Ei käyttöoikeutta.

Kansallinen mineraalistrategia

Frågetecken 20
Enkät | Työ- ja elinkeinoministeriö
Enkäten har avslutats

Den geopolitiska instabiliteten, energikrisen och den rena omställningen medför ett behov av att söka metoder för att stärka tillgången på råvaror. Stävjandet av klimatförändringen förutsätter förutom strävanden att stävja överkonsumtionen också satsningar på teknik för ren omställning. Samtidigt digitaliseras samhället i snabb takt. Till följd av en ren och digital omställning förväntas behovet av mineraliska naturresurser öka betydligt i framtiden. Mineraliska naturresurser används också i många försvarsteknologier som är nödvändiga med tanke på säkerheten i samhället, och riskerna med tillgången på dem innebär utmaningar för den nationella säkerheten. Globalt sett har många aktörer, såsom EU och Förenta staterna, vidtagit åtgärder för att trygga tillgången på kritiska råvaror.

Under dessa omständigheter har det också blivit aktuellt att uppdatera Finlands nationella mineralstrategi. I mineralstrategin granskas nuläget och utvecklingsmöjligheterna inom mineralsektorn i Finland samt tryggandet av industrins råvaruförsörjning och det internationella samarbetet. Syftet med strategin är särskilt att skapa en gemensam syn på det finländska mineralklustrets nuläge, politiska mål, huvudlinjer och behövliga åtgärder.

Arbets- och näringsministeriet ansvarar för beredningen av strategin och avsikten är att strategin ska bli klar före utgången av 2024. Till stöd för beredningen tillsatte arbets- och näringsministeriet i december 2023 en styrgrupp. Dessutom har experter i större utsträckning deltagit i arbetet i de tematiska underarbetsgrupper som ordnades i början av 2024. Det fanns 8 underarbetsgrupper med teman ”mineralpolitik”, ”investeringar och finansiering”, ”forskning, utveckling och innovationer”, ”kompetens och tillgång på arbetskraft”, ”internationellt samarbete, konkurrenskraft, exportpotential”, ”cirkulär ekonomi”, ”ansvarstagande, miljö och social koncession” och ”råvaruförsörjning inom industrin”. Underarbetsgruppen utarbetade slutrapporter om sitt arbete, där de på ett täckande sätt granskade bl.a. nuläget och utvecklingsobjekten inom de teman som anges i deras rubrik ur mineralsektorns synvinkel samt de föreslagna åtgärderna för att lösa utmaningarna. Under beredningen har det ordnats ett offentligt evenemang.

Utifrån det arbete som hittills utförts har man utarbetat en vision och mål för strategin samt de åtgärder som föreslås för att uppnå dem.

Utkast till vision, mission och mål  i bilagor.

Arbets- och näringsministeriet ber om era synpunkter på följande frågor:

• Vad anser du om visionen? Tycker du att det är realistiskt och genomförbart? Bör det göras ändringar i den?

• Hur väl anser du att målen stöder uppnåendet av visionen i strategin? 

• Har man identifierat rätt mål för mineralstrategin?

Välkommen med och utveckla strategin tillsammans med oss!

Basuppgifter

Avslutat: 27.9.2024

Bilagor

Gör en anmälan

De obligatoriska frågorna i enkäten är markerade med en asterisk (*).

Tycker du att det är realistiskt och genomförbart? Bör det göras ändringar i den?
Svar
  • tämän tulisi myös eu tasolla toteutua

  • Tähän visioon voisi lisätä aktiivisen vaikuttamisen eurooppalaiseen ja kansainväliseen standardointiin. Alan standardointi on nyt lähdössä käyntiin euroopassa, joten nyt olisi hyvä tilaisuus Suomelle ottaa johtoasema haltuun.

  • Tässä voisi myös korostaa nykyisiä geopolitiikkaan liittyviä uhkakuvia => Mineraalistrategiaa demokratian suojaksi, jotta voimme varmistaa vihreän siirtymän onnistuneen tavoittelun.

  • Kriittisistä mineraaleista ja niiden saatavuudesta EU tasolla on puhuttu jo toistakymmentä vuotta. Konkretiaa ei kuitenkaan näy, yhtään uutta kaivosta ei ole avattu ja sekundääristen raaka-aineiden saatavuuden tutkimus on keskeneräistä. Myös kierrätystuotteiden tutkimus ja valmistus vie aikaa ja on keskeneräinen. Suomessa on tutkimuslaitoksia, osaamista ja raaka-aineita. Kuitenkin koko tuotantoketjaua kritisoidaan ja demonisoidaan ja vaikeutetaan niin tutkimusta kuin tuotannon aloitusta. Rahaa on leikattu kaikesta tutkimuksesta runsaasti. Ilman rahoitusta on mahdotonta saavuttaa vision tavoitteita. Pohjoismaisen yhteystyön merkitystä tulisi korostaa ja hyödyntää jo olemassa olevaa osaamista, teknologiaa ja raaka-aineita.

  • Kestävä ja vastuullinen tulee konkretisoida. Sen on tarkoitettava myös pohjavesien ja pintavesien puhtauden takaamista. Visiolle tulee rakentaa keinot esimerkiksi kaivosten tiiviit pohjarakenteet, jotta metalleja ym. ei pääse pohjavesiin,

  • Voisiko sanan "mineraalien" korvata sanalla "mineraalisten raaka-aineiden"? Samoin sanan etsinnän voisi lisätä "...kestävän ja vastuullisen etsinnän ja hyödyntämisen..." Ilman etsintää ei ole hyödyntämistä ja ilman etsintää ei voi turvata strategisesti tärkeiden mineraalien saatavuutta (puhuttaessa primmäärisistä raaka-aineista). Visioida voidaan, mutta vision saavuttamiseski pitää taakse saada raha ja poliittinen tahtotila.

  • Sanaa ”kestävyys” tulisi tarkentaa. Mitä se tarkoittaa luonnon ja ympäristön kannalta? Eikö voida sanoa suoraan että luonnon osalta toimitaan ympäristöä pilaamatta? Prosessivedet puhdistetaan luonnontilaa vastaaviksi ja jätealueet rakennetaan tiiveiksi. Nyt ollaan tästä kaukana ja säätelykin puuttuu.

  • Mineraaliklusteri kasvattaa arvonlisää resurssitehokkaasti turvaten strategisesti tärkei-den mineraalien saatavuuden HUOMIOIDEN samalla luonnon monimuotoisuuden ja vastuullisuuden kaikki osa-alueet.

  • On, mutta se vaatii aktiivista työtä sen eteen monella yhteiskunnan sektorilla.

  • Visio ei ole hyvä tai riittävä. Erityisesti ekologisen kestävyyden teemat täytyy huomioida visiossa nykyistä huomattavasti paremmin.

Har man identifierat rätt mål för mineralstrategin?
Svar
  • Tavoitteet tukevat mielestäni visiota hyvin.

  • Malminetsintä mineraalistrategian tavoittelun avaimeksi.

  • Tavoitteet tukevat erinomaisesti strategian vision saavuttamista, suurin kysymys on rahoitus. EU:n asetus ei näy rahoituksessa juurikaan. Malminetsintä on otettava mukaan terminä tavoitteisiin.

  • Keinot vastuullisuuden ja kestävyyden osalta koskien Suomen luontoa, vesistöjä ja kiertotaloutta jäävät avoimiksi. Tulee olla strategia, jolla turvataan vesistöjen puhtaus ja kuinka ratkaistaan kaivosjätteen ongelma.

  • Mielellään tuonne tavoitteisiin lähtisin hakemaan sitä sanaa "raaka-aineiden etsintä". Tämähän vaihe on vähän väliä otsikoissa. Etenkin, kun tuo sana etsintä pitäisi löytyä myös Visiosta.

  • Ei tue hyvin.

  • Tavoitteilla on hyvä teema mutta kiertotalous jää irralliseksi eikä vastuullisuutta ole määritelty konkreettisesti. Rahoituksen kohdistaminen ympäristöystävällisten prosessien kehittämiseen on olennaista ja kestävän liiketoiminnan luonti on olennaista.

  • Keinot realistisiin odotuksiin toiminnasta ja sen mittasuhteista verrattuna muihin toimijoihin. BAT on tietenkin tekninen lähtökohta ja DNSH myös.

  • Ekologista kestävyyttä täytyy turvata nykyistä paremmin. Esim. ympäristölupahakemuksien perusteelliseen läpikäymiseen tulee suunnata enemmän resursseja. Visioon kirjattu ympäristöön liittyvien kestävyysratkaisujen "kehittäminen" tuntuu korupuheelta, kun ihan perustoiminnoissakin on Suomessa paljon petrattavaa, kts. esim. Hannukaisen kaivoksen ympäristölupahakemukset ja ELY:n resurssipuute. Ympäristövaikutusten arviointia olisi syytä tarkentaa ja objektiivisuutta lisätä. Kaivos ei saa aiheuttaa ympäristövahinkoja ja suojelualueet sekä niiden lähiympäristö tulee jättää kaivostoiminnan ulkopuolelle. Koneelliseen malminetsintään täytyy saada ympäristölupa. Myös sidosryhmien vaikutusmahdollisuuksia ja aitoa osallistamista olisi syytä lisätä.

    Kansainvälinen yhteistyö määriteltävä tarkemmin. Mitä tässä tarkoitetaan? On tärkeää estää monikansallisten jättiyritysten mahdollisuudet hyödyntää suomalaisia luonnonvaroja puoli-ilmaiseksi.

  • Ovatpa pliisut tavoitteet -ei yhtään mitattavissa olevaa tavoitetta. Jos tavoite ei ole konkreettinen, ei sillä strategiallakaan ole väliä tavoitteeseen pääsemiseen.
    Mitäpä jos tavoite olisi:
    1) Suomessa investoidaan malminetsintään uusien mineralisaatioiden löytämiseksi yksityistä rahaa 150 miljoonaa euroa vuodessa - taso saavutetaan 2030.
    2) Suomessa avataan uusi kaivos 3 vuoden välein 2030 alkaen.

Svar
  • Olisi tärkeää luoda tukea alan koulutusta ja uusien osaajien luomista. Tavoitteissa voisi korostaa tätä enemmän.

  • Tavoitteet vaikuttavat osaltaan hyviltä ja tukevilta. Ehkä osaaminen (koulutus) ja ymmärryksen lisääminen raaka-ainehuollon tärkeydestä ja kestävyydestä Suomessa.

  • Mineraalistrategian tavoitteet ovat hyvät. Koulutus jo peruskoulussa lisää jatkuvuutta ja kiinnostusta jatko-opintoihin, jotta alalle saadaan lisää tekijöitä. Mineraalipotentiaalin kartoitus on osa tavoitteita joilla strategia voidaan toteuttaa.

  • Ei. Kaivosten merkittävimmät päästöt heikentävöt pinta-ja pohjavesien laatua ja tavoitteita vesistöjen suojelemiseski ei esitetä. Tämän on olennainen osa, jos visiona on kestvyys ja vastuullisuus.

  • Kyllähän noin monella tavoitteella saadaan tukea jo vision saavuttamiseen. Riittäisikö jopa vähempikin tavoitteiden asettelu? Monissa tavoitteissa yhdistetään kansainvälisyys ja suomalaisuus. Kun saadaan asiat suomessa kuntoon, niin luulisi niistä kiinnostuvan ulkomaisetkin taho. Eihän koulutusjärjestelmää tehty kaupallistamistarkoituksessa ja kovasti se on aikankin kelvannut moneen maahan malliksi.

  • Ei ole tunnistettu. Sanaa ”kestävyys ” toistetaan sen sijaan että kirjoitettaisiin auki mitä se tarkoittaa eri osa-alueilla. Luonnon kannalta kestävyys on eri asia kuin materiaalihuollon kestävyys. Eli mitä tarkoitetaan sanalla kestävyys? Voisiko eri käytetyt sanat avata mineraalistrategian yhteydessä?

  • Vastuullisuuden tavoitteena ei voi olla vain lisätä hyväksyttävyyttä ja vientiä vaikka se voikin tulla sivutuotteena. Kannattaa ottaa tekstiin mukaan konkretia luonnon monimuotoisuuden, kiertotalouden ja vastuullisuuden osalta ja tehdä niihin sopivat mittarit ja rahoitus. Kestävyys ja vastuullisuus ovat ainoita tapoja saada visio toteutumaan, joten niiden täytyy olla keskiössä, konkretiassa, mittareissa ja tavoitteissa ytimessä.

  • On, ainoastaan taloudellinen vientiteollisuuden kehitys luo Suomessa uutta verorahaa jaettavaksi yhteiskunnan eri, joskus vähintäänkin mielenkiintoisiin, kohteisiin. On älyllistä epärehellisyyttä väittää, ettei raaka-ainesektorin tuotteet kiinnostaisi, kuparikaapeleista (sähkö ja telekomm.) polttoaineisiin ja muuhun kemian sektoriin. Se ketkä riskit kantaa on toki eri asia, mutta euroopan ulkopuolisia kaivoksia ei oikein voi verrata samaan tasoon. Osaamisen ja realistisen sekä pragmaattisen näkökulman vahvistaminen yleisön keskuudessa on tavoiteltava asia, johon mm. tämä stratehia ottaa kantaa.

  • Ei ole. Kiertotaloudelle ja kiertotalouden lisäämiselle asetettava konkreettiset tavoitteet avoimien tavoitteiden sijaan. Neitseellisten raaka-aineiden käytön vähentämiselle asetettava myös numeeriset tavoitteet ja tavoitevuodet.

  • 9. Puutteelliset tavoitteet. Pitkäjänteisyys puuttuu tavoitteiden asetannassa. Niiden tulisi olla useiden sukupolvien ajan kestäviä. Kerran tuhottua neitseellistä luontoa ei saa palautettua. Esimerkkinä Kongossa tällä hetkellä tapahtuvat sota ja mineraalien ryöstöt. Poliitikot ja maan johto tietävät tilanteen, mutta sääntelemättömässä valtiossa kansa on kärsijä. Suomessa on pystyttävä parempaan. Mineraalien kaivaminen ja siitä saatavista tuloksesta on myös Suomen saatava korvaus verojen muodossa. Tämä on säänneltävä laissa.