Yrittäjyyden palvelukokonaisuus (5.4): 2. kappaleen viimeinen lause, joukosta puuttuu työeläkevakuuttajat ja Eläketurvakeskus (YEL-vakuuttamisen valvonta).

Suunnitelmaan nostetut palvelukokonaisuudet antavat hyvän kuvan elämäntapahtumalähtöisen digitalisaation tavoitteista ja vaikuttavuudesta.

Rikosasian hoidon palvelukokonaisuus on merkittävä tilastollisesti tarkasteltuna sekä toimijoiden määrän osalta, minkä lisäksi kokonaisuuden kehittäminen ja digitalisoiminen lisäisi tuottavuutta.

Palvelukokonaisuuksia priorisoitaessa tulisi huomioida edellä kuvatut seikat sekä prosessin ihmiskeskeinen puoli. Meistä jokainen voi olla osa rikosprosessia. Sen sujuvuudella merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Jatkon kannalta on hyvä nostaa esiin myös toimijoiden kyvykkyys tuottaa ja toteuttaa suunniteltuja yhteisiä ratkaisuja.

On hyvä, että edistettäväksi valittaviin palvelukokonaisuuksiin ehdotetaan nimenomaan vaikuttavuudeltaan merkittävän potentiaalin omaavia elämäntapahtumia. Ehdotetut kuusi elämäntapahtumaa ovat kaikki kannatettavia ja täyttävät valintakriteerit.

Esitetyt palvelukokonaisuuksien arviointikriteerit vaikuttavat relevanteilta. Vaikuttavuuskriteeriin 4 voisi lisätä ”asian käsittely nopeutuu” perään ”tai asiointitarve poistuu”.

Kappaleessa esitetään seitsemän eri priorisoitua kokonaisuutta. Tarkemmissa alakappaleissa ei ole kuitenkaan kuvattu mitä toimenpiteitä tulisi ao. kohdan osalta tehdä, ketkä toimijat tarvitaan työhön mukaan, kuka ohjaisi kokonaisuutta, mikä on toimenpiteen toteutuksen kesto ja minkälaisesta rahoitustarpeesta on kyse.

Lisäksi seitsemän priorisoitua palvelukokonaisuutta kuulostaa melko paljolta. Onko realistista olettaa, että näin monelle kokonaisuudelle pystytään osoittamaan niiden tarvitsema rahoitus? Vai tulisiko tässä dokumentissa pystyä osoittamaan vielä selkeämpi prioriteetti kokonaisuuksille, joita pystytään aidosti edistämään.

Voisiko mukaan nostaa kaksi näkökulmaa liiketoimintatapahtumalähtöiseen palvelukokonaisuuteen: pienyrittäjän ja suuryrityksen tarpeisiin suunnaten? Molemmissa toistuvat rahoitukset, vakuutukset, tilakysymykset, luvat, työntekijät, koulutustarpeet, digitaaliset todenteet omistajuudesta, osaamisesta, luvituksesta yms. - mutta mittakaava on aivan eri.

Palvelukokonaisuuksien rajaus on perusteltu ja kattava, mutta sitä voisi täydentää vahvistamalla yrityslähtöisten palveluiden ja automaation roolia. Erityisesti yrittäjyyden ja liiketoimintatapahtumien palvelukokonaisuuksissa tulisi painottaa yritysten ja viranomaisten välisten prosessien automatisointia.

Rikosasioissa asiointivolyymit ovat merkittäviä, mutta niin ovat saavutettavissa olevat hyödytkin, joten mukanaolo priorisoitavissa palvelupoluissa on perusteltu. Aihe on todella laaja, joten kehittämiskohteen rajaaminen tulee olemaan tässä avainasemassa. Toisaalta monet rikosasioiden käsittelyyn liittyvät kysymykset ovat relevantteja myös esimerkiksi riita- ja hakemusasioissa, joten aihe voisi olla myös yleisemminkin tuomioistuinasiointi.

Osittain tietoja kyllä nyt jo siirtyy viranomaiselta toiselle, mutta paljon parannettavaa vielä on.

Erityisesti rikosasioissa on huomioitava, ettei yksi keskitetty asiointipalvelu ole mahdollinen, koska syyttäjä on rikoksesta epäillyn vastapuoli ja koska tuomioistuin on puolueeton asioiden ratkaisija. Oikeushallinnon alalle voidaan toteuttaa yhteinen asiointiportaali, jota kautta henkilöt löytävät eri asiointipalveluihin. Asiointipalvelujen toteuttamisessa ja kehittämisessä voidaan tehdä yhteistyötä, jotta saadaan järkevä ja toimiva palvelupolkukokonaisuus niin asiakkaiden kuin viranomaistenkin näkökulmasta. Esimerkiksi tietoisuuden lisääminen sovittelumahdollisuudesta hyödyttää sekä asiakkaita että viranomaisia, jos täysimittaisten prosessien määrä vähenee.

Läheisen kuoleman palvelukokonaisuudessa on nostettu esille omistuksen selventäminen ja selvennyslainhuudon automatisointi. Tämä on tavoite, jolla on vaihdantaan ja luototukseen merkittäviä vaikutuksia ja jos lainsäädännöllä se sallitaan ja volyymit ovat suuria, automatisointia edistetään Maanmittauslaitoksessa. Tämä tarkentuu tulevassa hallituksen esityksessä.

Läheisen kuoleman palvelukokonaisuudessa mainitaan uusina palveluina kuolinpesän osakasrekisteri, sähköinen palvelualusta ja sähköinen perukirja sekä selvitetään edellytyksiä sähköisen testamentin mahdollistamiseksi. Kaikki nämä ovat palveluja, jotka mahdollistavat automatisoinnin edistämistä Maanmittauslaitoksessa.

Yhteistyöstä yksityisen sektorin kanssa voisi pankkiasioinnin lisäksi nostaa esille taloyhtiöiden hallinnon tarpeen kuolinpesien tiedoista. Maanmittauslaitos tarjoaa sähköisten rajapintojen kautta taloyhtiöille tietoa osakkeenomistajista ja tätä voidaan laajentaa kuolinpesän osakasrekisterin tiedoilla.

ehotan että myös mobiilivarmentella voi käyttää pankin digipalveluita myös eun digilompakolla

Erinomaiset valinnat. Mielenkiintoista olisi myös tarkastella näiden nivoitumista toisiinsa. Ei välttämättä visiossa, mutta ainakin tunnistaa mitkä tiedot liittyvät näistä useisiin.