Kommentoi luonnosta! Mitä hyvää tai mitä parannettavaa? Onko erityisiä näkökulmia, jotka tulisi mielestäsi huomioida? Kerro mielipiteesi.

Alueella on valtava vierasparkkipula joten parkkipaikkojen vähentäminen ei tule kysymykseenkään. Niitä pitäisi lisätä jopa ehkä tuplata tulevassa suunnitelmassa. Vinot suojatiet (pois lukien kääntöpaikan) aiheuttavat lisää kävelyä ja kiemurtelua. Kuten tiedämme, ihmiset valitsevat lyhyimmän ja suorimman reitin, eivät suunniteltua. Tärkeintä kuitenkin on harkita miten parkkipaikkoja saisi lisää.

1. Everstinkujann kävelyliikenne suuntautuu lähinnä pysäköintialueelle. Siksi kääntöpaikan vinottainen suojatie jää varmasti hyvin vähälle käytölle. On itse asiassa vaikea kuvitella, kuka sitä käyttäisi. Korkeintaan se ohjaa läpikulkuliikennettä talojen tonteille, eikä sitä haluta. Ääritilanteessa talot joutuvat aitaamaan pihojaan. Parempi olisi tehdä everstinkujan länsireunaan kujan suuntainen kapea, vaikka maalattu väylä. Ja siihen käöntöpaikan juureen everstinkujan kohtisuoraan ylittävä suojatie.

2. Taloyhtiöiden pysäköintialueilla ei ole ollenkaan vieraspysäköintipaikkoja. Ne on jouduttu poistamaan väärinkäytösten vuoksi. Vieraspaikkojen poistaminen katujen varsilta johtaa nopeasti monenlaisiin ongelmiin ja puistopysäköinnin kasvuun. Erityistä painetta aiheittavat vermonniityn asukkaat.

3. Alas suunniteltu oja on hyvä ajatus. Jos siinä on riittävästi vettä, voisi kaivaa yhden hiukan laajemman syvänteen. Kaikenlaiset lasten kahluuleikit olisivat silloin mahdollisia. Veden vierusta olisi muutenkin mukava paikka esimerkiksi puistonpenkille tms.

4. Se kääntöpaikan päädyssä oleva "susipatsas" eli koira ja tähti... Espoon mukaan se piti kunnostaa jo 2023. Olisiko nyt sen aika? On jo aika huonossa kunnossa.

Parkkipaikkoja ei pidä vähentää, päinvastoin. On ihmisiä, jotka tulevat kauempaa tai joilla on fyysisiä ongelmia liikkumisen kanssa, joten auton käytölle on perusteet ja parkkipaikkoja tarvitaan.

Everstinkadun muuttaminen mutkittelevammaksi on erikoinen ratkaisu, sillä se poistaa nykyisen viivasuoran kävely-yhteyden Majurinkadun ja Vermonrinteen suunnasta kohti Kehä I:ä (tyypillinen reitti Säterin bussipysäkille sekä päiväkodille ja takaisin). Pihakatuosuus kiemurtelee, minkä on varmaankin tarkoitus pienentää ajonopeuksia, mutta toisaalta kävelijälle yhteys muuttuu astetta mutkaisemmaksi. Olen myös jalankulkijana huolissani siitä, miten autoilijat tunnistavat pihakadun ja tavallisen kadun eron, eli jos ajoreitillä kävely on sallittu (kuten pihakadulla kai on?), voiko jalankulkija olla varma, ettei jää hämmentyneen autoilijan alle? Mikäli taas pihakaduksi ja samalla ajoradaksi merkityllä osuudella ei ole tarkoitus kävellä, muuttuu jalankulkijoiden reitti varsin paljon vaikeammaksi. Puiston puolen hiekkatien kunnossapidon taso ei ole yhtä hyvä kuin Everstinkadulla, ja reitti on myös kapeampi ja mutkittelevampi. Autoilijalle mutkainen tie ei juurikaan lisää matka-aikaa, mutta kävelijälle jokainen lisämetri tuntuu, varsinkin jos liikkuminen on syystä tai toisesta normaalia vaikeampaa tai hitaampaa.

Mietin myös suojatien tarkoitusta esimerkiksi Everstinkadun ja Everstinkujan risteyksessä. Mikäli pihakadulla (osuus suojatiestä välittömästi itään) on tarkoitus myös kävellä, mikä virka suojatiellä tuossa kohdassa on? Ja miten autoilija tunnistaa, että suojatien ylitettyään (lännestä itään ajaessa) hän onkin sellaisella ajoradalla, jolla saattaa olla kävelijöitä ja pyöräilijöitä? Everstinkadulla kävely muuttuu myös vaarallisemmaksi, kun autopaikoilta peruutetaan suoraan kadulle, eikä jalankulkua tai pyöräilyä ole enää erotettu omalle, turvalliselle alueelleen. Katusuunnitelman on toki seurattava asemakaavaa, jossa katu on osoitettu pihakaduksi, mutta pohdin, pystyisikö kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen kuitenkin erottelemaan?

Puiston puolelle osoitettu hulevesien johtaminen ja viivytys vaikuttavat hyvältä, ja toivottavasti tekevät puistosta monimuotoisemman ja monipuolisemman viheralueen. Toivottavasti myös uusia istutuksia saadaan paljon, sillä Majurinkadun katuremontin myötä alueelta poistui paljon vihreää.

Yleistä pysäköintiä ei ole alueella liikaa. Yleisen pysäköinnin paikkoja käyttävät harmillisen usein asukkaat, joilla on auto vakituisesti käytössään, jolloin alueella vieraileville ei riitä paikkoja. Osittain ongelma voi johtua myös siitä, että tietynlaisille ajoneuvoille (suuret pakettiautot, pienet kuorma-autot) ei ole riittävän suuria pysäköintipaikkoja taloyhtiöiden omilla parkkipaikoilla, joten ne on pakko pysäköidä katujen varsille. Yleisen pysäköinnin väärinkäyttö asukkaiden toimesta ei tietenkään ole kaupungin vika, mutta toivoisin silti, ettei yleisen pysäköinnin määrää ainakaan vähennettäisi. Erityisesti Everstinkadun länsipää ennen kadun katkoa on tärkeä yleisen pysäköinnin paikka tavanomaista pidemmille ajoneuvoille tai peräkärry-yhdistelmille.

Everstinkujan kääntöpaikan viereinen parkkialue (4h paikat) on kovassa käytössä, myös kotihoito, liiketilan asiakkaat ja asukkaiden vieraat käyttävät paikkoja aktiivisesti. Siksi pohtisin tarkasti, olisiko kuitenkin mahdollista saada jalkakäytävä ja autot mahtumaan siihen ilman, että 4h paikkoja vähennetään.

Jalkakäytävien lisääminen Everstinkujalle ja kääntöpaikan läheisyyteen on huomattava parannus koululaisten ja lasten turvallisuuteen. Vesihuollolle on myös kovasti tarvetta, joten hienoa, että teitä kunnostetaan.

Erityisesti pistää silmään nuo parkkipaikat joilta / joihin pitää peruuttaa (ilmeisesti) kävelyliikenteen sekaan. Ja se että autoliikenteen hidastamiseksi kadusta tehdään mutkainen, eli jalankulkijat ja pyöräilijät laitetaan kiertelemään.
Siihen sopisi jotain tuon näköistä, ajorata kapeaksi (myös visuaalisesti) laittamalla pysäköintiä kadun suuntaan molemmille puolille ja leveä jalkakäytävä. https://twitter.com/Cycling…/status/1769393347901161485

Jalkakäytävän tai muun jalankulkuun tarkoitetun reitin saaminen Everstinkujalle olisi hyvä asia. Sitä kautta kuljetaan myös Everstinkuja 1:stä parkkipaikalle jonkin verran. Everstinkadusta on hyvä huomata, että osuus Everstinkujasta itäänpäin nykyisin kadun katkaiseville tolpille on käytännössä ainoa ajoreitti Everstinkuja 1:n pihaan - Everstinkujan kautta sinne ei pääse autolla. Mikäli läpiajo Itsehalllintotieltä Everstinkadun kautta Majurinkadulle on fyysisesti mitenkään mahdollista, sitä tulee tapahtumaan varsin paljon - se nähtiin kun Majurinkadun korjaustöiden takia poistettu portti Everstinkadun katkaisevien tolppien vierestä oli poissa vielä korjaustöiden päättymisen jälkeen - korkea kynnys jalkakäytävältä kadulle tolppien itäpuolella ei haitannut tai jos haittasi autot ajoivat jalkakäytävää seuraavalle luiskalle asti. Järkevä jalankulkureitti Everstinkuja 1:stä Everstinkadun pohjoispuolta parkkipaikalle tarvitaan jatkossakin - se on tasaisempi reitti kun taas Everstinkujan kautta kulkeva reitti sisältää jyrkän ylä- ja alamäen joka estää liikkumista paitsi liikuntarajoitteisilta niin myös muiltakin varsinkin talviliukkailla. Everstinkadun nykyisen jalkakäytävän ongelma on se, että se on varsinkin Everstinkuja 1:n talon kohdalla todella voimakkaasti vinossa alaspäin ajorataa kohden. Katujen korjauksen yhteydessä toivottavasti korjataan myös se, että kadun viemäriaukot eivät olisi kadun korkeimmalla kohdalla, jolloin vesi kertyy ihan muualle.

Kukaan ei tule käyttämään jalkakäytävää, joka on suunniteltu tehtäväksi Everstinkujan pohjoispäässä olevan kääntöpaikan ympäri (jalkakäytävä kiertäisi kääntöpaikan sen pohjois- ja itäpuolelta. Lisäksi talvella kääntöpaikan pohjoisreuna on tärkeä lumenkasauspaikka, Jos parkkipaikat sijoitetaan suunnitelman mukaiseen paikkaan (pohjoisreunaan), siirtyy talvisin lumenkasauspaikka kääntöpaikan itäreunaan toki muutenkin turhan jalkakäytävän päälle. Kääntöpaikan (”ympyrän”) sädettä ei pitäisi pienentää, ja parkkipaikat pitäisi jättää nykyisille paikoilleen.

Jos mainittu jalkakäytävä rakennetaan, on sen kohtalo sammaloitua rumaksi käyttämättömäksi turhaksi turhaa ylläpitoa vaativaksi väyläksi, joka lisäksi talvisin on lumen alla (lumenkasauspaikkana). Jos suunitelma toteutetaan sellaisenaan, on kaupungin sitouduttava kääntöpaikan, Everstinkujan ja Everstinkadun paljon parempaan talvihoitoon (lumensiirto ja auraus) kuin nykyään, kääntöpaikan ja teiden ollessa talvisin lähinnä vain maastoautokelpoisia. Jos Everstinkujan kaventaminen toteutetaan, talvisin Everstinkuja kapenee liiaksi useaksi kuukaudeksi, koska kaupunki ei ole kaikkina näinä vuosikymmeninä kunnolla hoitanut Everstinkujaa eikä Everstinkatua talvisin.

Omaiseni luona käy kotihoito neljästi päivässä. Toivon, että kotihoidon pysäköinti hoituu vaivatta. Alueella on myös monia muita kotihoidon asiakkaita ja asukkaiden ikärakenne enteilee, että asiakkuuksia tulee lähivuosina runsaasti lisää.

Hienoa että eri vaihtoehdoista on valittu vaihtoehto jossa vanhaa puustoa voidaan säilyttää. Everstinkadulta on tärkeä olla suora kulkuyhteys Everstinkuja 1 talon sisäpihalle mm muuttoja ja pelastusajoneuvoja ajatellen sillä Everstinkujan kautta pihaan ei pääse.

Tällä hetkellä läpiajo Everstinkadun kautta Yhdyskunnantieltä Majurinkadulle on estetty tolpilla ja läpiajo kannattaa jatkossakin estää jo sen vuoksi että vanhat talot ovat aivan Everstinkadun vieressä, eikä niiden äänierityksessä ole kehumista. Läpajon esto mahdollistaa myös turvallisemman pysäköinnin vieraille ja kotihoidolla.

Perheeni on asunut ko. kiinteistössä vuodesta 1973 lähtien. Olen ollut erittäin tyytyväinen siihen, että läpiajo Everstinkadun kautta Majurinkadulle ja toisinpäin Itsehallintotielle, on estetty tolpilla ja portilla. Tosiaan Majurinkadun remontin aikana läpiajoa oli tolpista huolimatta, kun portti oli otettu pois. Kiitokset siitä, että esteet säilyvät.

Perheeni on asunut ko. kiinteistössä vuodesta 1973 lähtien. Olen ollut erittäin tyytyväinen siihen, että läpiajo Everstinkadun kautta Majurinkadulle ja toisinpäin Itsehallintotielle, on estetty tolpilla ja portilla. Tosiaan Majurinkadun remontin aikana läpiajoa oli tolpista huolimatta, kun portti oli otettu pois. Kiitokset siitä, että esteet säilyvät.