnitelmien lisäksi avoimia tilaisuuksia, joissa suunnitelmia avataan ja on mahdollisuus päästä kysymään kysymyksiä. STEAn järjestämät toiminnan arviointiin liittyvät arviointikoulutukset/tilaisuudet ovat olleet mainioita oman toiminnan vaikuttavuuden näkökulmien avaamiseen.

Julkisten avustusten käytön tulee aina olla läpinäkyvää ja avointa. Kaikkia julkisia avustuslajeja tulee arvioida samankaltaisilla menettelyillä ja kriteereillä. Arviointikriteerien tulee olla selkeitä ja arviointiprosessit on kuvattava avoimesti.

Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen mielestä arviointikriteerien ja -prosessien tulee olla avoimia ja läpinäkyviä. Toimijat ovat erilaisia, ja vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi yhtenäisesti voi olla vaikeaa. Tutkimustietoa vaikutusten arvioinnista tulisi hyödyntää. Kansalaisjärjestöjen autonomia tulee myös huomioida ja mahdollistaa sekä huomioida pienet järjestöt, jos, esimerkiksi, yleisavustus kattaa usein vain hallinnollisia kuluja, jolloin tulisi miettiä miten vaikuttavuutta voidaan arvioida.

Toivomme, että yleisavustuksella rahoitetun toiminnan arviointiperusteet voivat edelleen poiketa toisistaan hakujen erityispiireteiden perusteella. On perusteltua, että joissain yleisavustuksissa arviointi on syvällisempää kuin toisissa, riippuen mm. avustuksen luonteesta sekä suuruudesta. Emme pidä kannatettavana, että myös hyvin pieniin yleisavustuksiin ulotetaan vaativat arviointiprosessit.

VaLa kannattaa arviointisuunnitelmien julkaisemista. Toiminnan vaikuttavuus ja sen mittaaminen eroavat merkittävästi eri järjestöjen välillä, mikä tulee ottaa huomioon arvioinnissa. Järjestöjä tulee kuulla ja osallistaa arviointisuunnitelmien laadinnassa.

Vuoropuhelun ja luottamuksen vahvistamiseksi olisi hyvä harkita luottamuksensuojaa ja ennakkopäätösmenettelyä, jotta järjestöjen ei tarvitsisi pelätä esimerkiksi takaisinperintää vielä vuosien päästä päätöksistä. Luottamuksensuoja suojaisi järjestöä tapauksessa, jossa asia on tulkinnanvarainen tai epäselvä, ja jossa järjestö on toiminut vilpittömässä mielessä viranomaisen ohjeiden mukaisesti. Tässä tapauksessa asia olisi ratkaistava avustuksen saajan eduksi. Myös kirjalliset ennakkopäätökset viranomaisilta helpottaisivat järjestön toiminnan ja rahoituksen suunnittelua sekä vähentäisivät epävarmuutta.

Arvioinnin avoimuus on kannatettavaa.

Tärkeää myös läpinäkyvyyden vuoksi.