Kerro mielipiteesi selvitysmiehen ehdotuksista

Frågetecken 195
Enkät | Sosiaali- ja terveysministeriö
Enkäten har avslutats

Kerro mielipiteesi selvityshenkilön ehdotuksista. Valitse vaihtoehto, joka kuvaa mielestäsi parhaiten kutakin ehdotusta. Voit myös tarkentaa vastausta.

Basuppgifter

Avslutat: 28.10.2016

Bilagor

Inga bilagor
Gör en anmälan

De obligatoriska frågorna i enkäten är markerade med en asterisk (*).

Svar
  • Vammainen henkilö 128 / 195
  • Omainen tai läheinen 31 / 195
  • Sosiaali-ja terveydenhuollon/vammaisalan ammattihenkilö kunnassa/tms. 17 / 195
  • Muu sosiaali- ja terveydenhuollon/vammaisalan ammattihenkilö 25 / 195
  • Kunnallinen päätöksentekijä 4 / 195
  • Muu henkilö 4 / 195
Kirjoita vastaus alla olevaan kenttään.
Svar
  • Vammaispalveluja käyttävä henkila.

  • Eläkeläisetötä invaliidivähennys EI SAA POISTAA.

  • Vammaispalvelua käyttävä.

  • Vammainen

  • Vammainen, kuljetuspalveluja käyttävä.

  • Vammaispalvelua käyttävä.

  • Vammainen

  • Könkkölän leikkauslistaa ei saa toteuttaa, kaveri ajaa vain omaa etuansa eikä tajua että eri vammaisryhmillä on eri tarpeet.

  • Könkkölän esitys on tehty lähinnä hänen oma viiteryhmänsä etuja ajatellen, vammaisia on erilaisia mm näkövammaisia, lyhtykasvuisia jne.....joten tarpeet vaihtelevat ryhmittäin ja yksilöittäin.

  • vammainen

Svar
  • Erittäin kannatettava 17 / 195
  • Melko kannatettava 24 / 195
  • En osaa sanoa 13 / 195
  • Ongelmallinen 32 / 195
  • Ei lainkaan kannatettava 110 / 195
Svar
  • Toki parempi käyttää se raha palvelujen tuottamiseen mutta se todella pitäisi varmistaa, että se summa lisätään palvelujen tuottamiseen. Voi käydä niin, että ajan kanssa säästöt kovenee ja lisääntyy ja palvelut heikkenee, näin ei ole mahdollista saada edes ylimääräistä etua veroista.

  • Jos se raha menee sitten palvelujen tuottamiseen. Kaikilla ei ole verotettavaa tuloa mistä vähentää.

  • Se on ainoa konkreettinen vähennys tai "etu" jonka vammaiset saavat, vammasta riippumatta, enkä usko että tuon vähennyksen poisto lisäisi jotain muuta tukea. Se on vain pelkkä kylmä säästö.

  • Rahan täytyy korvamerkitä niin, että menee vammaisten palveluihin.

  • Raha täytyy ohjata palveluihin. Tarkemmin sanottuna palvelujen selkiyttämsieen ja vahvempaan palveluohjaukseen.

  • Invalidivähennys tulisi kannustaa työntekoon pienellä verohelpotuksella ja siksi se kohdistuu juuri työtuloon.
    Iso merkitys myös lapsiperheille, joissa toinen vanhempi on vammautunut.
    Invalidivähennyksen poisto koskee myös niihin vammaisiin ja sairaisiin, jotka eivät käytä ns. vammaispalveluja, mutta joille sairaudesta on merkittävää haittaa. Miten voi olla tarkoituksenmukaista heikentää entisestään heikossa asemassa olevaa ryhmää?
    Kyseessä on selkeästi vain tulojen siirto vaikeassa tilanteessa olevilta pois.

  • Lisää verovähennystä invaliidivähennystä eläkeläiselle.
    Vammaispalvelulaki ei saa heikentää.

  • Ainoa konkreettinen ja yhtäläinen etu monelle vammaisille, ja se tulee vamman asteesta riippumatta. Vammaispalveluja ei saa kaikki joten vähennyksen poisto lisäisi eriarvoisuutta.

  • Vähennyksen poistosta säästyvät rahat tulee käyttää palveluihin.

  • Näen, että invalidivähennyksen käytännön merkitys johtuen sen pienuudesta on vammaisen henkilön arjessa kohtuullisen pieni. Raha täytyisi kuitenkin käyttää vastaavasti esimerkiksi esteettömyyden lisäämiseen tai vammaisille suunnattuihin palveluihin.

Jos toimintarajoite ja vaikeus käyttää julkista joukkoliikennettä johtuvat pääosin korkeasta iästä, ei henkilöllä olisi oikeutta VPL:n mukaisiin liikkumisen palveluihin. Korkeassa iässä iän tuomien toimintarajoitteiden takia joukkoliikenteessä erityisiä vaikeuksia kokevat henkilöt saavat sosiaalihuoltolakiin perustuvan subjektiivisen oikeuden vähintään 36 yhdensuuntaiseen matkaan vuodessa. (Säästöpotentiaali 13,8 milj. euroa)
Svar
  • Erittäin kannatettava 53 / 195
  • Kannatettava 32 / 195
  • En osaa sanoa 11 / 195
  • Ongelmallinen 23 / 195
  • Ei lainkaan kannatettava 75 / 195
Svar
  • Näin se pitää olla. Ja pitää ymmärtää, että vanhuus ei tee ihmisestä invadiidiä, vain sairaus sen tekee. 80 vuotiasta voi kohdata liikenneonnettomuus, jossa loukkaantuu ja joutuu pyörätuoliin loppu iäksi. Voi sairastua johonkin sairauteen, joka estää normaali matkustamisen julkisissakulkuneuvoissa. Ihmisen tekee yleensä invalidiksi sairaus. Sairaudet pitää olla tavertaisessa asemassa, joka vahingoittaa ihmistä ja tekee hänestä invadidin. Pääasia on, voiko ihminen liikkua yksin enää, voiko hän kulkea julkisissa kulkuneuvoissa, syy mitä siihen johtaa on toissijainen asia, vamma mikä siitä tulee pitää määrätä kuljetksen tarpeen.

  • Tarpeen mukaan. Eläkeyhdistyksissäkin on "meneviä" vanhuksia. Siis mihin verrataan, huonokuntoisiin vanhuksiin vai terveisiin vanhuksiin...

  • En ole koskaan ymmärtänyt vammaisten ja vanhusten niputtamista yhteen kuljetuksissa. Olen nähnyt monenlaista kulkijaa taksissa ja miettinyt, että jotkut näistä voisi liikkua julkisilla, kun ketterästi nousevat taksin askelmia. Useimmat kuitenkin perustelee nämä tasapaino-ongelmilla tai sairaudenkuvan muutoksilla. Toki vammattomalle ihmisille ja vanhukselle sairaus ja huono kunto tuo epävarmuutta liikkumiselle. Kukin toki on yksilöllinen, ja se että jokin luo turvallisuutta liikkua sekä tukee liikkumista, ei sinänsä voida evätä taksimatkoja vain mielikuvaan perusteella.

  • Ok, jos esim. 80 v vammautuneella (myös sairaudesta aih vammat) henkilöllä on oikeus VPL mukaisiin palveluihin.

  • Tulee selkeästi erottaa vammautuminen ja iän tuomien vammojen aiheuttamat pulmat. Myös vanhus voi vammautua.
    Tällä hetkellä monelta vanhukselta riistetään vammaispalvelut ikään perustuen.
    Sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalvelujen rajaaminen 36 matkaan vuodessa rajaa aktiiviset ja omatoimiset vanhukset kotiin.
    Mielestäni edelleen voitaisiin myöntää 4,6,8 tai 12 matkaa/kk tarpeeseen perustuen. Matkojen käyttö vähenee sitten henkilön aktiivisuuden vähentyessä ja keskiarvo lähestyy tuota 36 matkaa. Jos ikäihminen ei enää voi itse hoitaa asioitaa, tarvitaan muita palveluja korvaamaan menetetty omatoimisuus. Säästöt siirtyvät siis muiden palvelujen tuottamiskuluihin.

  • Asun pienessä kaupungissa, jossa joukkoliikenne tarkoittaa ainoastaan kouluvuoroja. Niihin linja-autoihin ei ole asiaa yhdelläkään hitaalla tai huonosti liikkuvalla. Varmasti eri asia pk-seudulla, mutta täällä maalla ollaan puhtaasti taksien varassa.

  • Kannatan ajatusta, koska ikääntyneiden määrän lisääntyessä meillä tulee olla enemmän nimenomaan ikääntyneille kohdentuvia tukimuotoja. Mielestäni nykytilanteessa vammaispalvelut paikkaa puutteellisia vanhuspalveluja, jotka olisi jo nyt mahdollista myöntää myös sosiaalihuoltolain nojalla useimmille vanhuksille riittävinä. Äkillisesti vammautuneella vanhuksella tulee kuitenkin edelleen muiden vammaisten tavoin olla oikeus VPL kuljetuspalveluun.

  • 36 matkaa vuodessa ei ole riittävä määrä.

  • Ikä ei saa olla este, vammaisten liikkumiselle.

  • Vammainen on vammainen vanhanakin. Kuljetuspalvelut on säilytettävä.

Leasing-auto on yksi järjestämistapa yksilöllisen harkinnan perusteella. Leasing-auton käyttöönoton edellytyksenä on se, että henkilö on ollut vähintään kolme vuotta kuljetuspalvelujen piirissä tai siihen on muuten erityiset perustelut. Leasing-auton käytön tulee olla rahoittajalle aiempaa kuljetuspalvelua halvempi vaihtoehto. (Säästöpotentiaali 5,3 milj. euroa)
Svar
  • Erittäin kannatettava 18 / 195
  • Kannatettava 33 / 195
  • En osaa sanoa 14 / 195
  • Ongelmallinen 43 / 195
  • Ei lainkaan kannatettava 85 / 195
Svar
  • Varmaan hyvä asia esimerkiksi henkilölle, joka opiskelee tai käy töissä.

  • Ei ole kaikkien ulottuvilla

  • Ongelmia todella syntyy.Kaikki vammaiset kun eivät voi itse ajaa .Mikäli esim.avustaja ajaa niin mahd.ongelmatilanteet esim.kolarit tai muut vahingot ovat kuitenkin ns.avustettavan vastuulla .

  • Usein se vaatii, että jollakin on ajo-oikeus. Tätä ei voi tehdä kattavaksi, mutta opiskelijat ja työssä käyvät hyötyy tästä. Ei näet tarvitse välttämättä hankkia omaa autoa.

  • Vaihtoehtona mahdollinen, mutta ei voida edellyttää, että ajokyvyttömällä omainen on aina ajamassa.

  • Ei ole kaikille mahdollinen ja vaatisi sen että.avustaja saisi ajaa avustettavan autoa. Monessa kunnassa ei ole sallittua avustajan kuskata avustettavaa. Pitää varmistaa että kaikki saavat liikkua. .

  • Leasing auton lisäksi tulisi myöntää myös jonkin verran kuljetuspalveluita tilanteisiin, joissa autoa ei voida käyttää mm. pysäköintiongelmien vuoksi. Inva-pysäköinnin ongelmallisuuteen tulisi puuttua, jotta kaikki matkat voitaisiin tehdä autolla. Toisaalta aina ei autokaan ole toimintakuntoinen esim. huoltojen tai korjausten aikana.
    Mikäli kuljettajaksi tarvitaan avustaja, tämä tulisi myöntää.
    Ongelmaksi voivat nousta auton käyttökulut esim. opiskelijalle, miten tätä tuetaan?

  • Pienen monivammaisen lapsen äitinä pidän ajatuksesta. Meillä on nyt käytössä vanha ja huonokuntoinen auto. Kaupunki avustaisi uuden auton hankinnasta puolet, mutta minulla ei ole varaa maksaa omaa osuutta autosta. Leasingillä auto olisi riittävän uusi ja toimiva.

  • Ei ole tasa-arvoinen, osa kykenee ajamaan ja osalla on ajokuntoisia läheisiä, mutta monet ovat riippuvaisia vammaiskyydeistä.

  • Sopii vammaisille ihmisille, joilla on varaa ajokorttiin ja joka kykenee sellaisen hankkimaan.

Svar
  • Erittäin kannatettava 24 / 195
  • Kannatettava 35 / 195
  • En osaa sanoa 30 / 195
  • Melko tarpeeton 11 / 195
  • Ei lainkaan kannatettava 94 / 195
Svar
  • Kannatain asiaa mutta pitää ottaa huomioon, että kyydin tarve voi vaihdella. Miten sitten toimitaan. Onko se mahdollista muutta vuosittain tai tilanteen muuttuessa.

  • Tämän tapaiset toimet eivät ole koskaan toimineet. Kyytien tarve on eri mm asuinpaikasta riippuen.

  • En oikein ymmärrä, miten tämä toimisi.

  • Voi sopia myös niille, joille 18 matkaa ei riitä. Omalla valinnalla ja väimatkoja säätelemällä voidaan matkoja lisätä. Lisäksi tällä mahdollistettaisiin liikkuminen myös toisella paikkakunnalla.

  • Sekava ja lisää eriarvoisuutta. Tarve vaihtelee, ja asuinpaikan merkitys kasvaa liikaa. Ei toimi välttämättä maakunnissa.

  • Käytännön toteutus vaatii hyvää suunnittelua ja hiomista, mutta kuten edellisessä vastauksessani totesin, kannatan joustavia ja yksilöllisiä liikkumisen ratkaisuja.

  • Lisää eriarvoisuutta.

  • Epämääräinen ja en usko että toimii, nykyinen systeemi on parempi, lisää kyttäämistä ja hallintoa.

  • Ei kuulosta toimivalta.

  • Ei toimi kaikkialla ja on riippuvainen kunnista ja myöhemmin SOTE-hallintojen päätöksistä.

Svar
  • Erittäin kannatettava 25 / 195
  • Kannatettava 21 / 195
  • En osaa sanoa 8 / 195
  • Melko tarpeeton 34 / 195
  • Ei lainkaan kannatettava 105 / 195
Svar
  • Tämä on ehkä hyvä idea alkuun, kun henkilö on vammautunut ja opettelee käyttämään erilaisia kulkuvälineitä. Ja jos henkilö tarvitsee avustajaa, niin ehkä tämä silloin on turha. Osalle henkilöistä voi olla tarpeen.

  • Entä jos ei ole toimivaa joukkoliikkennettä? Näin on useamalla aluella.

  • Tämä toimii pääkaupunkiseudulla, mutta entä muualla? Usein kuulee, ettei sähköpyörätuoleja oteta välillä missä milloinkin julkisiin välineisiin turvallisuuden takia. Pitäisikö ensin sallia maankattavaksi ja yhtenäistää käytäntöjä eri julkisten liikenteiden yhtiöiden välillä? Itsekin jopa pääkaupungin seudulla olen saanut kieltävän vastauksen etten saa tulla. Yksi vastaus oli: "kun meillähän vammaisilla on jo takseja. Käytä sitä".

  • Ohjaus uusiin asioihin on aina tarpeellinen.

  • Kaikki eivät saa avustajaa.

  • Eiköhän joukkoliikennettä käytä jo jokainen joka kykenee. Ei ole opettamisesta kiinni!

  • Eiköhän ne käytä julkisia jo nyt ketkä pystyvät. Ei opettamisesta kiinni. . Ei saa johtaa vammaisten elämän hankaloittamiseen..

  • Opastus tulee pääsääntöisesti perustua palkattuun henkilöstöön, ei vapaaehtoistyöhön.
    Kuljetuspalveluja käyttävien osalta joukkoliikenteen käyttö edellyttää sekä avustajia, että toimivampia apuvälineitä. Siis lisäkuluja.
    Joukkoliikenteellä ei voida korvata kuljetuspalveluja.
    Esteettömän joukkoliikenteen kehittyessä, tulee huomata, että usein kyse on pysäkeille pääsemisestä, talvikunnossapidosta sekä vammaisen omien voimavarojen huomioimisesta. Linjojen vaihdot sekä esteelliset tai pitkät reitit pysäkeiltä kohteeseen voivat syödä vammaisen kaikki voimavarat, jolloin itse toimintaan ei pysty osallistumaan. Kokeilu ei ketään pahenna, mutta oletus siitä, että kyse on rohkeudesta kiilostaa naurettavalta. Nyt jo yritetään saada liian toimintarajoitteisia henkilöitä pois kuljetuspalveluista, joukkoliikenteeseen -> tapaturmia, osallistumisen vähentymistä, kunnon heikentymistä ja lisääntyvää palveluntarvetta. Ei kuulosta hyvältä.

  • Maalla ei ole joukkoliikennettä saati sellaisia linja -autoja joihin pääsee pyörätuolilla .

  • Johtaa siihen että jos viranomainen katsoo että edes jotenkin on saatavilla joku julkinen kyyti niin vammaiselta evätään vammaiskyydit. Ja monin paikoin julkinen ei toimi. Kaikki eivät asu Helsingissä.

Svar
  • Erittäin kannatettava 16 / 195
  • Melko kannatettava 16 / 195
  • En osaa sanoa 25 / 195
  • Melko tarpeeton 8 / 195
  • Ei lainkaan kannatettava 128 / 195
Svar
  • Tämä on hyvä idea. Tässä tulee säästöjä. Maaseudulla, jossa on pitkät matkat asioille, olisi vain yksinkertaisempaa soittaa itse paikkakunnan taksi ja se vielä avustaisi samalla. Tästä tulisi säästöjä. Esimerkki: soitan paikkakunnan taksin kaupunkimatkaa varten. Matka 75 km yksi suunta. En tarvitse avustajaa mukaan, taksi avustaa koko ajan, hoidan useita asioita kerralla useassa paikassa. Jos tilaan taksin kelan kautta, taksi voi tulla mistä tahansa, ei ole varmaa avustaako. Täytyy ottaa avustaja mukaan.Sen maksaa kunta. Kallista. Paikkakunnan taksi ei yleensä laskuta odotuksesta ja avustamisesta, koska hän saa edestakaisen kyydin. Tulee myös edulliseksi. Nyt pitää tilata MYKistä auto ja MYK velvoittaa soittamaan uuden auton joka asioinnin jälkeen. Esimerkki: ensimmäinen asia vaatekauppa, sen jälkeen uusi taksi 75 km päästä. (Kunnalla sopimus paikkakunnan taksien kanssa) Toinen asia: tapaaminen kirjastossa, uusi taksi 75 km päästä. Kolmas asia: ruokakauppa, kolmas taksi 75 km päästä. Miettikään kuka näitä sääntöjä tekee. Ja näin menetellen pitää olla avustaja mukana ja kolmen taksin matka kaupunkiin, minua siirtämään paikata toiseen maksaa noin 500 euroa. Yksi taksi hoitaa koko matkan noin 200 euroa. Minä valehtelen MYKiin, että yksi osoite vain. Näin säästän vuodessa paljon rahaa kunnalle ja valtiolle. Tämä on järjetöntä.

  • Paras kun saa vain itse tilata sopivan taksin niin kuin muutkin ihmiset...

  • Kela-taksiakin saa jo nyt odottaa jopa 6 tuntia. Palvelu ei siis toimi nytkään joten en kannata, nykyinen käytäntö että vammainen soittaa itse taksipalveluihin on kannatettava. Ja taas kerran palvelujen tarve on eri vammasta riippuen. jotkut ovat pyörätuolissa, osalla toimivat raajat, on näkövammaa jne... ei kannata laittaa kaikkia samaan "kuppiin".

  • Ei, on jo muutenkin ongelmia. Minusta olisi parempi, jos vammautuneet ja vammaiset saisivat itsenäisesti valita ja tilata taksin.

  • KELAn toiminta ei ongelmallista.

  • Kelan keskukset ovat jo nyt kuormitettuja ja miten varmistetaan ettei tule väärinkäsityksiä siinä onko kela-kyyti vai ei.. säästää tulisi eniten jos kaikille annettaisiin lupa soittaa suoraan taksiin eli ns. Tuttutaksilupa

  • Yhdistäminen Kelan ylläpitämiin keskuksiin edellyttää toiminnan merkittävää parantamista. Nykyisellään toimintatapa ei palvele riittävän varmasti edes nykyisiä tarpeita.
    Vammaisten elämän vaikeuttaminen kankealla järjestelmällä vaikeuttaa osallistumista sekä aiheutta epäonnistuessaan turvattomuutta. Elämän suunnittelu etukäteen edellyttää merkittävää elämänhallintaa. Joustamattomuus yllättävissä tilanteissa rajoittaa mahdollisuuksia osallistua yhdenvertaisesti muiden kanssa.

  • Ei lisää Kelaa! Jo nyt Kela-taksi on onneton palvelu. Lisäksi valinnanvapaus kyydeistä menisi, eiköhän nykysysteemi ole parempi, jokainen valitsee itse kyytinsä.

    Lisäksi taksikilpailu avataan niin siitä voi tulla säästöjä ja silloin Kela-taksin tapainen jäykkä, hintava ja hidas toiminto ei ole kenekään etu.

  • En osaa sanoa, en ole perehtynyt asian mahdollisiin käytännön järjestelyihin. Uhkana näen mahdollisen joustamattomuuden ja mahdolliset pitkät odotusajat.

  • Kela-taksi on vihon viimeinen taho hoitamaan vammaiskuljetuksia. Tehoton, hidas, sekava. Nykyinen systeemi on paras eli jokainen itse valitsee kyytinsä ja ajankohdan milloin haluaa vammaiskyydin.

Svar
  • Erittäin kannatettava 18 / 195
  • Melko kannatettava 34 / 195
  • En osaa sanoa 34 / 195
  • Melko tarpeeton 11 / 195
  • Ei lainkaan kannatettava 94 / 195
Svar
  • Hyvä idea mutta tuleeko taas valituskierros eteen jos kukkarosta ei riitä rahat avunsaantiita!

  • Lisää vain byrokratiaa ja on altis kunta- tai sote-säästöille.

  • Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa? Käykö myöhemmin sitten kuin takseissa, että avustajan pitää tilata keskuksista ja mieluummin pari päivää tarpeiden ilmenemismuotoa, kun säästetään?


  • Mikä ihme on "HA-kukkaro"?

  • Miten taataan että kaikki saavat tarvitsemansa avun.. ettei lopu rahat kesken ja sitä paitsi - entä jos vamma pahenee ja tarvitsee enemmän apua. Kuka takaa että saa tuolloin lisää apua?? Lisäksi byrokratiaa eikä toimi toistaiseksi voimassaolevana ... avustajapäätösten teko pitemmiksi ajoiksi toisi säästöjä.. pysyviä päätöksiä, ei määräaikaisia. Vammat.ovat yleensä pysyviä..

  • Millä maksetaan puuttuvat 5% kuluista? Jos avustustarve on oikein tarpeen mukaan arvioituna se 100%, miten henkilö pärjää ilman tätä puuttuvaa 5%?

  • Ei kannattava, turhan byrokraattinen ja lisää viranomaisten mielivaltaa.

  • Käsittääkseni tästä on hyviä kokemuksia ulkomailta. Siksi kannatan. Monien muiden uudistusten tavoin tämäkin vaatii hyvää valmistelua ja sen miettimistä, millä tavoin käytännössä toteutetaan. Muutoin systeemi kuormittaa liikaa viranomaisia ja asiakkaita.

  • Ei hyvä. Johtaa säästöihin ja epätasa-arvoon vammaisten keskuudessa.

  • Kaikki eivät sitä saisi vain vaikeavammaiset.

Svar
  • Erittäin kannatettava 26 / 195
  • Kannatettava 33 / 195
  • En osaa sanoa 26 / 195
  • Melko tarpeeton 12 / 195
  • Ei lainkaan kannatettava 97 / 195
Svar
  • Se on eri asia kaupungissa kuin maaseudulla. Ed. Kerron jo maaeudun matkoista. Maaseudulla kun taksi saa pitkän matkan, niin avustaa ilmaiseksi kun saa veloitta myös tulo matkan. Odotus on kallista. Tämä asia pitää pohtia kaupunki/maaseutu erikseen.

  • johtaa siiten että taksit eivät enää ota vammaisia kovinkaan mielellään, varsinkaan kun tulee taksien "kilpailu" avatuun niin hankalista ja kannattamattomista kyydeistä halutaan eroon, varsinkin ruuhka-aikaan.

  • Taksit alkavat sitten vältellä vammaisia? Uber tilalle?

  • Joissakin kunnissa on jo käytössä takseille tarjottava palveluseteli. Palvelu koostuu siis asiakkaan omista kuljetuspalvelumatkoista ja avustajapalvelusta palvelusetelillä, jonka puitteissa taksinkuljettaja voi toimia avustajana matkojen välillä vaaikka kaupassa tai teatterissa. Hinta on vastaava kuin muillakin palvelusetelillä toteutettavassa henkilökohtaisessa avussa ja siis merkittävästi pienenpi kuin odotustaksa. Tämä on ihan toimiva ja selkeä systeemi, jolla tietää saavansa asiaan sitoutuneen kuljettajan.

  • Johtaa siihen että näitä kyytejä taksit eivät ota, varsinkaan silloin kun alkaa vapaa kilpailu.

  • Lisää taksien vaivaa.

  • Karsisi kyytejä.

  • Kaikilla ei ole avustajaa.

  • Vähentää taksien kiinnostusta vammaiskuljetuksiin.

  • Maalla pitkän matkan meno-paluu-kyydeissä voisi toimia, mutta muuten voisi johtaa taksien puolelta vammaisten välttelyyn.

Svar
  • Erittäin kannatettava 61 / 195
  • Kannatettava 21 / 195
  • En osaa sanoa 30 / 195
  • Melko tarpeeton 2 / 195
  • Ei lainkaan kannatettava 76 / 195
Svar
  • Näin on.

  • T'ämän pitäisi olla jo nyt selvää.Ihmisellä on oltava valinnanvapaus tässäkin asiassa.

  • Tämä koskee Kallen omaa tilannetta. Ja sopinee Kallelle, mutta ei varmaankaan kaikille.
    Tulee kuitenkin varmistaa, että henkilö on kyvykäs vastaamaan tilanteesta.
    Itsemääräämisoikeus ei voi tarkoittaa kuolemaan johtavaa heitteillejättöä.

  • Miksi yhdelle ryhmälle annetaan erityisoikeuksia, voi johtaa siihen että muilta ryhmiltä viedään palveluja.

  • Kannatettava ajatus, mutta sisältää myös ongelmia. Joissain tilanteissa henkilökohtainen apu ei ole riittävä hengityshalvauspotilaalle. Tämä uudistus voisi johtaa tilanteeseen, jossa asiakas ei välttämättä ymmärrä parastaan ja erikoissairaanhoito pesee kätensä avun järjestämisestä vedoten asiakkaan valinnanvapauteen.

  • Miksi yhdelle ryhmälle erikoispalvelua samaan aikaan jos ja kun vammaisvähennys poistetaan? Kallella oma lehmä ojassa.

  • Könkkölän oma palvelu. Ei koske kaikkia.

  • Kallen oma juttu.

  • Kallen oma juttu, ei koske suurta osaa vammaisista. Ei erioikeuksia yhdelle ryhmälle muiden kustannuksella, varsinkin jos tuo verovähennys poistetaan.

  • Todella huono ratkaisu paapoa vain Könkkölän omia tarpeita.

Keskusten toimintamallia ja kuvaa kehitetään jatkotyössä valtion, kuntien ja järjestöjen kanssa. (Ei laskettua säästöpotentiaalia)
Svar
  • Erittäin kannatettava 30 / 195
  • Kannatettava 36 / 195
  • En osaa sanoa 22 / 195
  • Melko tarpeeton 11 / 195
  • Ei lainkaan kannatettava 92 / 195
Svar
  • En osaa sanoa. Avustajia on vaikea saada, ehkä tuo asiaa auttaa. Mutta tässäkin asiassa maaseudulla se avusta pitäisi olla kohtuullisen läheltä.

  • Kuulostaa turhalta laitokselta.

  • Jos tällaisia perustetaan niin ehdottomasti kokemusohjaajia toimiin näihin paikkoihin!Valitettavasti nämä meidän nykyiset sosiaalityöntekijämme joilla ei ole minkäänlaista käytännönkokemusta vammaisasioissa eivät osaa,kykene,pysty tai saa tehdä asiakkaille oiokeita päätöksiä tahoi neuvoa mistä,miten,millaista,milloin ja kuinka paljon on mahdollista saada apua.

  • Aikoinaan, kun muutin asumaan omaan asuntoon, niin minä sain alussa avustaja sijaan kodinhoidon palvelua pärjätäkseen yksin. Pian alkoi vähennystoimet. Vähennettiin käynnit 10 minuuttiin, poistettiin kaupassakäynnit ja tarjottiin tilalle kalliit ateriapalvelut. Sekä sopimuksen mukainen kertakäynti jäi välistä silloin tällöin, josta maksoin. Kävisikö tässä pikkuhiljaa samoin?

  • Tosi hyvä asia. Voisi löytyä uusia tapoja toimintaa. esim. sijaisrinki, jolloin sijaisia helpompi saada.

  • Lisää verovaroista maksettavia laitoksia joissa on tuottamattomia ihmisiä sanomassa "ei me ehditä, ei meillä ole tuohon mitään"? Ne ihmiset kuuluvat kaikki perustulolle.

  • Vertaistukipohjaisuus aina huolestuttaa, Pikemminkin ammattimaisesti hoidettua toimintaa!
    Vertaistukea voi saada sitten järjestöiltä.

  • Kuulostaa byrokratian riemuvoitolta.

  • Mitä tarkoittaa vertaistukipohjalta toimiva?

  • En näe hallinnon paisuttamisessa mitään hyötyä.

Erityinen syy voi liittyä siihen, että kyseessä on lapsi tai vammaisuus ei ole vielä muuten stabiili. Pysyvää vammaisuutta ei saisi varmistaa uudelleen lääkärintodistus -vaatimuksella. Vammaisella, joka hakee vammaispalveluja tai muita etuisuuksia on aina oikeus omalla kustannuksellaan liittää hakemukseensa tarpeelliseksi katsomansa dokumentit. (Säästöpotentiaali 1,0 milj. euroa)
Svar
  • Erittäin kannatettava 161 / 195
  • Kannatettava 15 / 195
  • En osaa sanoa 6 / 195
  • Melko tarpeeton 1 / 195
  • Ei lainkaan kannatettava 9 / 195
Svar
  • Niitä ihmeparanemisia sattuu erittäin harvoin.

  • Hyvä ehdotus, näiden todistusten kanssa menee rahaa ja aikaa joka vuosi tai uuden arvinnoin yhteydessä. Varsinkin niillä joilla on pysyvä vamma tämä on todella kannatettava asia.

  • Tämä on järkevä.

  • Lapseni on monivammainen ja vuoden määräaikaiset päätökset ovat raastavia. Joka vuosi todetaan että kehitystä ei ole tapahtunut, mutta silti tuet myönnetään vuodeksi kerrallaan koska kyseessä on lapsi. Toivoisin toistaiseksi voimassa olevia päätöksiä sillä kaikki lapset eivät kehity.

  • Kannatan, nyt moni joutuu pelaamaan noiden kalliiden todistusten kanssa todistaakseen että on vammainen kun haetaan jotain tukea tai palvelua.

  • Lapsillakin jatkuvat ja usein täysin turhat lääkärinlausuntopyynnöt voisi lopettaa.

  • Turhaa byrokratiaa jatkuva lausuntojen uusiminen. Viranomaisella tulee kuitenkin olla epäselvässä tilanteessa oikeus perustellusti pyytää uusi lääkärinlausunto. Säästönä ei valtava, mutta inhimilliseltä kannalta ajateltuna varsin tärkeä.

  • Ainoa kunnon ehdotus Könkkölän listassa. Vähentäisi turhia ja kalliita lekurireissuja.

  • Tässä on järkeä. Todistusten kanssa pelaaminen on kallista.

  • Yksi todistus saisi riittää pysyvästi vammaisille.

Svar
  • Erittäin kannatettava 106 / 195
  • Kannatettava 11 / 195
  • En osaa sanoa 5 / 195
  • Melko tarpeeton 3 / 195
  • Ei lainkaan kannatettava 69 / 195
Svar
  • Hyvä asia näin.

  • Vähentää "juoksemista, toivottavasti.

  • Näinhän ne pitäisi tehdä jo nykyisin,eipähän vaan tehdä.Aina ja kaikesta saat tapella,hakea uudestaan jo saatua palvelua tai väärin tehtyä päätöstä.

  • Tämä on järkevä.

  • Erittäin kannatettavaa, että lähtökohta on toistaiseksi TAI pitkäaikaiseksi tehtävä päätös, ellei ole perusteltua syytä tehdä lyhyemmäksi aikaa.

  • Ehkä vähentää byrokratiaa tai sitten ei!

  • Toistaiseksi et saa mitään ;)

  • Lisäisi virkamiesten valtaa ja se tiedetään mihin se johtaa.

  • Eritoten tämä toimii, jos saa myönteisen päätöksen.

  • Niin helpottaa kielteisiä päätöksiä.

Palvelusuunnitelma voi sisältää päätösosion siltä osin kun asiakas ja sosiaalityöntekijä ovat asioista samaa mieltä. (Säästöpotentiaali 0,3 milj. euroa)
Svar
  • Erittäin kannatettava 82 / 195
  • Kannatettava 24 / 195
  • En osaa sanoa 4 / 195
  • Melko tarpeeton 6 / 195
  • Ei lainkaan kannatettava 73 / 195
Svar
  • Tässä säästyy aikaa tyä ja rahaa.

  • Aikaa säästyy, toivottavasti.

  • Helpottaa huomattavasti vammaisen ja hänen omaistensa työtä,arkea ja toimia.On jo nyt sovellettavissa käytäntöön vammaispalveluissa mutta eivät osaa sitä käyttää.

  • Tämä on järkevä.

  • Tämä olisi mahtavaa. Nykyisin päätökset voivat olla lautakunnan käsittelyssä kuukausia.

  • Eli lisää kielteisiä päätöksiä?

  • Mitäs jos tahot ovatkin erimieltä? Helpottaisi kielteisiä päätöksiä.

  • Avaa portit enemmälle kieroilulle kuntien ja kuntayhtymien viranomaisille.

  • Sama kuin edellisessä, virkamiesten valta kasvaisi.

  • Virkamiesten mielivaltaa tulisi lisää.

Svar
  • Erittäin kannatettava 53 / 195
  • Kannatettava 30 / 195
  • En osaa sano 20 / 195
  • Melko tarpeeton 18 / 195
  • Ei lainkaan kannatettava 74 / 195
Svar
  • Mitä varten kirjataan?

  • Turha toimenpide joka joutaa pois.

  • Ainoastaan henkilön tarpeiden mukainen muistutuskirjaukset tukeakseen henkilön arjen toimintaa, jos on muistia haittaava vamma.

  • Tilanteessa, jossa erilaiset laadulliset ongelmat vaivaavat palveluja yhä enenevässä määrin, esitys on jopa vaarallinen.
    Sekä asukkaisen että henkilökunnan oikeusturvan takaamiseksi tarvitaan selkeää raportointia. Raportointi palvelee myös
    tiedon siirtymistä työntekijältä toiselle.

  • Vain jos on tapahtunut jotain poikkeuksellista, niin se kirjattaisiin.

  • Turhan byrokratian poisto aina kannatettavaa.

  • Tämä on hieman ongelmallinen. Ymmärrän, että vammaiset henkilöt eivät välttämättä halua itsestään kirjattavan ja raportoitavan, mutta entä jos sattuu esim. kuolemantapaus ja jälkeenpäin aletaan tutkia, miten on henkilön asioista huolehdittu? Millä asumispalveluyksikkö ja viranomainen pystyvät todistamaan, että kaikki on tehty oikein? Miten tieto kulkee työntekijöiden välillä, jos mitään raportointia ei ole?

  • Raportit pitää olla , mutta ne voi vuoron vaihtuessa käydä suusanallisesti läpi . Myös kalenterikirjaamiset tärkeää . Turha byrokratia ja kirjaaminen pois , näin jää aikaa enemmän niille , ketkä sitä tarvitsevat .

  • Voisi vähentää kyttäämistä.

  • Ehkä toimii.

Svar
  • Erittäin kannatettava 47 / 195
  • Kannatettava 39 / 195
  • En osaa sanoa 17 / 195
  • Melko tarpeeton 8 / 195
  • Ei lainkaan kannatettava 84 / 195
Svar
  • Ehkä tämä on hyvä, kunnat herkeävät "kokeilemasta kepillä jäätä!"

  • Ja siellä oikaisua ratkomassa on ammattitaidottomia/asiantuntemattomia/asenteellisia päättämässä ja antamassa vääriä neuvoja.

  • Vaikea arvioida hyötyä, kunnat voivat entisestään alkaa tekemään vammaislain vastaisia päätöksiä, koska harva jaksaa tai on rahaa valittaa.

  • 20 vuotta aina ja kaikesta saatu valittaa,vika on viranomaispäässä.Ehdottomasti suullinen kuuleminen valitusprosesseihin mukaan ja aina kun asiakas sitä pyytää.

  • Ehkä vasta sitten jos oikaisuvaatimus ei toimi ensimmäisellä kerralla. Kulut kun siirtyisi hallinnon-oikeudelle. Eikö sielläkin säästöjä ole tiedossa?

  • Lainsäädännön muutoksilla tulee laatia tarkemmat aikarajat oikaisujen käsittelylle ja käsittelijöille. Lisäksi lakiin tulisi kirjata, ette oikaisuvaatimuksen tullessa tehdään ns. itseoikaisu-tarkistus, jolloin selkeitä virheitä ei viedä koko prosessin läpi turhaan.

  • Kuinka moni jaksaa tuota kallista valituskierrettä, se vie rahaa ja aikaa. Kunnat voivat entisestään alkaa tekemään vammaislain vastaisia päätöksiä, koska harva jaksaa tai on rahaa valittaa.

  • En usko että helpottaisi mitään, voisi jopa lisätä oikeuskuluja, prosessi jo nyt hidas ja aikaa vievä ja kallis.

  • Jo nyt valittaminen vie aikaa ja hitosti rahaa.

  • Valittaminen on nyt vaikeaa ja hiton kallista. Tuskin parantaisi tilannetta.

Svar
  • Erittäin kannatettava 19 / 195
  • Melko kannatettava 20 / 195
  • En osaa sanoa 68 / 195
  • Melko tarpeeton 3 / 195
  • Ei lainkaan kannatettava 78 / 195
Svar
  • En tunne asiaa.

  • Onko tämäkin jotain uutta byrokratiaa.

  • Jos sitä käyttäisi vain viranomaiset niin en kannata.Jos sen käytöstä saa päättää asiakas ja sitä sovelletaan ainoastaan asiakkaan eduksi ,ok.YHteistyö aina asiakkaan/omaisten kanssa ennenkuin esim.terveydenhuolto saa välittää viranomaisille.Ei saa olla asiakasta vahingoittava.Tarkoin selvitettävä asiakkaalle sen tuomat edut/haitat.

  • Tätä olisi syytä ensin avata, mitä tämä tarkoittaa yleisemmin.

  • En tunne asiaa.

  • Edellyttää tietenkin tarkempaa määrittelyä, mutta yleisperiaatteena järkevän kuuloinen.

  • Joku turha prosessi?

  • En ole perehtynyt, mihin tätä käytettäisiin ja miten ja kuka käytännössä toteuttaisi. Sinänsä päätöksenteon tukena voi olla hyödyllinenkin ja myös havainnollistamaan asiakkaalle itselleen avun ja tuen tavetta joissakin tilanteissa. Kunhan ei mitata mittaamisen vuoksi, vaan joku oikeakin hyöty on oletettavissa.

  • Kuulostaa turhalta.

  • "Tietomalli", joku uusi turha himmeli.