Perheiden palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten ja nuorten hyvinvointi ja kasvatus. Niihin kuuluvat muun muassa äitiys- ja lastenneuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, suun terveydenhuolto, erikoissairaanhoidon synnytys-, lasten ja nuorten palvelut, kasvatus- ja perheneuvonta, perheasian sovittelu, lastensuojelu, adoptio- ja ottolapsineuvonta, huoltajuuteen, elatukseen ja isyyden tunnustamiseen kuuluvat palvelut sekä päivähoito, esiopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta.
Sote-valmistelussa perheiden palveluiden työryhmä on ammatillisen kokemuksensa pohjalta pyrkinyt tarkastelemaan palvelukenttää tarvelähtöisesti. Työryhmässä on jo hyödynnetty pienimuotoista kyselyä ja haastatteluja palveluiden käyttäjille. Näissä yhteyksissä puutteiksi ja kehittämiskohteiksi on nostettu mm.:
- tiedonkulun ja tietotekniset puutteet/vaikeudet/haasteet
- jonot
- sekava palvelujärjestelmä, palveluohjaus ja palveluiden koordinointi ontuu
- ennaltaehkäisevän työn haasteet
- palveluiden puuttuminen, pitkät matkat, tiukka talous
- työskentelytapojen järkeistäminen ja päällekkäisen työn ehkäiseminen, työskentelyn painopisteen suuntaaminen asiakkaan/potilaan varsinaiseen tarpeeseen/tilanteeseen
- maahanmuuttajien huomioiminen perheiden palveluissa
Alkuvaiheessa työryhmä määritteli perheen kotitaloudeksi, jossa vanhemman/vanhempien lisäksi asuu vähintään yksi alle 23-vuotias. Kokonaistarkastelun jälkeen syvennyttiin vanhemmaksi/perheeksi tulon vaiheeseen (raskaus–3-v.) ja nuorten (13–17-v.) palveluihin.
Perheet ovat melkoisen palveluviidakon keskellä: saattaa olla vaikeaa tietää, keneen ottaa yhteyttä, kuka vastaa, kuka koordinoi. Kaupungissa palveluja on tarjolla, mutta kokonaisuutta on vaikea hahmottaa. Pienissä kunnissa kokonaisuuden voi hahmottaa paremmin, mutta tarvittavia palveluja ja erityisosaamista saattaa puuttua. Mitä mieltä sinä olet? Miten kehittäisit lasten, nuorten ja perheiden palveluja? Kiitos, kun olet mukana!