Rakennuksen älyratkaisuvalmius ja sitä kuvaava indikaattori, lausuntopyyntö

Palveluluettelon englanninkieliset tekstit lienevät vielä alkuperäiset. Näistä voi joku kommentoija saada ristiriitaisen kuvan.

On syytä korostaa, että SRI huomioi älykkyyden tarkastelussa vain energiankulutukseen vaikuttavan talotekniikan ja sen energiatehokkuuden. Käyttäjälähtöiset ratkaisut, turvajärjestelmät, käyttäjien omat järjestelmät yms. jätetään huomioimatta. Näin ollen korkean SRI-tuloksen saavan rakennuksen voidaan todeta olevan älykäs energiatehokkuuden näkökulmasta, muttei välttämättä muuten. Ja vastaavasti muilta näkökannoilta älykäs rakennus voi saada huonon SRI-tuloksen. Suomenkielistä nimeä pohtiessa, voisi harkita energiatehokkuuden/-optimoinnin korostamista "älykkyyden"/"älyvalmiuden" sijaan.

SRI-arvioitsijoiden pätevyydelle tulee asettaa tarkat raamit. Moni palvelu edellyttää syvää ymmärrystä järjestelmien toiminnasta, eikä moni asia lue suoraan toimintaselostuksessa tai muussa dokumentaatiossa. Mahdollisissa koulutuksissa tulisi pyrkiä varmistamaan, että palvelukuvaukset tulkitaan oikein/halutulla tavalla. Testaushankkeen korkeimmat arviointitulokset herättävät epäilyksiä.

Jos SRI mittaroinnissa kolmasosa kiinteistöjen älykkyyden pisteytyksestä tulee siitä, miten kiinteistön käyttäjät otetaan huomioon ja heidän tarpeisiinsa vastataan, niin tämä osa jää hieman epäselväksi, miten käyttäjän tarpeita mitataan ja miten käyttäjä pääsee kommunikoimaan omista tarpeistaan?

Sovellettavan palvelun valinta antaa arvioitsijalle paljon valtaa. Esimerkiksi jos ikkunoiden aurinkosuojaus puuttuu: pitääkö valita, että ei sovelleta, vai että sovelletaan mutta aurinkovarjostusta ei ole? Valinta pitää joko poistaa tai sitten sen soveltamiseen pitää laatia selkeä ja yksiselitteinen ohje.

Luettelon ratkaisut kuvaavat huonosti nykyajan ja tulevaisuuden älykästä rakennettua ympäristöä, jossa ovat rakennukset toimivat osana älykkäitä ja joustavia sähkö-, lämpö- ja jäähdytysverkostoja. Älyratkaisuja ei ole mielekästä tarkastella yksittäisten rakennusten tasolla, kun ratkaisut tulevat usein joko palveluna energiayhtiöiltä tai muilta toimijoilta tai alueellisina yhteisratkaisuina.

Ovatko varaavat rakenneosat sellaista teknologiaa, jota ei voisi tulevaisuudessa harkita myös Suomessa? Voisi olla mukana kannustamassa, mutta ei vaikuta pisteytykseen negatiivisesti, jos puuttuu.

Suomessa yleisin lämmitysmuoto on kaukolämpö, jossa voidaan huomioida hyvin fossiilivapaat lämmitysmuodot, jota pitäisi tukea pisteytyksessä? Sekä kysyntäjousto, eli osaa huomioida energian käytön ajoituksen.

Palveluluettelo sopii huonosti kaukolämmölle. Matalalämpöinen kaukolämpöverkko mahdollistaisi myös ylijäämälämmön myymisen rakennuksesta verkkoon. Sehän on älykäs toiminto jos mikä, mutta pisteitä ei anneta.

Palveluluettelo sopii huonosti kaukolämmölle.

Lämpimän käyttöveden tarpeen arvioinnissa, voisi yhtenä lähtötietona älykkäässä rakennuksessa olla käyttäjämäärä ja läsnäolotieto sekä esimerkiksi sensoridatan perusteella tehtävä läsnäoloennuste.

Ovatko varaavat rakenneosat sellaista teknologiaa, jota ei voisi tulevaisuudessa harkita myös Suomessa? Voisi olla mukana kannustamassa, mutta ei vaikuta pisteytykseen negatiivisesti, jos puuttuu.

Palveluluettelo sopii huonosti kaukokylmälle.

Tarpeenmukainen ilmanvaihto, jota voidaan ohjata tekoälyn kautta. Tekoäly osaa ohjata rinnakkaisia prosesseja samanaikaisesti, johon perinteinen kiinteistöautomaatio ei pysty. Kiinteistöautomaatio hallitsee lämmitystä, ilmanvaihtoa ja jäähdytystä omina prosesseina, mutta kun nämä hoidetaan tekoälyn kautta yhtäaikaisesti, niin päästään paljon parempaan lopputulokseen. Ilman tekoälyä ei pystytä energiatehokkaasti ohjaamaan suuria määriä ilmanvaihtokoneita energiatehokkaasti.

L-2 voi olla liian spesifisti toimistokiinteistöjä ajatellen laadittu. Työpistemäärä ei liene yksiselitteinen alueen koon määräin.

Terminologia: valaistuksen säätö pitäisi mielestäni rajoittaa valaisimille, joiden tehoa voidaan säätää 1%-100%. Päälle/pois -ohjaus on valaistuksen kytkentää tai ohjausta.
Manuaalisesta sytytyksestä saa korkeimmat pisteet vaikka se ei ole aina mahdollinen, esim. julkiset/puolijulkiset tilat.
Ulkotilojen valaistukselle voisi olla erillinen palveluryhmä.

Jatkaen aikaisemman kommentoijan/kommentoijien huomioita: L-2. Työpistemäärän sijaan voisi käyttää esimerkiksi - Alueilla jonne päivänvaloa tulee, valaistus on mitattu ja säädetty alueittain. Yhdellä säätöalueella, ero päivänvalon määrässä tietyllä ajanhetkellä voimaikkaimmin päivänvaloa saavalla alueella ja vähiten päivänvaloa saavalla alueella ei ole yli 10-prosenttia. Valaistus mitataan suoraan valaisinten alta, 80cm korkeudella olevalta horisontaalipinnalla.

DE-1: Miksi tavanomaiset sälekaihtimet jätettäisiin pois arvioinnista? Käytännössä nämäkin tosin saavat toiminnallisuustason 0, jos ovat käsikäyttöisiä. Toiminnallisuustasojen kuvauksetkin tukevat toistaiseksi tätä tulkintaa, ks. TT 0 vs. TT 1.
DE-1: TT 3 ja TT 4 eivät ole toisiaan poissulkevia; jos on ennakoiva ohjaus, muttei yhdistettyä ohjausta, saako silti TT 4:n?
Työpajoissa keskusteltiin myös mm. moottoroitujen savunpoistoluukkujen hyödyntämisestä olosuhteiden hallinnassa. Onko tämä tietoisesti rajattu pois, ja käsitelty pelkästään ikkunoita?

Puuttuu pelisäännöt, millaisesta akusta annetaan pisteitä. Nyt annetaan (ilmeisesti) aina, vaikka akun vaikutus rakennuksen energianhallintaan olisi marginaalinen.

EV-17: Tälle pitäisi varmaan olla sama Huom-teksti kuin kohdilla EV-15 ja -16; ei arvioida, jos ei latausmahdollisuutta.

Tulisi tarkentaa, mitä "kaikki"/"asiaankuuluvat" järjestelmät ovat, esim. MC-4 ja MC-13. Ovatko ne vain luettelossa käsitellyt järjestelmät, vai laajemmin tarkasteltuna?
MC-9: TT 3 on kopio kohdan MC-4 TT 3:sta, vaikka aihe eri. Alkuperäisessä TT 2 on paras taso.
MC-30: Toiminnallisuustasoa 4 ei voi mielestäni lisätä ilman, että määritetään, mitä digitaalinen kaksonen SRI:n näkökulmasta tarkoittaa. Tulkintoja on mobiilisovelluksen karttanäkymästä kaiken kattavaan tietomalliin, joista kaikki eivät missään tapauksessa ole saman arvoisia.