Kerro näkemyksesi palveluverkkosuunnitelmasta

Varha js Pirha ovat hakeneet säästöjä purkamalla halintohimmeliö. Hallintohimmelin tehtävistä henlilöstöä on siirtetty takaisin potilas- ja asiakastyöhön. Miksi näin ei voi toimia Oma Hämeessä? Nyt sääsyät haetetaan leikkaamalla lähipalveluita.

Luin järkyttyneenä suunnitelmaa, jossa terveyskeskus siirrettäisiin Kantiksen nykyisiin tiloihin. Se rakennus on tiensä päässä, sädesienen syömä, eikä uusi osa ole tältä säästynyt, koska sulkuja ei ole rakenteissa ja ilmanvaihdoissa. Nyt jo keuhkopolikäynti aiheuttaa astmakohtauksen, koska sädesieni on matkannut alhaalta ylöspäin, eikä taatusti jää siihen. Se mäki tarvitse puskutraktoria, ei seinien lääppimistä. Myös vanha Ahvenisto on sädesienen syömä kellarista ylöspäin.
Miksi Runskilla voidaan ylläpitää neuvolaa, kun muualta perheet joutuvat kulkemaan omilla autoilla kymmeniä kilometrejä? Kaupunkilaisten tasapuolisuus on kaukana. Tiedättekö edes, että siellä on tuollainen pieni yksikkö, joka on jossain erityissuojeluksessa, ja muut joutuvat pakkaamaan pesueensa pitkille automatkoille.
Tämä julkaistu suunnitelma on todellinen antiympäristöteko, kun yksityisautoilu lisääntyy ja matkat pitenevät. Onkohan ajateltu edes kahta kertaa ja mikä eetos edellä?

Huhut Idänpään terveysaseman lakkauttamisesta järkyttävät lähialueen asukkaita. On äärimmäisen suuri heikennys jos kävelyetäisyydellä oleva asema lakkautetaan ja tilalle tulee hankalien bussiyhteyksien päässä oleva Ahvenisto. Idänpää palvelee asukkaita ja on ylipäänsä toiminut erittäin hyvin ja nopeasti. Myös viipurintien asema on ehdottomasti jätettävä toimintaan ja lähiseudun asukkaita palvelemaan.

Rimpikodon 4.krs tyhjillään valmiina yhteisölliseen asumiseen. Voisi vaikka heti aloittaa toiminnan.

Palveluverkkomuutoksilla pyritään turvaamaan yhdenvertainen ja laadukkaat terveyspalvelut maakunnan väestölle. Suunnittelua ohjaa palveluiden tarve, henkilöstön saatavuus , kiinteistöjen kunto ja hyvinvointialueen rahoitus.

Ihmettelen kovasti Tervakosken keväällä 2022 käyttöönotetun uuden terveyskeskuksen lakkauttamispäätöstä, siinä paloi taas useampi miljoona verovaroja taivaan tuuliin. Tämä kai on otettu huomioon suunnittelun ohjauksessa arvioitaessa kiinteistöjen kuntoa sekä suunnittelussa hyvinvointialueen rahoitusta.

Siirtyminen nettipalveluihin ei toimi monekaan ikäihmisen kanssa, joilla ei ole mitään tietoa nykyajan teknologiasta, älypuhelimista tai tietokoneista yleensäkään. Sairauksien itsearviointi ja niiden perusteella lääkkeiden saanti on myös arvelluttavaa.

Yhdenvertainen palvelu ei oikein toimi tällaisessa paikassa kuin Tervakoski Janakkala, missä välimatka Turenkiin on pitkä, eikä julkista liikennettä ole. Taksiliikennekin on harvinainen herkku. Näin ollen autottomilla ja esimerkiksi ikäihmisillä ei ole tasavertaista kohtelua Janakkalan kunnassa.

Keskittäminen on hyvä asia, mutta herää kysymys miten Keskittäminen hoidetaan, niin ettei esimerkiksi me omaishoitajat joudu kärsimään tilanteesta.

Tällä hetkellä ikäihmisten intervallipaikkoja tarjotaan Lopella, Riihimäellä ja Janakkalassa.
Jos irtervallipaikat/ lyhytaikaishoito siirtyy ESiM. keskitetysti Janakkalaan, niin miten Lopelta tuleva omaishoitaja saa omaisensa hoitoon. Taksilla kyllä, mutta se voi joidenkin kohdalla olla jo taloudellinen kysymys.
Onko tätä huomioitu? Laki kuitenkin antaa oikeuden pitää omaishoidon vapaat.

ihmetyttää paljonko säästöjä mahtaa tuoda jos tervakosken uusi tk lopetetaan? luuletteko todella että kaikki hoitajat juoksevat kun pässit narussa muualle töihin? tervakoskelta ei pääse julkisilla mitenkään riihimäelle niin että esim paastolabrat saisi otettua. ikäihmiset jää oman onnensa nojaan,samoin autottomat. terveysasema toimii mallikkaasti,miksi pitää toimiva systeemi hajottaa? kelataksien saatavuus huono,tulee tosi kalliiksi ajeluttaa ikäihmiset taksilla riihimäelle tai hml. päättäjät voisi ollq tyytyväisiä että jossain palvelu toimii,se olisi iso vetovoima kylälle myös.

Tervakosken terveysasema on säilytettävä. Se on rakennuksena uusi ja siellä palvelut pelaavat. Tervakoskelta ei ole julkista liikennettä Turenkiin niin, että asiointi olisi mahdollista . Sen sijaan Turenki on lähellä Hämeenlinnaa ja julkinen liikenne toimii siihen suuntaan. Lisäksi Turenkiin terveysasema vaatii remontin, mitä Tervakoski ei !

Forasan pääterveysasema sekä Jokioinen on hyvä säästää. Jokioisilla uudet hienot tilat sekä sopiva etäisyys. Terveyskeskusten palvelu tasokasta ja nopeaa.

Palvelupisteistä saatavat palvelut tulivat vastata vähintään nykyisistä terveysasemista saatavia palveluita. Lisäksi niiden tulisi sijaita fyysisesti hyväkuntoisissa ja helposti saavutettavussa olevissa kiinteistöissä

Listoilla ei ole missään Forssassa toimivan tilan, Kotouttamo, haudankorvankatu 2. Siellä tiloissa toimii Forssan Seudun kotouttamo sekä Omahämeen sosiaalipalvelut/maahanmuutto. Nykyiset tilat ovat vanhat elintarvikelaboratorion tilat ja tilat ovat käyttöiältään, sisäilmaltaan sekä asiakaspalveluun huonot. Tiloissa on muutamia ihmisiä töissä. Onko nämä tilat säilymässä edelleen?

Huolestuneena olen seurannut suunnitelmia Lammin ja Hauhon alueeen terveysasemien lopettamisesta ja terveys- ja sosiaalipalveluiden siirtämisestä ja keskittämisestä nykyisen Hoivatuulen tiloihin Tuulokseen.
Lammin taajamassa asuu useampi tuhat ihmistä ja Lammilla sijaitsevan nykyisen terveysaseman tilat ovat toimivat ja hyväkuntoiset, sekä sellaistenkin pitäjäläisten helposti saavutettavissa, joilla ei ole omaa autoa.
Palveluiden siirto Tuulokseen on myös ympäristön näkökulmasta huono ratkaisu, koska mm. julkinen liikenne sinne puuttuu sekä Lammilta, että Hauholta. Jos terveysasema olisi Tuuloksessa, edellyttäisi se lähes kaikilta alueen ihmisiltä sinne matkustamista, koska sillä alueella asuu vain pieni murto-osa alueen ihmisistä.
Terveysaseman sijainti on myös Hauholaisten kannalta huono, koska isosta osasta Hauhoa luonteva asiointisuunta ei suinkaan ole Tuulos.
Vaikka terveysasemien keskittäminen saattaisi kartalla näyttää "hyvältä" on todellisuus aivan muuta.
Nykyisten terveysasemien kohdalla saataisiin myös huomattava säästö, koska mitään investointitarpeita ei ole, toisin kuin siirto Tuulokseen aiheuttaisi.

Edellä mainittujen tosiasioiden perusteella suunnitellut järjestelyt vaikuttavat suorastaan järjenvastaisilta, eivätkä palvele alueen asukkaita, eli heitä jotka palveluita käyttävät.

Jos nykyisten tilojen vuokrataso vaikuttaa liian kovalta, kannattaisiko asiasta neuvotella kaupungin kanssa ennen hyvän järjestelmän alasajoa ja asiakkaiden tilanteen kurjistamista.

Me sotaveteraanit olemme vuosikausia saaneet tosi tarpeellista erilaista kuntoutusta Ilveskodista. Nyt ovat tulossa uudet suuret sukupolven,jotka muutaman vuoden kuluttua tarvitsevat erilaista kuntoututusta,jotta voisivat jatkaa työssä tai eläkkeellä ilman kallista laitoshoitos. Sen kuntoutuksen voisivat tehdä yhdessä Ojoisten nykyinen terveysasema ja Ilveskoti taloudellisesti ennakkoehkäisevänä toimintana.Kytkekää siis nämä sellaisenaan yhteen.Ojoisten terveysasema ottaisi vastaan asiakkaat ja sijoittaisi heidät Ilveskotiin ensin muutamiksi päiviksi ja sitten avokuntouksena tarpeen mukaan. Se olisi taloudellisesti koko maakunnalle ja alueelle erittäin edullinen ja asiakkaille tosi miellyttävä

Kelataksi ei ole asiakkaalle ilmainen, vähävaraisilla vanhuksilla ei ole autoja, halutaanko että nämä kuolee hoidotta kotiinsa tai päätyvät ruuhkauttamaan päivystystä keskussairaalaan ambulansseilla, joita ei ole tarpeeksi, saati ei 50km säteellä ole enää edes yöpäivystystä. Te pilaatte kaiken!

Kaikki moniammattillisuus huomioiden, sairaanhoitaja painotteiseksi mennyt, vaikka lähihoitajilla pitkiä työ kokemuksia, osaamista mitä voisi enemmän hyödyntää. Ei aivan pidä paikkansa henkilöstöpula. Koko Hml julkinen liikenne, taksit ensin toimittava saumattomasti, jos 8h matkustamiseen, odotuksiin ym. Hoitoon ei hakeuduta. Ruuhkautuu tuleva Gerbiili toiminta aivan varmasti.
Johtotasoa jos milläkin nimikkeellä haetaa kuntarekry sivuilla, sieltä nyt säästöjä ensisijaisesti ja jaettava töitä jos olemassa oleviin vakansseihin.
Hoitotarvike puoli toimivaksi, lokerikot jo muualla toimivat, ei jonotus systeemiä kuten Hml hoitotarvike pääasiassa toimii.

Yhdyn täysin huolestunut Lammilainen edellä kirjoitukseen, se on täyttä asiaa. Tuossa esillä painavat perustelut, ottakaa ne vakavasti!
Lisäksi esitän kaupungille terveysasemien vuokrien puolittamista, niin kyllä Hyvinvointialue voisi mielellään ottaa asemat käyttöönsä.
Arvelen, että suuri osa OmaHämeen alueen väestä maksaisi vaikka puoli prosentti lisää veroja jos terveysasemat säilyvät.
Huomioitava myös on tarkistaa ko-virkamiesten jättipalkkoja. Kohtuus siinäkin!
HYvä puoli lisäksi olisi se, että kokenut ja sitoutunut henkilökunta saisi pitää paikkansa työssä ja asumisessa viihtyisässä ympäristössä.
Se vaikuttaa myös perheen hyvinvointiin.

On ollut myös rohkeita päättäjiäkin, jotka kysyvät lisää valtiolta rahaa, koska palvelut eivät onnistu näillä rahoilla. Onko OmaHäme edes ajatellut asiaa?? Maalaisjärjen käyttö on nyt valttia!

Hauhon Pitäjä ry ja 17 muuta hauholaista tahoa on antanut lausunnon palveluverkkosuunnitelmasta.
Sen liitteenä on myös oikeudellinen lausunto.
Hauho jäisi suunnitelmassa Tuuloksen palvelupisteen varaan ilman julkista liikenneyhteyttä.
Se on laitonta.

Miten on ajateltu kotona asuvien vammaisten ihmisten asema ja muuten huonokuntoisen tai autottomien ihmisten yhdenvertaisuus? Ei kai tämä palvelu verkko uudistus voi tarkoittaa sitä, että haja-asutusalueiden ihmisille on tarjolla vain liikkuvia ja etäpalveluja ja kaupungissa kaikki mahdolliset palvelu muodot. matkaan on sana toiseen suuntaan. Haja-asutusalueilla elää juurikin paljon ikäihmisiä. Ihmisiä ei voi asettaa näin epätasaarvoiseen asemaan palvelujen saatavuuden suhteen pelkän asuinalueen perusteella. Entä miten nyt uskotaan näihin netti palveluihin sokeasti. Miten se ratkaisee tämän tehostamisongelman kun skaalautuvuus on näissä palveluissa vähäinen. Eihän se nytkään ole niitä ratkaissut? Tämä on hiekalle rakennettu suunnitelma. Ihminen tarvitaan kuitenkin jossakin kohtaa, joten olisi syytä olla skeptinen suuriin tuottavuusloikkiin. Jos potilas valittaa chatissä esim. Jalan turvotusta, miten seulotaan, ettei ole kyse hengenvaarallisesti tilasta. Nettipalvelut edellyttävät lisääntyvää laboratorio kapasiteettia.Miten sähköpyörätuolin kanssa pääsee liikkuviin palveluihin ja odotellaanko sitten pakkasessa ulkona bussia saapuvaksi? Kuka vastaa näistä vaikutus arvioista ja potilasturvallisuudesta sekä yhdenvertaisuudesta perustuslailla taattujen palvelujen edessä? Vaadimme parempia vaikutusarvioita ja virkamiesten vastuunkantoa.

Eikö säästöjä saataisi aikaan myös tarkistamalla ylemmän johtoportaan palkkoja? Oma-Hämeen aloittaessa toimintansa palkkoja nostettiin nopeasti, nyt voitaisiin tarkistella onko se ollut aiheellista. Näin saataisiin säästöjä aikaiseksi!
Jos joudutaan jo säästämään vanhusten viriketoiminnasta, niin luulisi olevan kohtuullista kaikkein suurituloisempienkin osallistuvan säästötalkoisiin.
Vaikka toiminta kutistuu, niin hoitomaksut eivät pienene.

Rengon tk:n lopettaminen ja palvelujen siirto keskustaan on epäinhimillinen ja järkyttävä päätös! Julkista liikennettä ei ole, kelataksin saatavuus ajallaan on hyvin kyseenalaista. Miten on ajateltu järjestää kuljetukset täältä Rengon kyliltä jatkossa? Pyydän vielä harkintaa tähän siirtoon!

Olisi hyvä saada suora vastaus ja selvitys tästä hallintohimmelistä ja ylisuurista palkoista.
Jos asiat olisi hoidettu hyvin , niin tekijöitä olisi siirretty
potilas ja asiakastyöhön eikä perustettu ylipalkattuja virkoja. Tehdään paperilla kirjoituspöydän takana suuria suunnitelmia joita ei osata siirtää käytännön työhön.
Tekeviä käsiä tarvitaan potilas - ja hoitotyöhön ei tekemään
kaikenmaailman turhia suunnitelmia. Ja jos hyvinvointialueen johtaja , johtajat eivät saa rahoja riittämään , niin sitten vain vaihtoon eikä selittelemään että rahat ei riitä. Jokainen osaa pyytää lisää rahaa , aina ei raha ratkaise! Luovuutta , terveen järjen käyttöä oikeaa johtamista nyt tarvitaan , ei selittelyä!

Rengon tk:n lopettaminen on todella järkyttävä päätös. Moitteettomat tilat ja tuttu henkilökunta palvelevat erinomaisesti. Miten autottomat asiakkaat, vanhukset, pääsevät kulkemaan Hämeenlinnaan. Kyllä pitäjäläiset jätetään oman onnensa nojaan. Harkitkaa hyvät päättäjät tekojenne seurauksia.

On ikävä nähdä että Hlinna vetää kaikissa näissä soteasioissa omaan pussiin. Nämä kuntien terveyskeskusten lopettelut paöveluineen aiheuttaa kaikille kuntalaisille ylimääräisiä liikkumisia Etelä-Suomen mittapuun mukaan jopa pitkiä automatkoja ja myös tulon menetyksiä. Aina on mutistu työtekijöiden poissaolojen rahallisia vaikutuksia siis kustannuksia työnantajille kun joutuu hoitamaan nyt vaikka terveyttään/sairauttaan kesken työpäivän ja poistumaan työmaalta. Nyt tälläkään ei sitten näytä olevan väliä, kunhan säästöt löytyy että uusi ja sekava hallinto saadaan maksettua, jossa oikea käsi ei tiedä mitä vasen käsi tekee. Niukkuutta tullaan jakamaan ja paljon, periferia Forssa-Riihimäki kärsii. Tilalle tarjotaan nyt hammaslääkärikontteja kun kylässä on hammaslääkärin vastaanotot tarvittavilla kalustoilla. Selvää säästöä totta kai byrokraatin mielestä. Parakkeja mitä nuo kontit edustavat oli minun kouluaikana siellä täällä kun rakennettiin niitä mitä nyt ollaan sulkemassa. Älytöntä!

Kylällä ikäihmisiä jotka ei kaupunkiin pääse kulkemaan.

Lammilaisen perheellisen asema omahämeen asiakkaana heikkenee huomattavasti jos palveluverkon suunnitelmat toteutuvat. Neuvolatoiminta ja hammashoito osana terveyskeskustoimintaa on säilytettävä Lammilla palveluina jatkossakin.

Taloudelliset vaikutukset (matkakulut)
-> Kulkeminen Ahvenistonmäelle kestää Lammilta 45min per suunta. Matkakuluja tästä tulee autosta riippuen noin 10€ per kerta. Summa ei toki ole suuri kertamaksuna, mutta se asettaa lammilaiset eriarvoiseen asemaan omahämeen muiden asiakkaiden kanssa. Kaikilla ei ole autoa, ja julkisen liikenteen käyttö esimerkiksi neuvolakäynnin vuoksi on lähes mahdotonta kun kyse on vaikka kahdesta pienestä lapsesta.

Matka-ajan vaikutukset
-> 1,5h matkoihin minkä vaan asioinnin takia Lammilta Ahvenistolle on kohtuutonta. Aikaa tähän tulee runsaasti lisää jos käy töissä ns. toisessa suunnassa, kuten moni lammilainen käy. Mahdoton siis edes ajatella hammaslääkärikäyntiä kesken työpäivän jos matkoihin kuluu työpaikalta Ahvenistolle ja takaisin yhteensä 3,5h.
-> Tästä syntyy myös taloudellinen vaikutus, jos on haettava palkaton vapaa omaa/lapsen hammashoitoa tai lapsen neuvolaa varten. Myöntääköhän työnantaja edes palkatonta tällaiseen, kun kyse ei ole ns pakottavista perhesyistä vaan "vain ennaltaehkäisevästä terveysasiasta"?

Taloudellinen tilanne Suomessa on jo nyt mahdoton. Ruoka, sähkö, polttoaine, lainojen korot, jne. Kaikilla on tiukkaa. Taloudelliset vaikutukset (esim matkakulut, kuten kuvattu yllä) palveluiden siirtymisestä aiheuttavat sen, että palveluja ei enää käytetä. Kuinka suuri lasku yhteiskunnalle siitä tulee?

Olen valinnut asua Lammilla, koska täällä on hyvä paikka kasvattaa lapsia. Palvelut ovat olleet omasta näkökulmasta riittävät, tähän saakka. En ole kaivannut enempää, vaikkei täältä kaikkea saa. Digipalvelut ja postin kulku on täydentäneet sitä mitä täältä puuttuu. Mutta jos terveyspalvelut siirretään täältä pois, on meidän perheen mietittävä asuinpaikkaa uudestaan. Uskon, että moni muukin lammilainen perhe ajattelee samoin.

Lammin terveyskeskusta palveluineen ei siis tule lakkauttaa tai siirtää Tuulokseen ennen kuin siitä on laskettu todelliset säästöt. Mutu-tietoon perustuva säästö Lammin terveyskeskuksen lakkauttamisesta ja uuden "terveyskioskin" maantieteellinen sijoitus Hauhon ja Lammin puoliväliin Tuulokseen ovat sellaisia ratkaisuja, joita ei ole tutkittu tai pohdittu tarpeeksi.

Täällä meitä lammilaisia pelotellaan, että mikäli ette hyväksy tätä niin voi olla että viedään Assi-keskussairaala jonka kustannusarvio 355 milj euroa ja jota vielä ei ole edes käyttöönotettu…. Ja että voi olla että palvelut eivät 2 tai 5 vuoden kuluttua ole ollenkaan kuten nyt suunnitellaan…. Missä toiminnan pitkäjänteisyys??
Miten voi olla Oma Hämeen-asiakastyytyväisyydellä kehutaan tutkimus kun koko instanssi ei ole edes ollut toiminnassa vielä kuin hetken…?
Lammin terveysasemalla lähes 50 käyntiä päivässä….Kuinka tämä asiakasmäärä saadaan hoidettua kuihdutetuilla resursseilla…?
Millä tavoin esimerkiksi siirreltävä hammashoitokontti on tehokkaampi kuin valmiit tilat jotka eivät ole tyhjäkäynnillä vaan jatkuvasti asiakkaita ja jopa jonoa?

Ymmärrän hyvin näkemyksen siitä,että keskittämällä palveluja tulisi säästöjä näennäisesti ja hetkellisesti, mutta sitä en ymmärrä, että millä matematiikalla esimerkiksi nyt Lammin terveysaseman siirto Tuulokseen, tuo säästöjä edes näennäisesti? Valmiista tiloista, siirrytään täysin uudistuksen tarpeessa oleviin tiloihin, milloin eittämättä kustannukset ovat ainoastaan plus-merkkisiä. Lammilla terveysaseman tilat ovat toimivat ja täysin käyttökelpoiset sinällään, tyhjillään olevia tiloja ei tietenkään ole jatkossa kaupungilta järkevää vuokrata. Ja toisaalta Hoivatuulen tilat vanhuspalveluja ajatellen juuri saneerattu. Ei ne hoivapaikan-tarvitsijat mihinkään ole maakunnistakaan vähenemässä. Päinvastoin. Toisena asiana kannanotto digitaalisten palvelujen jopa 40% lisäämiseen. Kiinnostaisi tietää, kuinka moni näitä laskelmia tehneistä on tehnyt koskaan esimerkiksi terveyskeskustyötä henkilökohtaisesti? Terveysasemalla tehtävästä työstä käytännössä sairauslomat ja reseptien uusinnat on ne, mitä digitaalisten kanavien kautta on mahdollista tehdä. Siis murto-osa siitä työstä mitä terveyskeskuksessa yleisesti tehdään. No, toki jotkut luomien tai ihottumien näytöt, mutta loppupelissä luomikin sen poistoajan fyysisesti lopulta vaatii. Kaunis ajatus, mutta.. niin, siihen se sitten jääkin. Tottakai kannatan digi-palvelujen lisäämistä, mutta ei se sitä fyysistä hoitotyötä mihinkään hävitä. Eikä ikääntyvä vanhusväestö näitä vaan osaa käyttää. Jos terveyskeskuksia ajetaan alas, kasvaa päivystyskäynnit ja ensihoidon tarve merkittävästi, ja kustannukset senkun nousee. Päijät-Hämeen puolelle on varsin lyhyt matka, Lammilta lyhyempi kuin Ahveniston mäelle, joten sinnehän sitä täytyy hoitonsa siirtää, jos kaikki kiire-toimintakin maakunnista ajetaan alas ja keskitetään näihin isoihin keskuksiin, minne tuskin aikoja tulee saamaan. Hoidettava massa on väistämättä liian suuri.

Tänään 21.2.24 Lammilla Turvantalolla pidetyssä info tilaisuudessa olleena ihmettelen suuresti, että puhuttiin 160 miljoonan säästöistä, ja kuitenkaan kenelläkään ei ollut esittää mitään lukuja??? Ei kerrottu esim. mitä maksaa hoivatuulen muuttaminen palvelupisteeksi. Tai mitä ovat vuokrakulut Lammilla ja kuinka ne tulevat halvemmaksi Tuuloksessa?

Ymmärrän että pitää toimia tehokkaasti ja tulosvastuullisesti ja kun jostain on säästäminenkin aloitettava niin eikö esim. asiakasmaksuja voisi nostaa hiukan, jotta puuttuvat rahat saataisiin kokoon!
Ja vastaavasti, mistä saadaan heti säästöjä on johtajien palkat, johtajalla pitää olla johtajan palkka mutta 15 000/kk on liikaa.

Paperilla kaikki näyttää hienolta ja toimivalta. Kauniit sanat ja toisinaan sekava selitys tekevät lopustakin sekavan. Jos muualla ei ollut saunapalveluja vanhuksille ja oli irtisanottava trhokkaat kylpijät sillä verukkeella ettei muuallakaan saunot. Olispa ollut mallikas järjestely, saunapalvelu olisikin viety täältä sinne mistä jo aikaan oli lopetettu. Mutta eihän nyt niin.tiedä kuinka tyytyväisiksi tulisovat ja sehä ei ole tarkotus. Rahat pois hoito priorisontiin, niin kyllä ne siitä tipahtelevat ennemmin tai myöhemmin.

Kauaksi on tultu kun Lammilla oli ympärivuorokautinen lääkäripäivystys, nyt suunnitellaan koko terveyskeskuksen sulkemista. Mitkä on ne säästöt jota ollaan saamassa?

Todelliset säästöt saadaan riittävän matalan kynnyksen palvelulla. Lähilääkäriltä, pitkillä hoitosuhteilla. Tuskin ne vanhat seinät kauheasti maksaa? Ja varmasti kaupungin kanssa vuokraa voi tarkastella, ei sille rakennukselle muuta käyttöä ole. Toki kunnossapito maksaa, mutta niin myös muualla. Paljon maksaa ihmisten kulkeminen kantakaupunkiin ja Tuuloksen kioskille. Toki siinä on maksajana kuntalaiset ja valtio (kelataksi).


Saako vuokralääkäreistä luopumisella kuinka paljon säästöä? Miksi Oma Häme ei ole niin houkutteleva työnantaja että saisi vakituisia lääkäreitä? Maksettaisiin se vuokralääkärin palkka suoraan sille vakinaiselle lääkärille.

Ihmiset (veronmaksajat) Lammilla ja koko alueella haluavat että Terveyspalvelut säilyvät lähellä. Siitä missä on toimivat paikat. Niistä Olemme valmiit maksamaan. Lammin terveysasema nyt toimiva. Tulokseen pitää rakentaa uutta. Etähoitona ei voi hampaita hoitaa vaikka muita asioita voikin. Verkkopalvelut auttavat mutta järjestelmä on haavoittuva eikä kaikilla sitä ole tai sen käyttämiseen taitoja.
Lammin terveysaseman henkilöstön mielipide on todella hyvä(hämeensanoma 22.2). Arvostan heitä ja siinä todellisia säästöjä mietitty.
Jos nyt ei paikkakuntalaisia kuunnella pettyneitä ihmisiä on paljon.

Miten Rengossa hoidetaan terveyspalvelut, joilla nyt on houkuteltu uusia asukkaita muuttamaan tänne? Miksi autottomien, lapsiperheiden ja muun kantaväestön etuja yritetään heikentää koko ajan Kantakaupungin toimesta?
Ei ole järkeä, eikä reilua!

Oma Häme listaa arvoikseen mm. yhdenvertaisuuden, asiakaslähtöisyyden, vaikuttavuuden. Yhdenvertaisuudesta Oma Hämeen sivuilla lukee ”Hyvinvointialueella järjestetään kaikille kantahämäläisille asukkaiden palvelutarpeen mukaan rakennetut palvelut siten, että asiakasryhmien väliset palveluerot minimoidaan.” Ja ovathan palvelut lähtökohtaisesti yhdenmukaisia kaikille, jos kaikki palvelut tulevat yhdestä paikasta. Onkohan tässä kuitenkaan otettu huomioon palveluiden saavutettavuutta? Kaikilla asiakkailla ei ole tarvittavia voimavaroja lähteä palveluiden piiriin kantakaupunkiin. Matkat muodostuvat huomattavan pitkiksi.

Asiakaslähtöisyys: ”Asiakas on keskipiste ja palvelut ovat asiakasta varten. Asiakaslähtöisyys merkitsee asiakkaan voimavaroista lähtevää osallisuutta ja kumppanuutta. Asiakas otetaan mukaan palvelujen kehittämiseen, suunnitteluun ja toimeenpanoon. Asiakkaan hyvinvointi tehdään yhdessä.” Arvon ja palveluverkkosuunnitelmien ristiriita on hyvin ironinen. Toki on hienoa, että palveluverkkosuunnitelmasta on saatu aikaan keskustelua, ja silloinhan asiakas on ikään kuin otettu mukaan palvelujen ”kehittämiseen”. Hyvinvoinnin suunnitelmien yhdessä tekeminen vaikuttaa olevan suunnitelman puskemista läpi mahdollisimman nopeasti ja hiljaa, jotta asukkaat eivät ehtisi asiaan reagoida.
Vaikuttavuudesta saamme lukea seuraavaa: ”Hyvinvointialueella käytetään näyttöön perustuvia vaikuttavimpia toimintatapoja, jotka luovat lisäarvoa asiakkaalle. Vaikuttavuus on toiminnan tai palvelun aikaansaama muutos asiakkaan tilassa.” Tartun tässä nyt suunniteltuun digipalveluiden lisäämiseen. Valtioneuvoston vuonna 2023 tekemän ”Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa” -julkaisun mukaan ”Asiakkaiden tarpeet ja digikyvykkyydet vaihtelevat erilaisten taustatekijöiden mutta myös palvelutarpeen ja sairauksien mukaan. Tarvitaan huolellista asiakasanalyysiä, että tunnistetaan asiakkaiden tarpeet ja kyvykkyydet, jotta kokonaisuus ja tarjottavat palvelukanavat voidaan muodostaa tarkoitusta palveleviksi.” Onkohan tällaista asiakasanalyysia hyvinvointialueen asukkaille tehty? Kaupungin viime vuotisen hyvinvointikyselyn perusteella ikäihmisten nettitaidot eivät puolla suurta digiasionnin lisäämistä.
Neljännes pitäjien asukkaista kokee täysin saavansa yhdenvertaista kohtelua. 5,3 % on asiasta täysin eri mieltä. Yhdenvertaisuuden kokemus on siis pitäjissäkin ollut hyvää. Uskon, että toimivat ja saavutettavissa olevat terveyspalvelut ovat tässä asiassa hyvin merkittävässä roolissa. Oma Hämeen suunnitelmat palveluverkoston kaventamiseksi heikentävät asukkaiden yhdenvertaisuuden kokemusta aivan varmasti. On vaikuttanut siltä, ettei tilasuunnitelmiin liittyviä kustannuksia ole selvitetty perusteellisesti. Kuinka muutos silloin asukkaille perustellaan? Miten suunnitellut toimenpiteet ovat Oma Hämeen arvojen mukaiset? Ja kuinka paljon vaakakupissa painaa asukkaiden elämänlaatu?

On kumma juttu, että puhutaan rahojen ja resurssien vähyydestä mutta sitten taas näyttää että esim lastensuojelun puolella on varaa syytää sijoitetuille lapsille rahaa ties mihin. Sossu maksaa pyörät, sukset, mopokortit, tietokoneet ja kaikki pitää olla uutta ja hienoa. Monella "tavallisella perheellä" ei ole nykyään varaa tarjota edes omille lapsilleen sellaista. Eli rahaa tuntuu systeemissä pyörivän mutta on eriasia mihin sitä halutaan käyttää. Ei näköjään ainakaan helposti saavutettavissa oleviin peruspalveluihin. Ja en vaan käsitä, että kaikenlaisiin diipadaapainvestointeihin heitellään miljoonia tuosta noin vaan. Ei tee tiukkaakaan kun hupsis vähän budjetti venyi, mutta sitten muutaman satatonnin säästön vuoksi pitää hankaloittaa tuhansien ihmisten elämää. Agenda maaseudun autioittamisesta etenee.

Oma-Hämeen suunnitelmissa on Tervakosken terveysaseman sulkeminen. Se on aivan järjetön ajatus. Meillä on kolme(3) vuotta vanha terveysasema. Meillä on kolme omalääkäriä hoitajapareineen, hampaiden hoito, laboratorio, fysiologia, neuvola, diabeteshoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja ja apuvälinelainaano.
Meillä pysyvät pitkäaikaiset työntekijät. Ei vuokratyövoimaa eikä osa-aikaisia. Omalääkärimalli on ollut Tervakoskella jo 10 vuotta.
Omalääkäri 2.0 selvityksen loppuraportti: a. hoidon laatu paranee. b. sairastavuus ja kuolleisuus vähenevät merkittävästi.
c. tereydenhuollon palveluiden kokonaistarve- ja kustannukset pienevät. d. potilastyytyväisyys paranee.
Miksi tuollaisia tutkimuksia tehdään, jos niillä ei ole vaikutusta päätöksiin.

Tervakosken suurin ongelma on julkisen liikenteen puuttuminen. Kouluaikana menee 7 bussia päivässä Hämeenlinnaan, 7 Turenkiin ja
7 bussia Riihimäkeen. Lauantaina ja sunnuntaina ei julkista liikennettä lainkaan . Kesällä me asumme Tervakosken kokoisessa vankilassa.
Hämeenlinnaan menee aamulla kaksi bussia ja iltapäivällä klo 16,05 lähtee päivän ainoa bussi Tervakoskelle ja sekin ajaa Turengin kautta. Matka kestää tunnin. Turenkiin menee aamulla klo 8 yksi bussi ja klo 16,30 ainoa bussi Tervakoskelle, ja se on se sama bussi joka lähti Hämeenlinnasta klo 16,05
Riihimäkeen menee kaksi bussia aamulla ja kuuden tunnin odotuksen jälkeen klo 14,35 pääset kotiin.
Viime kesänä terveysaema oli kolme viikkoa suljettuna. Piti mennä Turenkiin. Ainoa vaihtoehto klo 8 bussi ja kotiin pääsit 16,30 .bussilla. Tuli pitkä päivä.
Tämä ongelma ei koske omalla autolla kulkevia, mutta meitä autottomia on yhä enevässä määrin. Kun vanhenet sinulla ei ole varaa autoon . Ei ole enää ajokorttia. Ystävilläsi on ehkä sama tilanne. Ongelma koskee myös lapsiperheitä joilla on vain yksi auto, ja se isän työkäytössä. Myös lapset ja koululaiset ovat ongelmissa jos ei ole omaa terveysasemaa.
Mitä järkeä olisi sulkea Kanta-Hämeen uusin, kustannustehokkain omalääkäriasema !! Mietittäväksi.

Kun terveysasemia aletaan ajaa alas, ei näytetä ymmärtävän että nykyiset asemat palvelevat lähiympäristön asukkaita hyvin. Rakennusten kunto on ok, ne eivät lähivuosina tarvitse suuria remontteja ja asukkaat pääsevät niihin hyvin. Pysäköintiloja on näissä riittävästi nykyiselle käytölle, mutta ei jos käyttäjäkunta suurenee.
Omahämeen hallinto saisi aloittaa säästämisen itsestään: onko teidän työnne niiden korkeiden palkkojen arvoista? Ja tarvitaanko todella niin montaa asiantuntijaa ja konsulttia varsinaisten työntekijöiden lisäksi? Poliittisten päätöksentekijöitten palkkiot hipovat taivaita: tuskin heidänkään aika on noin arvokasta.
Laskekaa palkkionanne ja palkkojanne, älkää käyttäkö ulkopuolisia asiantuntijoita, käyttäkää olemassaolevia rakennuksia, ei ole tarpeen joka päättäjäsukupolven rakennuttaa uusia rakennuksia vain saadakseen kehua saaneensa uudisrakennuksen aikaan.
A'-studiossa eilen Aki Linden varoitti tekemästä hätiköityjä ratkaisuja ja kehotti panemaan perusterveynhuollon kuntoon.Tällä seudulla= maakunnissa ihmiset pääsee nykyään lääkärin tai hoitajan puheille kohtuullisessa ajassa, kaupunkien tilanteesta en tiedä.

Järjestääkö Omahäme kuljetukset Tervakoskelta Riihimäelle terveyskeskukseen ja labraan? Täältä kun ei julkisilla pääse kulkemaan. Tai miten olis oma Gerbiili- auto tälle alueelle. Voisi labrat ottaa kotona ja toteuttaa monet muutkin hoidolluset asiat. Eikös sitä ennenvanhaankin lääkärit, hoitajat ja kätilötkin kulkeneet talosta taloon laukkunsa kanssa.

Lammi-Tuuloksen terveyskeskusta ei saa lopettaa. Lammin terveyskeskus on hyvin toimiva ja rakennuksiltaan ihan hyväkuntoinen. Palvelu pelaa ja henkilökunta on omistautunut tekemään hyvää ja arvokasta työtä, ihmisten terveyden hyväksi. Ihmisten hyvinvointi kärsii, jos palvelut siirretään kauemmaksi. Tulee kynnyskysymys, mitä elämällä on enää merkitystä, jos kaikki palvelut viedään pois. Kuka välittää meistä?, jotka asuu täällä sivukylillä ja kuka välittäää meistä vanhoista ihmisistä?, jotka asuu vielä sivukylillä. Ainoa turvamme on ollut Lammin terveyskeskus. Surullista, että kaikki palvelut lopetetaan. Ei ihmishenkeä saa mitata rahassa. Rahan säästökohteita löytyy kyllä muualta kuin ihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Kuka haluaa täällä sivukylillä enää asua, jos kaikki palvelut pois. Nostakaa vaikka kunnallisveroa mutta ei saa lopettaa Lammin terveyskeskusta.

Sulkemisen tuomat säästöt pienenevät melkoisesti kun lasketaan ihmisten kulkemiskustannukset. Aika on rahaa ja julkista liikennettä autottomille niin Turenkiin kuin Riihimäkeenkään ei juurikaan ole koululaisvuoroja lukuunottamatta. Kesällä ei siis sovi sairastaa ja muina vuodenaikoina täytyy varata koko päivä, kun aamulla menet ja iltapäivällä kolmen-neljän aikaan pääset takaisin kotiin. Kelataksit ei pelasta, kun niitä ei saa nytkään, miten muka sitten kun käyttäjiä olisi monta kertaa enemmän ja tavallista taksiakaan ei Tervakoskelta läheskään aina saa edes etukäteistilauksella, jos sellaiseen omat rahat riittää.
Jos Janakkalaan voi jäädä vain yksi terveysasema, niin miksi se olisi Turenki, joka rakennuksena vaatii ihan lähiaikoina suuret remontit ja toiseksi sieltä on kohtuu hyvät yhteydet Hämeenlinnaan.

Siellä olisi paljon päällekkäistoimintojen purkua, sitä kun tehty yhtään silloin kun Oma Häme aloitti toimintansa!

Oma Häme on 25.1. julkaissut palveluverkkosuunnitelman, jossa esitetään Lammi-Tuuloksen terveysaseman, Lammin neuvolan sekä Lammin hammashoitolan lakkauttamista. Korvaavana toimenpiteenä esitetään palvelupisteen perustamista Tuuloksen hoivakoti Hoivatuulen tiloihin, ja lisäksi perusterveydenhuollon toimintojen siirtämistä nykyisen keskussairaalan tiloihin. Palvelupisteen toiminnot on määritetty suunnitelmassa. Tuuloksen toimipisteelle ei ole suunniteltu tiloja hammashoidolle, liikkuvia palveluita on sen sijaan ehdotettu.
Seurauksena edellä mainituille muutoksille on hoidon jatkuvuuden ja palvelutason heikentyminen sekä eriarvoisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden lisääntyminen. Potilaat ja työntekijät joutuisivat kulkemaan pitkiä matkoja toimipisteisiin.

Hyvin todennäköisenä seurauksena on erikoissairaanhoidon ja päivystyksen kuormituksen lisääntyminen. Syksyllä 2023 esitetyssä palveluverkkoselvityksessä Lammin toimipistettä esitetään lakkautettavaksi vain skenaariossa C, säilytettäväksi sitä esitetään skenaariossa A tai B. Näin ollen tammikuun palveluverkkosuunnitelma tuli nykyisen toimipisteen työntekijöille yllätyksenä. Mainittakoon myös, ettei työntekijöitä ole kuultu suunnitelman tai selvityksen aikana. Terveysaseman ja hammashoitolan tilat palvelevat nykyistä käyttötarkoitustaan hyvin. Lammin kirkonkylä on itäisen Kanta-Hämeen suurin keskus, joten sijainti terveysasemalle on hyvin perusteltu.


Lammin terveysaseman tiloja on moitittu kalliiksi. Työntekijät ehdottavat korjaustoimenpiteenä kiinteistön arvon uudelleenarviointia Hämeenlinnan kaupungin taseessa ja sitä kautta vuokratason merkittävää laskua jatkossa. Arvioitavaksi tulee myös, mitkä tilat ovat oleellisia toiminnan kannalta. Arvioimme, että jopa puolet nykyisin vuokratuissa tiloista ovat tyhjillään. Esimerkiksi röntgenin tai vanhan vuodeosaston tiloja ei tarvittane, jos niissä ei ole toimintaa.

Palveluverkkosuunnitelmassa todetaan seuraavasti: ”Pienet toimipisteet ovat tehokkaampia sekä hoidon jatkuvuus parempaa”. Selvityksessä kuitenkin ehdotetaan kiireettömän ja kiireellisen hoidon eriyttämistä toisistaan. Lisäksi digikeskus toimii erillään. Myös hoidon tarpeen arviointi on tarkoitus eriyttää muusta toiminnasta. Näemme tämän merkittävänä riskinä hoidon jatkuvuuden kannalta. Hoidon jatkuvuuden estäminen ja hammashoidon saatavuuden vaikeuttaminen luo merkittäviä terveysriskejä, jotka lisäävät jo lyhyelläkin aikavälillä merkittävästi erikoissairaanhoidon kustannuksia.

Hoivatuuleen esitetty uusi palvelupiste on sijainniltaan syrjäinen. Tilat ovat epäkäytännölliset avoterveydenhuollon käyttöön, sillä ne on vasta remontoitu vanhainkodin tarpeisiin. Lisäksi suuri osa toiminnoista olisi siirtymässä vanhaan keskussairaalaan. Terveydenhuollon tilojen perustamiskustannus vanhoihin peruskorjattaviin tiloihin on arviolta noin 2000-3000 euroa/m2, eli uudet tilat tulisivat kalliiksi.

jatkuu seuraavassa viestissä

Toimintojen hajauttaminen ja siirto aiheuttaisivat valtavat kustannukset.

Asemallamme työskentelee poikkeuksellisen sitoutuneita alan ammattilaisia. Olemme sitoutuneet hoitamaan Lammin ja Tuuloksen asukkaita. Harva työntekijöistä on valmis jatkamaan töitään toiminnoiltaan karsitulla Tuuloksen palvelupisteellä tai vanhassa keskussairaalassa. Monien työntekijöiden työmatka olisi lyhyempi Päijät-Hämeen kuin Kanta-Hämeen keskussairaalan (uusi palvelukeskus) suuntaan. Realistinen skenaario on, että työntekijöiden lisäksi myös potilaat lähtevät Päijät-Hämeeseen lyhyemmän matkan vuoksi. Mahdollinen maaliskuussa tehtävä aseman lakkauttamispäätös johtaa irtisanomisiin ja epäluottamuksen ilmapiiriin, joka saattaa vaikuttaa arvaamattomalla tavalla potilaiden hoitoon jo lähikuukausina. Onko Oma Häme ottanut huomioon, että jo pelkkä palveluverkkosuunnitelma tulee merkittävällä tavalla vaikeuttamaan rekrytointia lähiaikoina?

Ehdotamme Oma Hämeen talousongelmien hoidoksi seuraavia toimenpiteitä: Riihimäen sotekeskuksen rakentamista siirretään, Oma Hämeen alueella vähennetään ostotyövoiman käyttöä merkittävästi ja lisäksi alueelle luodaan yhteinen palkkakatto, johon myös kaikki nykyiset työntekijät sitoutuvat. Lisäksi ehdotamme henkilöstön lomautuksia ja terveysaseman kesäsulkua yhdeksi kuukaudeksi. Oma Hämeen hallintorakennetta ja sen kustannuksia tulisi tarkastella, ja verrata sitä esimerkiksi yksityisiin terveysalan toimijoihin. Kanta-Hämeen alueella erikoissairaanhoitoa tulisi keskittää nykyistä voimakkaammin. Lisäksi Oma Hämeen tulisi arvioida, voisiko tulevaisuudessa toimintaa tai investointeja rahoittaa lahjoitusvaroin yliopistojen ja Uuden Lastensairaalan tavoin. Kaikki kivet ja kannot on käännettävä, jotta peruspalvelut säilyvät.

Halvin ja toimivin vaihtoehto on jatkaa toimintaa toistaiseksi Lammin nykyisessä toimipisteessä ehdottamiemme säästöjen turvin. Hämeenlinnan kaupungin 2010-luvun lopulla tekemän kuntotutkimuksen mukaan tilat ovat riittävän hyvässä kunnossa ajatellen seuraavan 10 vuoden toimintaa. Nykyisessä taloustilanteessa investoinnit uusiin tiloihin, joita terveysaseman lakkautus edellyttäisi, ei ole realistinen vaihtoehto. Palveluiden siirto kaupunkiin ei poistaisi tiloihin liittyviä kustannuksia, vaan päinvastoin lisäisi niitä.

Perusterveydenhuollossa hoidamme kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä. Tämä kirjoitus on laadittu Lammin ja Tuuloksen potilaiden puolesta. Puolustamme varsinkin niitä, jotka eivät siihen itse kykene.
Minna Grönlund, sairaanhoitaja
Kasperi Hakala, lääketieteen kandidaatti
Hanna-Leena Heinonen, sairaanhoitaja
Janne Henrÿ, yleislääketieteen erikoislääkäri
Tarja Huostila, hammaslääkäri
Mari Karjanlahti, hammaslääkäri
Santtu Kerttula, lääkäri
Marja Koskinen, fysioterapeutti
Ferenc Kovacs, hammaslääkäri
Erja Lammia, hammashoitaja
Kirsi Lampola, sairaanhoitaja
Minna Latvanne, hammashoitaja
Veikko Majander, yleislääketieteen erikoislääkäri
Jatkuu seuraavassa viestissä

Jeni Mäki, hammashoitajaopiskelija
Elsa Nevanperä, hammashoitaja
Hanna Niskanen, terveydenhoitaja
Elina Orola, sairaanhoitaja
Maija Ranta, terveydenhoitaja
Saana Sarvi, hammashoitaja
Heli Selonen-Laine, suuhygienisti
Kati Silpola, terveydenhoitaja
Helena Suokko, hammashoitaja
Maarit Tiilikainen, oikomishoidon erikoislääkäri

Lyhytnäköistä lakkauttaminen.
Juuri uusi rakennus ja henkilökuntavaihtoa Turengin kanssa. Lakkautusuhka jo lisää henkilökunnan poishakeutumista, joka nähtiin jo keskussairaalassakin. Osaava henkilökunta pakenee uhan alla!.
Jos ko lakkautetaan heti ilmenee uuden tilan tarve Turengissa ja uusi suurempi rakennus saatava sinne jotta kaikki toiminnot mahdollistuisi potilasmäärien kasvaessa.
Kuka kuljettaa lapset, vanhukset ja odottavat äidit tipotellen Turenkiin varsinkaan, kun julkista liikennettä ei ole eikä pienimmät voi sinne yksin matkata.
Liikkuvat palvelut vaativat myös suuria investointeja, nyt hyvät uudet tilat käytössä.
Tervakoskihan palvelee lähialueita laajalti myös ja on oltu tyytyväisiä.
Tehdään koirapuistoja ( eivät maksa edes veroja) verorahoilla ja vähennetään ihmisten palveluista-uskomatonta!

Kuten monissa muissakin aiemmissa kommenteissa, olisi toivottavaa, että Tervakosken terveysaseman lakkautumisehdotukselle esitettäisiin myös tehtyjä suunnitelmia, miten asukkaat/asiakkaat pääsevät kulkemaan toisiin toimipisteisiin paikkakunnalta, missä ei ole juurikaan joukkoliikenneyhteyksiä. Ei Riihimäelle eikä myöskään Turenkiin. Onko asiasta tehty ennakkovaikutustrn arviointia, mitä maksaa joko hurjasti lisääntyvät taksimatkat (ja millä ihmeen taksikapasiteetilla) tai millaisia sekä kustannus- että ympäristövaikutuksia on lisääntyvällä yksityisautoilulla. Ei riitä, että mietitään Hämeenlinnan kaupungin sisäisen liikeenteen osalta, miten sekä asukkaat että ammattilaiset pääsevät kulkemaan lakkautusuhan alla olevista toimipisteistä sairaalanmäelle tai miten henkilöstö saadaan sinne sujuvasti Hämeenlinnan rautatieasemalta vaan tätä tulisi pohtia myös muiden kuntien osalta.
Toivoisin, että ennen päätösten tekemistä palveluverkkoselvityksen suhteen julkisuuteen esitettäisiin kustannusarviot myös tässä esiin tuomistani asioista. Jos asukkaiden lähipalveluiden saatavuus ja saavutettavuus heikkenee, onko arvioitu miten se näkyy tulevaisuudessa erikoissairaanhoidon tarpeena ja kustannuksina? Onko ajateltu, miten toimintoja voisi erikoissaairaanhoidon osalta uudistaa/ ovatko kaikki käynnit (esim. seurantakäynnit tai niiden toteutustiheys) todella tarpeellisia? Miten erikoissairaanhoidon toimintaa voisi kehittää, jotta olisi mahdollista panostaa toimiviin perustason palveluihin ja ennaltaehkäisyyn?

Tässä vaiheessa ei vielä kannata tehdä päätöstä, jolla suljetaan Tervakosken terveysasema. Meillä on Janakkalassa 1100 yli 80 vuotiasta ja 1800 yli 70 vuotiasta, joista paljon on Tervakoskella asuvia eläkeläisiä. Heillä ei ole mahdollisuutta päästä hoitoon, koska ei ole julkista liikennettä eikä omia autoja tai ajokortteja eikä mahdollisuutta digipalveluihin. Lisäksi lapsiperheiden tarpeet pitäisi huomioida.
Miksi hyvinvointialue hankaloittaa ihmisten palvelujen saatavuutta, vaikka tätä uudistusta tehtäessä piti parantaa palveluja.
Tervakosken terveysasema on uusi ja varmasti parhain koko alueella ilman remonttia. Ja varmasti on niin, että jos Tervakosken terveysasema lopetetaan hyvinvointialueen menot tällä alueella ovat suuremmat kuin jos se säilytetään.

Mistä hyvinvointialueen tulisi säästää? Hyvinvointialueella on liikaa johtajia kovilla palkoilla ja myös liikaa luottamushenkilöitä liian suurilla korvauksilla. Luottamushenkilöt ovat kertoneet, ettei heillä ole mitään merkitystä asioista päätettäessä. Eli ensimmäinen tehtävä olisi suunnitella hallinto uudelleen!

Tervakoski ja lähialueet tarvitsevat omaa terveysasemaansa. Tervakoskelta ei ole julkista liikennettä riittävästi, jotta kaikki hoitoa tarvitsevat pääsisivät jatkossa kulkemaan hämeenlinnaan, riihimäelle tai turenkiin. Tämä tarkoittaa sitä että osa esimerkiksi vanhuksista tai vähävaraisista jäisi ilman hoitoa, mikäli tämä suunnitelma toteutuu. Tervakosken terveysasema on myös vasta rakennettu, olisi järjen köyhyyttä sulkea se. Kaikki terveysaseman palvelut ovat erittäin tarpeellisia kyläläisille ja lähialueella asuville ja niitä on ihan liikaakin supistettu. Janakkalassa on kaksi suurta taajamaa ja tervakoski on yhtä tärkeä kuin turenki. Olisi suuri vääryys suoda tälläinen tappoisku näin eläväiselle kylälle ja kylän väelle. Rahat terveysaseman pitämiseen pitää löytyä!

Käsittämättömän lyhytnäköistä ja suppeasti ajateltua edes harkita Janakkalan alueen uusimman ja nykyaikaisimman terveyskeskuksen lopettamista. Tervakosken terveyskeskusta käytetään koko läntisen Janakkalan alueelta. Miksi hyvin palveleva keskus pitäisi siirtää? Ketä tämä päätös palvelee Tervakoskella?

Tervakoskella uusi kallis terveysasema pitää säilyttää! Tervasta huonot kulkuyhteydet julkisilla joka paikkaan, järjestetäänkö ilmainen kyyti?? Kaupunkialueen TA sulkemiset ymmärtää mutta ei haja-asutusalueiden mistä ei pääse kulkemaan ja matkaan voi mennä tunteja. Järjetöntä ajattelua!!

On käsittämättömiä ja käsitettäviä mielenmuöjauksia. Tätä lopettamisajstusta en voi ymmärtää mitenkään.
Hyvinvointialueen johtajiston palkkaäimistelyn jälkeen on syvä huoli oikeudenmukaisuudesta ja ihmisten tasapuolisesta kohtelusta.
Täältä maalta autottoman, huonojalkaisen ja sairaan ikäihmisen lähtö Tuulokseen on pystyyn kuollut idea. Tarvitaan saattajia, pukijoita, Kela-ja tavallisia takseja. Kymmenien kilometrien matka versus rollalla omin toimin potkuteltu.
Yhtälailla lapsiperheiden neuvolakäynneistä tulee haasteellista.
Naapurikylässä, Alvettulassa, on menossa kampanjointi kyläkouluun saatavista oppilaista. Hauholle muuttaminen. Mikäs järki siinä, jos neuvolat Tuuloksessa?
Kohtuullistamisesta puhutaan laissakin. Tämä terveysaseman mahdollinen lopetus on kuolinisku maaseudulla asuville, joiden koti, elämä ja omaisuus on tässä pitäjässä.
Inhimillisyyttä ei saa näkyviin kävijämääristä, eikä tehtäväluetteloista, maaseudulle kuuluvat terveyspalvelut, jotka pitää olla helposti saatavilla. Se, jos mikä on kansanterveyden edistämistä.

Luulisi taloudellisesti olevan kannattavampaa hyödyntää jo olemassa olevia hyväkuntoisia tiloja palveluverkon suunnittelemisessa. Tervakosken terveyskeskus on vain muutama vuosi sitten rakennettu, joten parempia tiloja ihmisten hoitamiseen ja työntekijöiden työskentelyyn ei varmasti Janakkalasta löydy. Mikäli Janakkalaa pidetään vähäpätöisenä toimijana, suljettakoon tasapuolisuuden nimissä molemmat terveyskeskukset ja kunta saakoot hyvinvointialueelta sponssia paremman julkisen liikenteen kehittämiseksi (erityisesti Tervakosken alue). Maalaisjärjellä uudempia rakennuksia tulee priorisoida. Turengin tk vaatii remontin eli se on vain ja ainoastaan seuraavina vuosina rahareikä. Tervakoskella fasiliteetit ovat jo kunnossa, kannatan Tervakosken tk säilyttämistä osana palveluverkkoa.

Eikö juuri perustettu hyvinvointialueet, joilla 'pelastetaan' terveydenhuolto.. Tätäkö se sitten on?
Lopetetaan taajamien terveyspalvelut ja samalla varmistetaan, että sinne ei uusia asukkaita tule, koska peruspalvelut puuttuvat. Julkiset ei kulje ja takseihin ei voi luottaa -> miten ihmiset pääsevät lääkäriin? Ikäihmiset joutuvat 'heitteille' jos ei omaiset pysty kuljettamaan.

Mm.Tervakoskelle on juuri rakennettu uusi terveyskeskus, mikä järki on nyt sitten lopettaa se?
Se on ollut hyvin palveleva paikka.
Ja uskon, että muillakin pienillä terveysasemilla on potilaat ja hoitohenkilökunta entuudestaan tuttuja toisilleen -> pitkä hoitosuhde ja sitä myötä parempi hoito.

Eikö päättäjät voisi hieman tulla kuplastaan ja kokeilla todellisuutta:
aikaisin aamulla tulisi pienemmälle paikkakunnalle ja leikkiä, että ei omista autoa.
Sitten päättäjä voi alkaa sitten soittelemaan akuuttia särkyaikaa uusissa suunnitelmissa olevaan paikkaan.. ja kun ajan saa, katsoo sitten millä siihen aikaan lääkärille pääsee.
Tekisi todella hyvää tutustua ihmisten elämään ennenkuin tämmöisiä sulkemisia monelle paikkakunnalle suunnitellaan!

Tuoko nämä uudet suunnitelmat oikeasti säästöjä, jos ajatellaan kaikkea mitä siihen liittyy?
Säästöjä voi ehkä paperilla saada kun lukuja väännellään, mutta tuleeko niissä luvuissa huomioitua kaikki?
väitän, että jos nyt suljetaan pienet terveysasemat -> ihmiset kituuttavat kotona niin kauan kuin on pakko -> hetken päästä jäljelle jääneet terveysasemat ovat pulassa. Sekä sairaalat tupaten täynnä vaikeasti sairaita ihmisiä.

Aivan uskomattoman lyhytnäköistä kuraa tämä tervakosken terveyskeskuksen lopettaminen. Täällä on ollut erittäin hyvin toimivat terveyspalvelut, hyvä hoitoonpääsy ja hoidon jatkuvuus omalääkärisysteemin ja pitkäaikaisen henkilökunnan johdosta, puhumattakaan uusista ja toimivista tiloista.
Tervakoskella ei ole julkista liikennettä, joka mahdollistaisi terveyspalveluihin kulkemisen muualle. Muutama vuoro päivässä ja kesäisin yksi aamulla pois ja iltapäivällä kuuden tunnin odotuksen jälkeen takaisin. Turengista taas kohtuulliset määrät busseja hämeenlinnaan sekä junarata. Takseja ml.kelataksit ei saa nykyiselläänkään, eikä varmasti sitten kun tarve monikymmenkertaistuisi. Kaikilla ei ole mahdollista kulkea omalla autolla. Tällä menolla koko kylä kuolee peruspalveluiden puutteeseen. Kyllä ainakin itsellä nämä palvelut olivat tärkeä tekijä asuinpaikkakuntaa valitessa, eipä käynyt mielessäkään että pari vuotta sitten rakennettiin uusi terveysasema, niin se samantien lakkautettaisiin. Olen todella pettynyt.

Mikäli Hauhon terveysaseman toiminta päättyy, tietää se loppua myös kirkonkylän apteekille.

Tervakoski on hiljattain saanut uuden terveyskeskuksen. Tervakosken toimivat palvelut ovat yksi kylän elinehto ja toimivat terveyskeskuspalvelut on yksi perusta tässä kylässä asumiselle. Ilman palveluita taajama näivettyy. Moni kunnan muuttovoittona tulleista asukkaista on valinnut toimivien palveluiden takia asuinpaikkansa juuri Tervakoskelle.
Julkiset kulkuyhteydet ovat luokattoman huonot tällä hetkellä jopa Riihimäessä opiskeleville ja sinne suuntautuvaan työssäkäyntiin ei ole koskaan voinut miettiäkään bussikyytiä.
Miten tällaisessa tilanteessa sitten mennään lääkärikäynnille tai hammaslääkäriin? Siirtämällä palvelut Riihimäkeen ei voida puhua yhdenvertaisesta kohtelusta.
Mitäpä jos ohjaisitte niitä Riihimäen potilaita Tervakoskelle?? Sattaisi ne bussilinjatkin muuttua kannattaviksi näiden kahden taajaman välillä.

Säästöä voidaan palveluverkkoihin hakea muullakin tavalla, vieläkin helpoimman kautta; Aloittakaa vaikka vähentämällä niitä kokous- ja puoluepalkkioita.

Seinät vaan merkkaa Tervakoskella hitokseen paljon. Niiden paikka on täällä. Ei missään Riihimäellä.

HVAta perustettaessa palkkoja nostettiin, jotta saadaan hyviä hakijoita. Nyt Oma Hämeessa on korkeimmin palkatut johtajat ja huonoimmin palkatut hoitajat. Hoitajien palkat on paremmat kaikissa ympäröivässä alueista, jopa huonomaineisessa HUSssa.
Johtajia sen sijaan Oma Hämeessä on joka lähtöön ja palkataan koko ajan lisää, ministeritason palkoilla.
Ei tarvitse olla kummoinen matemaatikko, kun keksii säästökohteen nopeasti.
Johdon määrä ja palkat avoimiksi koko väestön nähtäville. Sieltä sitä säästöä löytyy.

Yhdyn joukkoon puolustamaan Tervakosken terveysasemaa. Itse ajokortin omaavana työikäisenä en koe hankaluutta hakea lääkäri/hammaslääkäripalveluita naapuripaikkakunnilta tai netistä MUTTA koen erittäin hankalana lähteä kesken työpäivän kuljettamaan lastani esim hammaslääkäriin, kun se toisaalle siirrettynä palveluna lohkaisee päivästä aika pitkän palasen. Ja minulla on sentään auto. Entä ne lapset, joiden perheissä ei ole autoa tai vanhempaa, joka voisi autolla viedä? Lähteekö alakouluikäinen itsekseen bussilla riihimäkeen? Mikäli siis joku bussi sinne sopivaan aikaan edes kulkee...
Entä huonokuntoinen ajokortiton vanhus? Jos Tervasta kulkee aamulla klo.8 Turenkiin yksi bussi ja illalla klo.17 toinen pois, niin silläkö viikottaiset marevanseurannat ym hoidetaan? Vai oliko tätä varten kehitteillä joku uusi kallis ajoneuvo, joka on parempi kuin kaksi vuotta sitten rakennettu miljoonarakennus?
Kyllä me terveet työssäkäyvät aikuiset pärjätään miten päin vain, mutta huomioikaa hyvät päättäjät näiden seutujen ikärakenteet, missä niitä oikeita fyysisiä lähipalveluita tarvitaan!

Niin..piti vielä ehdottaa, että hyvinvointialueen nimi pitäisi muuttaa toiseksi. Hyvin harhaanjohtava ja virheellinen. Eihän sillä ole mitään tekemistä meidän hauholaisten hyvinvoinnin suhteen!
Petosta, rahat takaisin!

Mielestäni on todella hätiköity päätös sulkea vastavalmistunut terveysasema. Tervakoskelta ei kulje julkista liikennettä Turenkiin päin ja Riihimäellekin huonosti. Taksin saaminen on myös ollut viimeisen pari vuotta hankalaa. Eikä kelatakseilla ajelu ole ilmaista yhteiskunnallekaan, saatikka asiakkaalle. Miten käydään otattamassa esim paastolaboratoriokokeet? Miten äidit ja vauvat pääsevät neuvolaan, jos puoliso on töissä eikä autoa ole käytössä? Neuvolakäyntejä on raskauden aikana vähintään 6-7 ja vauvavuotena 8-9. Eli aika monta.
Miten on mahdollista päästä äkillisissä sairastapauksissa lääkärille ns. päivystysajalle ilman autoa? Menevätkö kaikki näyttämään esim. lasten korvia lanssilla päivystykseen? Vaikka juuri puhutaan siitä, miten päivystyksen kuormitusta tulisi vähentää. Terveyspalvelujen supistaminen on jatkunut jo vuosikymmeniä ja lasku yhteiskunnalle sen kuin kasvaa. Esim. mielenterveysyksiköiden sulkeminen vuosien varrella on osittain johtanut tämän hetkiseen psykiatrisen hoidon kriisiin. Pitäisiköhän vihdoin miettiä supistusten pitkäaikaisseuraamuksia? Kun palveluihin lähdon kynnys kasvaa, sitä vähemmän niitä käytetään. Ja kun ihmiset jättävät itsensä hoitamatta, on tuleva lasku liian pitkälle päässeestä tilanteesta aika iso.

Jos on pakko supistaa palveluja, niin eikö ole mitään painoarvoa sillä, että Turengista on julkista liikennettä Hämeenlinnaan paljon paremmin saatavilla? Tai sillä, että Turengin terveysasema vaatii peruskorjausta? Ei kovin halpaa sekään.

Tervakoskella on toiminut loistavasti uusi terveysasema, joka rakennettiin 2022.
Uuden terveysaseman lakkauttaminen olisi suoraan sanottuna hulluutta ja lyhytnäköinen ratkaisu, ellei hyvinvointialueen tarkoituksena ole vähentää ikäihmisten väestörakennetta kunnassa ja näivettää taajaamat.
Julkinen liikenne on olematon Tervakoskelta lähialueille. Ikäihmiset ovat jo nyt ymmällään teknologiasta ja etävastaanotoista.
Turengin terveysasema on miljoonaremonttia vailla, mikä järki olisi se remontoida kun Tervakosken terveysasema on kaksi vuotta vanha?
Turengista on sujuva julkinen liikenne Hämeenlinnan suuntaan.
Toivon päättäjille nyt oikeasti sitä kauaskatsoisuutta ja järkeä päätöksiin.

Missään nimessä ei saa lopettaa Hauhon terveysasemaa, jossa nyt pääsee hoitamaan hampaat, on fysioterapeutti, neuvola, lääkärit. Moni autoton Hauhon kirkonkylällä pystyy nyt vaikka kävellen asioimaan terveyskeskuksessa ja jos saa lääkemääräyksen, voi samalla reissulla poiketa Hauhon omaan tuttuun ja lämpimästi palvelevaan apteekkiin, jossa henkilökunta hyvin tuntee asiakkaansa. Jos terveysasema lopetetaan, niin todennäköisesti se on kuolinisku myös apteekille. Suoraan sanoen koko Hauhoon Alvettulaa ja muita kyliä unohtamatta terveysaseman lopetus vaikuttaisi näivettävästi. Alvettulaan haluamme lisää lapsiperheitä, jotta ihana Alvettulan koulu säilyisi, mutta tämänkin suhteen koitetaan meiltä koko ajan vetää mattoa alta. Kuka tänne lastensa kanssa muuttaisi, jos ei ole kyläkoulua, eikä Hauholla neuvolaa ja muita terveyspalveluita ???? Järki käteen ja hallinnon ihmisten palkat syyniin; sieltä niitä säästöjä varmasti löytyisi. Lisäksi matkat pidentäisivät lääkärissä käyntiä huomattavasti ja esim. läheiselläni on vaikea istua / seistä pitkiä aikoja ja lähellä hauhon terveysasemalla asiointi kestää max 45 min -1 tunnin, joka juuri sellainen aika että hän ei tule kamalan kipeäksi. Jos täytyisi lähteä kauemmas hoitoon, niin jo matkoihin menisi 45 min- tunti suuntaansa + odotusajat ja lääkärinaika. Vaarana on että joku hoitoa kaipaava ei sitten lähdekään hoitoa hakemaan kun se on niin haasteellista ja paljon aikaa vievää sekä myös taloudellisesti kalliimpaa. Tämä ei ole tasa-arvoista !!!

Ymmärrän hyvin että teette vain niinkuin teille ylhäältä sanotaan, mutta nyt olisi sopiva aika sanoa ei. Tällä ei säästetä yhtään mitään, ainoa mitä tällä Tervakosken upouuden terveyskeskuksen lakkauttamisella saataisiin aikaan on ihmisten elämän kurjuuttaminen entistä kovemmalla tasolla. Toki, jos se onkin se tarkoitus niin antaa palaa!

Aivan sairasta, että fyysisistä terkkareista ja osastoista pyritään eroon, vaikka säästöt nappikauppaa noiden selvitysten mukaan. Kyllä varaa on priorisoida mutta ei tärkeimmistä, pomojen palkankorotukset (400000 vuodessa) ja hankehumpat ja muut turhuudet pois!!

Kyllä nyt näitten kaikkien lakkautuksien lopettamiseen kentällä ei voi puhua hyvinvointi alueesta. Pikemminkin Pahoinvointi alueet. Muutamissa uudet terveyskeskukset rakennettu HML tulee uusi sairaala ja huhujen mukaan HML ei jää esim. Yö päivystystä. Tällä hetkellä ei kyllä tiedä mihin jatkossa hakeutuu hoitoon kun TÄMÄ HYVINVOINTI ALUE TOTEUTUU. Pienet paikkakunnat jää kokonaan ilman näitä peruspalveluja, joihin ei saa edes taksia.
Herätys nyt kyllä mennään perä edellä puuhun. Riittääkö ambulansit jatkossa kun reissu päivystykseen kestääkin aika kauan.
Ikä ihmiset ei kyllä jaksa enää tätä rumbaa vaan jäävät kotiin kuolemaan
No sehän on helpotus tälle yhteiskunnalle
Eikä tarvii maksaa suurille ikäluokille eläkkeitä. Ja yhteiskunta säästää.

Näiden hyvin toimivien paöveluiden alasajolla ei synny säästöjä. Kunnat onat halukkaita neuvottelemaan ainakin täällä lounaishämeessä tilavuokria reilusti alaspäin. Näissä on osaava henkilökunta ja en usko että näissä henkilöstöpula uhkaa, sen sijaan henkilöstöpula voi tulla ,kun alentaan ajann henkilöstöä toisiin toi.ipisteisiin ja johonkin epämukaviin kontteihin, joista maksetaan aivan huikea leasimg vuokra..uutta voidaan kyllä kokeilla. Riskit pitää kuitenkin arvioida. Menettäämme toimivaa palvelua on helppo hajoittaa ,mutta vaikea saada takaisin. Henkilöstö kun tuntee epävarmuutta tällaisesta poukkoilebasta politiikasta , äänestää kyllä jaloillaan. Asiakkaat tulevat tämän jälkden entistä sairaanpina hoitoon ja kalliimpien hoitojen tarve kasvaa

OmaHämeen säästöjä mietittäessä toivoisi nyt pysähdyttävän ja mietittävän pidemmälle kuin ensi vuoteen.

Autottomat tai yksiautoiset, vanhukset, lapsiperheet, liikuntarajoitteiset ym. eivät voi esim. Tervakoskelta päästä lääkärivastaanotolle julkisen liikenteen puuttuessa ja taksikyytejä ei ole rajattomasti tarjolla, vaikka se toki taksiyrittäjille on plussaa, jonoa riittäisi.

Mikä sitten vaihtoehdoksi? Ei jää muuta vaihtoehtoa kuin muuttaa kuntaan/taajamaan/maahan, jossa LAKISÄÄTEISET palvelut ovat toistaiseksi paremmin saatavilla. Etävastaanottojen lisäämisellä ilmeisesti ohjataan ihmisiä yksityiselle lääkäriasemalle, siihen ei kaikilla ole nytkään varaa, saati nykyhallituksen säästöjen alettua toimia pieni- ja keskituloisten toimeentuloa entisestään heikentävästi.

Nyt toivoisi moraalin ryhtiliikettä OmaHämeen johdolta: kohtuuttoman suurten palkkojen alentaminen, kokouspalkkioiden laskeminen ja ylipäätään johtotehtävien karsiminen. Toimintanne maksetaan verorahoista.

Onko näissä terveyskeskuksien lopettamisissa huomioitu välinehuollon toimivuus? Jos kaikki keskitetään Assiin niin mistä saa välinehuoltajat ja koneet riittämään prosessin läpikäymiseen. Jo Jukolan välinehuoltajan ja välineiden siirtyminen sairaalalle toi haasteita kun yhden ihmisen tilalle tarvitaan jo kaksi tai jopa kolme ihmistä. koneet, tilat, aika eikä myöskään henkilökunta eivät riitä koko omahämeen välineineiden huoltoon! Lisäksi tulee kuljetuskustannukset ja päästöjä.

Tervakoskesken uusi terveysasema ollaan ajamassa alas? Ihmisiä ajatetaan hirveitä matkoja. Otan töistä palkatonta, ajan 50km jotta saan lapsen hammaslääkäriin Riihimäkeen tai lääkäriin turenkiin. Ennen kaikki palvelut löytyi vierestä. Tämä johtaa pois muuttoon kehyskunnista joissa palveluita ei ole. Ihan älytöntä säästää näin. "Säästö" lankeaa matkustavan asiakkaan pussiin. Älytöntä ja lyhytnäköistä säästämistä.

Onko päättäjät huomioineet sen, että jos terveysasema suljetaan Tervakoskelta, ihmiset muuttavat muihin kuntiin nauttimaan palveluista. Turhaan rakennetaan uusia kouluja kun lapsiperheet muuttaa pois. Julkinen liikenne Turengin suuntaan on olematon.
Verotulot kunnalta vähenee.
Tervakoskella asuu iäkkäitä autottomia vanhuksia ja lapsiperheitä. Tervakosken hyvänä vetovoimana on ollut oma terveysasema, jossa asiakkaita on varmasti riittänyt.
En ymmärrä!

Tervakosken terveysasema tulee säilyttää, koska täältä ei autottomana pääse mihinkään. Täällä on toimiva, uusi terveysasema. Tänne rakennetaan uutta koulukeskusta, joka vetää perheitä Tervakoskelle. Jos terveysasema lopetetaan, niin ei perheelliset tänne muuta. Säästöjä kannattaa hakea nyt toimintatavoista ei toimipisteiden vähentämisestä.

Olen ollut erittäin tyytyväinen saamaani hoitoon ja apuun Rengon terveysasemalla. Minulla on kaksi alle 10-vuotiasta lasta ja on ollut hienoa, että sama neuvolan täti on ollut perheemme tukena raskausajoista lähtien. Vuosien varrella on kerinnyt syntyä luottamuksellinen suhde. Neuvolassa asioidessa on voinut jatkaa siitä, mihin viimeksi on jääty, eikä koko tarinaa tarvitse kertoa aina uudestaan uudelle terveydenhoitajalla. Tämä on mielestäni erittäin arvokasta ja ennaltaehkäisevää työtä, jolla pystytään tukemaan koko perheen hyvinvointia.
Terveyspalveluiden siirtyminen kaupunkiin huolettaa myös ikäihmisten puolesta, keillä ei ole omaa autoa käytössä. Miten pääsee palveluiden äärelle? Oma terveysasema ylläpitää pitäjien hyvinvointia. Asukkaat voivat saada apua oman terveysaseman kautta. Epäilen myös, miten keskittämällä voidaan palvella kaikkia apua tarvitsevia, kun asiakasmäärät nousevat huomattavasti?

Tervakoskella -21 valmistunut terv.keskus, missä labra ja hammashuolto. Käsittämätöntä, että se lakkautettaisiin ja korjattais Turenkin t.keskus. Turenkilaisilla helpompi käydä Hämeenlinnassa kuin Tervalaisilla.

Ei taida riittää terveysaseman sulku...pääsemmekö labra-ja röntgentutkimuksiin jatkossa sujuvasti, ilman ylimääräistä vaivaa tahi asiakkaalle koituvia kustannuksia?
Ehei, emme pääse. Niistäkin tingitään ja osa potilaista ei jaksa eikä kykene reissaamiseen, jota asia vaatisi. Hyvinvointialue säästää siinäkin.
Miten me pääsemme tutkimuksiin, kun ei kulje bussit, eikä taksejakaan saa?
Antakaa sen terveysaseman labrapalveluineen olla ronkkimatta. Meille kuuluu palvelut ja olemme oikeutettuja niitä saamaan.

Hauhon ja Lammin terveysasemien lakkautus ja toimintojen keskittäminen Tuuloksen Hoivatuuleen on erittäin hyvä, raikas ja kannatettava ajatus, toivottavasti Oma Hämeen valtuutetut tekevät järkevän ja kustannuksia säästävän päätöksen
Hoivatuulen tilat ovat vastikään remontoidut, toimivat ja riittävät hyvin uudenaikaiselle tehokkaalle terveysasemalle. Sekä hauholaisilla että lammilaisilla on kohtuullinen matka Tuulokseen, monilla matka terveysasemalle jopa lyhenee nykyisestä. Valtaosa hauholaisista ja lammilaisista asioi säännöllisesti kauppakeskus Tuulosessa, samallahan siinä hoituu sitten terpparikäyntikin läheisessä Hoivatuulessa.
Oma Hämeen hallinnosta olisi ehkä varaa purkaa päällekkäisiä toimintoja ja päällikkövirkoja, yhtään ei taidettu lakkauttaa silloin, kun hyvinvointialue aloitti toimintansa. Nyt selkeää näkemystä ja rohkeutta toimia!

Ensinnä: kaikki suunnitelmat ja niiden esittely on tehty vanhuksille hankalasti. Oma hämeen nettisivut sekavat, esitykset ihme muodoissa yms. Vanhukset ei ole kovin näppäriä tietoteknisen maailman kanssa, ja osa keski-ikäisistäkin.
Yritetäänkö hankalilla esityksillä yms tehdä asiasta niin hankala, että ihmiset luovuttavat, kun ei hallitse ohjelmia eivätkä osaa kommentoida. Naurettavat aikataulut yms. Yritetään äkkiä vaan takoa hullut suunnitelmat läpi, sanotaan sit jälkikäteen ’et olihan teillä netissä mahdollisuus kommentoida’.?

Säästöjen etsiminen muualta kuin terveyskeskusten lopettamisesta olisi vielä tehtävä.
Hallinnollisissa tehtävissä on nykyään paljon vastuunkarttamista, perustetaan kovapalkkaisia uusia virkoja kun ei itse enää uskalleta ottaa vastuuta. -> Turha byrokratia pois ja hyvin yksinkertaiset organisaatiorakenteet johtoportaassa.

Miten vanhukset pääsevät lääkäriin, jos ei ole autoa? Julkiset ei kulje, sukulaiset voivat asua muulla paikkakunnalla, takseihin ei voi luottaa. Mitä vanhuksille tapahtuu? kuolevat kotiinsa kun apu liian kaukana, kun ambulanssitkin on aina vaan pidemmän matkan päässä. Eikä jokainen vaiva ole edes 'vaadi' ambulanssia, tuleeko näistä suunnitelmista 'turhaa' kuormaa ambulansseille?

Entä miten hoidetaan niillä paikkakunnilla lasten hammashoito, mistä se nyt ollaan lakkauttamassa?
Kuka hoitaa lapset paikalle ajallaan?

Onko nykyisissä terveyskeskuksissa liian isot rakennukset ylläpidettäväksi? voisiko lakkauttamisen sijaan selvittää vuokrakuluja tai uudelleensijoittamista pienempiin tiloihin kunnan alueella niin, että palvelut säilyisivät?

Tuntuu hyvin hätiköidyltä tämä suunnitelma.

Miten lammilaisten ja hauholaisten terveyspalvelujen saatavuus paranee kun terveyspiste muutetaan Tuulokseen, jonne julkiset yhteydet huonot tai olemattomat? Ajeleeko 90-kymppinen kela-taksilla jos sattuu saamaan, jos ei ole omaisia jotka kuljettavat? Ehdotetaan digitaalista asiointia, joka onnistuneekin työikäisiltä ja nuoremmilta. Mutta vanha eläkeläinen, jolla ei ole kukaties edes laitteita tai ei osaa tai esim. ei huonon näkökyvyn vuoksi pysty käyttämään. Päijät-Sotessa on ollut pari vuotta käytössä digiklinikka, jonka viime vuoden käyttäjien keski-ikä on ollut 34 vuotta. Sitten liikkuvista palveluista kotiin, ajatus on ihan hyvä, mutta siihenkin tarvitaan työntekijöitä, eli ovatko he ja digiklinikkalaiset pois vanhanaikaisesta vastaanottominnasta.
Tehostetun palveluasumisen paikkamääriä aiotaan vähentää, vaikka väestö ikääntyy. Viittaan taas Päijät-Soteen, missä on %-osuus on alhaisempi ja siellä on todella vaikea saada paikkaa, yritetään vain pitää muistisairasta kotona tai kuntouttaa muuten sairastavaa kotiin.
Säästöjä voitaisiin saada keskittämällä erikoissairaanhoito ja päivitys Ahvenistolle. Riihimäelle ja Forssaan vain vuodeosastot.
Miksi johtajille annettiin tolkuttoman suuret palkankorotukset? Kokouspalkkioista ja poliittisille ryhmille maksettavasta osuudesta voisi vähentää.

Tällainen keskustelualusta - oliko nyt 10 päivää käytössä, 170 000 palveluiden käyttäjää ja tämä alusta onko saanut satakuta kävijää.
Lammin terveysasemaa ovat puolustaneet sekä henkilökunta että asiakkaat. Siihen Petrus Kukkonen vastaa ettei niillä mielipiteillä merkitystä, kun säästää pitää.
Miksi kysytään ja pidetään asukastilaisuuksia, kun niissä esille otetuilla asioilla ei mitään merkitystä, Palveluverkko on lukittu esuityksen mukaisesti.

Tervakoski tarvitsee oman terveyskeskuksensa, koska täältä on aivan liian pitkä matka Turenkiin, eikä joukkoliikennettä juuri ole. Turenkilaisille sen sijaan Hämeenlinnaan kulkeminen on paljon helpompaa. Uusi toimiva rakennus menisi hukkaan, jos terveyskeskus siirtyisi, ja Turengin terveyskeskuksen remontti veisi hurjasti rahaa.

Palvelupisteitä pitkin maakuntaa. Niihin kunnolliset digilaiteet mm. kamera ja käyttäjäavuksi joku insinööri tms. joka auttaa ikäihmisiä ja muita köpöjä digilaitteiden käyttämisessä. Tai heitä joilla ei ole niin laadukkaita puhelimia että niillä saisi esim. ihottumasta tai nielusta jotain järkevää kuvaa hoitavalle lääkärille

Hauhon ja Lammin terveysasemia ei voi yhdistää ja muuttaa Tuulokseen. Työntekijät ei varmaankaan ole valmiita ajamaan entistä pitempiä työmatkoja omaan laskuunsa.

Hammaslääkäripalveluja ei myöskään voi keskittää vain muutamaan paikkaan, koska varattavia aikoja olisi vielä vähemmän. Nytkin hammaslääkäri ajat menevät aika pitkälle.

Laboratotiopalveluja pitäisi parantaa. Aikoja on aivan liian vähän. Varsinkin jos pitäisi mennä syömättä ja juomatta testiin, niin ei ole aamuaikoja juurikaan tarjolla ja lähdeppä nyt vielä kauemmas ajelemaan autolla nälissään.

Olemassa olevia palveluita ei voi lopettaa ennenkuin on käytössä toimivat palvelupisteet/ liikkuvat palvelut. Kuinka paljon halvemmaksi liikkuvat palvelut oikeasti tulevat, jos lääkäreitä/ hoitajia ajelutetaan pitkin pitäjiä. Onko edes kovinkaan ekologista?

Hauholta ei ole julkista liikennettä Tuulokseen, joten eipä autottomat ihmiset pääse palvelujen ääreen. Taksitkaan ei tule silloin kun on sovittu ja kenellä on varaa ajella takseilla edestakaisin.

Mielestäni säästökohteina voisi olla hallinto, jossa virkamiehillä on kovat palkat ja varmasti tehdään samoja asioita monella pöydällä. Pitäisi ensin yhdistää hallinto ja kaikki ylimääräiset ihmiset potilas työhön.

Työntekijät pitäisi olla kaikki palkattu itselle, eikä käytettäisi vuokrafirmoja, jotka ottavat välitys palkkioita. Työntekijöitä pitää arvostaa. Moni tulee vuokrafirman kautta koska saa päättä milloin tekee töitä ja taitaa olla parempi palkkakin.

Vuokratiloista pitää keskustella Hämeenlinnan kaupungin kanssa. Tilojen vuokria pitää kohtuullistaa. Ei ole Hämeenlinnan kaupunginkaan etu että kiinteistöt jäävät tyhjiksi.

Neuvolapalvelut tulee pitää myös pitäjissä. Ei voi vaatia ketään matkustamaan pienen vauvan/ lapsen kanssa pitkiä matkoja.

Palvelut tulee olla lähellä ihmisiä. Kaikkea ei voi vain keskittää vedoten säästöihin. Kun palvelut on kaukana, mennään vielä huonommin käymään lääkärillä. Terveys huononee ja vaivat kasvavat isoiksi ja kalliiksi.

Digipalvelut eivät korvaa ihmiskontaktia. Ei ole eettisesti oikein, että lääkäri määrää vain ruudun kautta kipulääkkeitä joka vaivaan. Kyllä pitää oikeasti nähdä ja koskettaa potilasta, jotta voi varmuudella diagnosoida.

Palveluverkkosuunnitelman määritysperusteissa on kerrottu että huomioidaan asukkaiden ja asiakkaiden tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, mutta tämä suunnitelma ei toteuta tätä lupausta ollenkaan. Kaupungissa on helpompi lopettaa terveysasemia, kun julkinen liikenne toimii ja etäisyydet on lyhyitä. Pitäjät ovat laajoja ja niiden laidalta toisellekkin on pitkä matka, puhumattakaan seuraavaan pitäjään ajelusta.

Kuinka lähipalveluiden lopettaminen ja niiden siirtäminen suurempiin keskuksiin tuo Kanta-Hämäläisille tasavertaisuutta palveluiden saantiin? Entäpä asukkaiden turvallisuuden tunne, kun et pääsekään terveydenhuoltoon? Kyllä se on jo nähty, kun näitä lakkautusuhan allla olevia terveyskeskuksia on kiinni kesällä muutamia viikkoja. Ei yksi suuri "keskus" pysty toimimaan koko Hämeenlinnan väestön terveyspalvelujen tuottajana.

Palveluita tasavertaisesti kaikille ja helposti.

Mitenkäs tuo lastenpsykiatrian osaston lakkauttaminen....?