Kommentoi luonnosta! Mitä hyvää tai mitä parannettavaa? Onko erityisiä näkökulmia, jotka tulisi mielestäsi huomioida? Kerro mielipiteesi.

Hienoa. että alueen suunnittelu etenee! Alueen virkistyskäyttöpotentiaali on syytä saada viimein hyötykäyttöön. Suunnitelmassa on huomioitu taitavasti alueen luontoarvoja ja yhteensovitettu niitä virkistyksen kanssa. Alueelle on suunniteltu myös oleskelupaikkoja, joille on erityinen tarve alueella. Erityisesti pidän massiivipuisista kalusteista ja kukkivasta niitystä. Opaskyltit ovat myös hauskoja. Tasapainoinen ja hieno suunnitelma! Toivottavasti suunnitelmaa päästään pian toteuttamaan ja pääsemme ottamaan alueen haltuun koko perheen voimin.

En voi käsittää tätä rakennusvimmaa. Luonnontilaisena "puistot" pystyvät parhaiten palvelemaan sitä mitä vielä on luonnosta jäljellä autoilijan unelmakaupungissa, Espoossa.

Jätetään alueita luonnontilaan. Liika on liikaa. Alue on muutenkin jo tarpeeksi ruma, metroasemat on tekemättä, kaikki paikat on rikottu. Alue on erittäin roskainen. Niityt ja aukiot tuo vaan lisää ongelmia, toki oikein suunniteltuja kyllä nättejä.

Fortum on poistanut käytöstä molemmat Suomenojan hiilivoimalan yksiköt lintulammikon vierestä. Jostain kumman syystä valtavaa 70-luvun savupiippua ei ole purettu, syynä lienee perinteinen saamattomuus? Raha ei ole syynä koska piipun purku maksanee n. 30-50.000e joka on Fortumille mitätön pikkuraha. Kaupungille tämä ei maksa kuin yhden kokouksen ja purkuvaatimuskirjeen Fortumille eli ei mitään.

Ryhtykää toimeen ja poistakaa tuo lintulammikkoa ja koko ympäristöä rumentava betonijäänne jolle ei ole tänä päivänä enää mitään järkevää käyttöä! Teette piipun purulla paljon enemmän kauniin maiseman ja luonnon eteen kuin parilla puupenkillä.

Hieno suunnitelma! En katsonut tarkkaa mikä suunnitellusta puustosta oli istutettavaa ja mikä olemassa olevaa. Kuitenkin, olisi suotavaa että suunnitelluilla puistoalueilla jo olemassa olevat täysikasvuiset ja upeat puut voitaisiin säilyttää osana uuusia puistoalueita.. Erityisesti lintualataan etelä-päädyssä on upeita koivuja, joita toivottavasti ei tarvitse kaataa uuden tieltä. :) Uusien kasvaminen kuitenkin kestää vuosia tai vuosikymmeniä.

Hieno suunnitelma! Reitin varrella voisi olla jotain lapsille suunnattuja luonto- ja liikunta-aiheisia tehtäviä / virikkeitä, jotka innostaisivat lapsia ulkoilemaan ja tarkkailemaan luontoa.

Lisäksi kannatan ehdottomasti Fortumin alueen siistimistä ja käytöstä poistuneiden vanhojen rakenteiden purkamista, koska vaikuttavat niin suuresti koko alueen ulkoasuun. Erinomainen ajoitus puistorakentamisen yhteydessä…

Tästä meidän luontokohteesta ollaan nyt tekemässä hyvinkin rakennettua puistoa. Lammikon eteläpuolen polku ei kaipaa muuta. Pohjoispuolen lisäpolut hyviä mutta onko linnuston säilyttäminen huomioitu tarpeeksi kun joka puolella lähestytään lammikkoa.

Suunitelmassa on jotain hyviä komponentteja kuten pohjoispuolen parempi käyttö, mahdollinen "pieneläintila" tai koirapuisto. Näköesteitä voisi korvata jollain luonnollisemmalla kuten puilla, nykyisen suunitelman näköesteet muistuttavat enemmän juoksuhautoja ja luovat entistä enemmän keinotekoisen kuvan. Laajat niittyalueet on jätettävä luonnonmukaiseksi esim kukkaniityiksi tai kaislaksi sillä kukaan ei halua että niittyalueita ajetaan kesäkuukausina nurmikon lailla. Levähdyspaikat ovat ylimitoitettua ja sorapohja liian laaja, polkumaisempi suunnittelu olisi toivottavaa. Kiinnittäisin myös huomioita kaikkien rakennelmien riskiin tulla töhrityksi (niin kuin finnoon parkkitalo) sillä kukaan ei ota vastuuta mahdollisten grafittien poistoista, ja ne rumentavat katukuvaa huomattavasti. Roskakoreja tulisi lisätä edes muutama, sillä ne loistivat poissaolollaan. Parkkikpaikan kohdalle tai leväyhdypaikan läheisyyteen voisi myös miettiä mahdollisen kioskin paikkaa. Finnoon allas-alueen tulisi vetää puoleensa paikallisia ulkoilijoita ja olisi hyvä miettiä miten muualla rantaraitilla tämä on toteutettu. Mahdollisimman paljon luontoa ja viheralueita joita ei tarvitse hoitaa yhdistettynä helppoon saavutettavuuteen, helppohoitoisuuteen ja aitouteen. Maisema altaan etelästä pohjoiseen päin katsottuna on mennyt huonompaan suuntaan, voiko korkeita puita istuttaa enemmän?

Uusi suunnitelma näyttää mielestäni todella massiiviselta alueen luontoarvot huomioiden. Aluetta ei todellakaan pidä suunnitella ihmisten tarpeet edellä. Tällä alueella lintujen hyvinvoinnin ja lintujen huomaavaisen tarkkailun tulisi olla tärkein lähtökohta kaikelle suunnittelulle. Toki huomaavaisen tarkkailun parantamiseksi olittekin jotain uudistuksia miettineet.
Missä havainnekuvien kaikki lintujen suojana toimiva, elintärkeä kasvillisuus, ruovikko?
Mitä tarkoittaa, että pyritte säilyttämään vanhaa puustoa ja kasvillisuutta? Miksi suunnitelman lähtökohta ei voi olla vanhan puuston ja kasvillisuuden säilyttäminen? Alueella on upeaa puustoa ja kasvillisuutta, jossa viihtyy monenlaisia lintuja ja muita eläimiä.
Isoille istuinalueille ehdottomasti EI. Yksittäiset penkit siellä täällä ovat paljon paremmat tälle alueelle. Isot istuinalueet houkuttelevat helposti varsinkin ilta- ja yöaikaan paikalle ei toivottua väkeä, joka ei olisi hyväksi näin herkälle- ja ainutlaatuiselle luontoalueelle.
Toivottavasti lintujärjestöjen edustajien mielipiteet otetaan tärkeimpänä suunnittelussa huomioon. Heillä on varmasti hyviä näkemyksiä linnut huomiovan suunnittelun tueksi. Heidän ammattitaito pitää ehdottomasti ottaa huomioon tätä aluetta suunniteltaessa.

Olisin toivonut, että Finnovikenin alue säilytetäisiin mahdollisimman luonnontilaisena.  Suunnitelmassa tavoitteena on ihmisten ja lintujen tarpeiden yhteensovittaminen. Siinäpä onkin haastetta kerrakseen! Jos maisemaa muokataan kovin paljon, osa alueen linnuista ja muista eläimistä äänestävät siivillään tai tassuillaan. Eikä niitä saa enää takaisin. Viimeiset vuodet ovat osoittaneet, että lintutiheys on jatkuvasti laskenut. Olen asunnut alueella kymmeniä vuosia ja esitellyt ylpeänä vierailleni lintulammikkoa. Toivottavasti voin tehdä niin jatkossakin.

Yleistä
Finnovikenin puistosuunnitelman tavoitteena on säilyttää Suomenojan arvokkaan kosteikkoalueen luontoarvot Finnoon keskustan asemakaavamääräysten mukaisten lievennystoimenpiteiden, kuten lintualtaan länsireunalle rakennettavien näkösuojarakenteiden sekä kulunohjauksen avulla. Puistosuunnitelmaluonnoksen mukaan kosteikkoaluetta kehitetään lähtökohtaisesti niin, että yhteensovitetaan kosteikkoalueen lintujen ja alueen muiden käyttäjien tarpeita. Korostamme edelleen, että Suomenojan lintuallas on kansainvälisesti merkittävä kosteikko, joka täyttää lintudirektiivin perusteella Natura-verkostoon valittavan alueen kriteerit usean lajin osalta. Täten myös alueen puistosuunnitelma tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että linnustolle aiheutuva häiriö minimoidaan. Kaavamääräysten mukaisten suojarakenteiden ja -istutusten ohella erityistä huomiota tulee kiinnittää kulunohjaukseen: altaan länsipuolen luontopolulle johtavien sisäänkäyntien yhteyteen suunnitellut polkupyöräesteet ovat tervetullut lisä, mutta jo alueen kaavoitusprosessin aikana esillä ollutta huolta koirien ulkoilutuksen ohjauksesta pois altaan läheisyydestä kohti alueen pohjoispuolen koirapuistoa ei huomioida suunnitelmassa mitenkään. Lintujen pesimäturvallisuuden ja -rauhan takaamiseksi kulkua tulee luontopolun osalta rajata siten, että koirien ulkoilutus, pyöräily, lenkkeily ja muu läpikulkuliikenne ohjataan pois luontopolulta.

Alueen kehitysmahdollisuudet
Aluetta olisi mahdollista monipuolistaa ja parantaa edelleen linnuston kannalta altaan länsipuolella. Altaan länsipuolen törmän päälle voisi rakentaa tekopesäpaikan erittäin uhanalaisille törmäpääskyille. Täältä löytyy sopivia kohtia, missä pääskyt ovat suojassa liikkujilta, mutta pääskyjen tarkkailu ja kuvaaminen olisi mahdollista. Törmäpääsky saattaa hyväksyä pesäpaikan hyvinkin urbaanissa ympäristössä. Esimerkiksi Oulussa pääskyt pesivät rakennustyömaan tuottamiin maakasoihin vilkkaan liikenneväylän varrella.
Myös länsipuolen kentälle voisi luoda avoimen alueen lajeille sopivia elinympäristöjä.

Vaikutusten seuranta
Suomenojan altaan linnut ovat tottuneet aluetta kiertäviin ulkoilijoihin, eivätkä häiriinny yhtä helposti kuin syrjäisemmillä alueilla pesivät lajitoverinsa. Nykyisin monet altaan linnut, kuten mustakurkku-uikut ja liejukanat, pesivät lähellä allasta kiertäviä kevyeen liikenteen väyliä. Alueen avoimuuden vuoksi linnut pystyvät havaitsemaan ulkoilureittien käyttäjät helposti ja vaikuttaa siltä, että linnut sietävät liikettä lähistöllä. Lintujen esiintymistä ja pesintää tulee seurata suunniteltujen rakenteiden toteuttamisen jälkeen, jotta voidaan varmistua siitä, että ne toimivat tarkoituksenmukaisesti, eivätkä lisää lintujen levottomuutta altaan reunoilla. Samalla virkistyskäytön lisääntymisen vaikutuksia linnustoon tulee seurata. Seuranta tulee suunnitella yhdessä puistosuunnitelman kanssa ja sen toteuttaminen sitoa suunnitelman toteuttamiseen.

Muita huomioita
Suunnitelmassa esitetyt näkösuojarakenteet vaikuttavat kaavamääräyksissä edellytettyjen kaltaisilta. Tämä ei kuitenkaan vielä takaa sitä, että ne ovat riittäviä tilanteessa, jossa alueen ympäristössä tapahtuu suuria muutoksia ja virkistyskäyttö kasvaa merkittävästi. Virkistyskäyttöä ei puistosuunnitelmassa pyritä ohjaamaan erityisen tehokkaasti pois altaan länsipuoleiselta reitiltä. Erityisesti tällä puolella näkösuojarakenteet eivät välttämättä ole riittäviä estämään virkistyskäytön aiheuttamaa häiriötä.
Suunnitelmassa mainitut altaan ruoppaus ja häiritsevän kasvillisuuden poisto ovat olennaisia rehevän lintuveden kunnostustoimia, joiden toteuttaminen on alueella kiireellistä. Lokkien tärkein pesimäsaari on kasvanut kiinni itäpuolen rantaan ja kasvaneen kannaksen poistaminen olisi toteutettava pian, jotta saari voisi jälleen tarjota pesinnöille suojaa maapedoilta.

Finnovikenin alue on tärkein luontokohde Länsiväylän eteläpuolella asuville luonnon ystäville. Tiistinkallion reunametsä on ainut lähes luonnontilainen metsä Matinkylän - Finnoon alueella.

Korkeiden kuusten ja koivujen alle lähdetään rauhoittumaan ja palautumaan työpäivän jälkeen yksin tai koiraystävän kanssa. Suunnitelma rakentaa liikaa valmista ryteikköä ruderaatiksi. Rakennettu ympäristö ei rauhoita ja rentouta kuten luonto. Myös linnut ja muut eliöt viihtyvät paremmin luonnontilaisessa kuin rakennnetussa ympäristössä. Pitkospuut kyllä varmaan toimivat hyvin.

Hieno suunnitelma. Malttamattomana odotamme, että pääsemme kiertämään ja viihtymään. Toivottvasti pitkospuut ovat sen verran leveät, että lastenlattaat mahtuvat, mutta pyöräliikenne voisi olla jossain muualla. Nytkin saa varoa lujaa ajavia pyöräilijöitä. On haastavaa seurata luontoa ja pelätä takana tulevia pyöriä. Roskiksia sellaisiin paikkoihin, joissa oli pöydät ja tuolit. Mutta eiköhän jokainen korjaa omat roskat mukanaan niin kuin muuallakin ulkoilualueilla periaatteella vie, minkä toitkin. Näin ei pääse eläimet levittämään roskia ympäriinsä (esim varis). Valot ovat hyvä idea, niin voi talvellakin kiertää ja ihmetellä eläinten jättämiä jälkiä. Säilyykö pikkulintujen ruokintapaikka? Olisi kiva. Toivottavasti kuvataulut ilahduttavat kävijöitä vielä uusilla reiteillä.

Meitä ilahduttaa erityisesti palautteen myönteinen sävy, sillä arvelemme sen olevan suunnittelun aikana luontojärjestöjen ja muun sidosryhmäyhteistyön tulosta.
Käsittelemme saatua palautetta alla teemoittain.

Luonnontilaisen ja rakennetun ympäristön suhde

Palautteissa nostettiin esiin useita huolia liittyen alueen kehittämiseen eläimille ja ihmisille sopivaksi keitaaksi. Yhteensovittaminen on koko hankkeen lähtökohta.

Vastaus: Suunnitelmassa halutaan huolehtia sekä luonnosta että alueen monipuolisista käyttäjäryhmistä. Kulkemista ohjataan opastauluilla ja reiteillä niin, että alueen lisääntyvä käyttö, kuten koiranulkoilutus ja pyöräily, siirtyvät pois altaan läheisyydestä. Allasta kiertävä luontopolku rauhoitetaan luonnontarkkailulle. Juuri tästä syystä uusien reittien rakentaminen kauemmas altaasta on tarpeellista. Saapumis- ja levähdysaukioita mietitään huolella, jotta alueella liikkujien lisäksi sekä koululaisryhmille että luontojärjestöjen tapaamisille löytyy sopivia kokoontumispaikkoja. Opastaulut sisältöineen mietitään tarkemmassa rakennussuunnittelussa. Suunnitelmaluonnokseen on esitetty alustavia paikkoja roska-astioille, joiden määriä ja sijainteja vielä tarkistetaan.
Suunnittelussa otetaan huomioon lintujen ja hyönteisten elinympäristöt ja soveltuvia elinympäristöjä pyritään luomaan lisää. Linnuston seuranta jatkuu myös puiston rakentamisen jälkeen. Näkösuojarakenteet toteutetaan vähintään kahden metrin korkeuteen, kuten asemakaava edellyttää. Nykyistä kasvillisuutta ja puustoa säilytetään lähtökohtaisesti mahdollisimman paljon, ja uusia täydentäviä istutuksia tehdään runsaasti. Puita joudutaan poistamaan paikoitellen, mm. ruderaattialueella, jossa avoimuus on tiettyjen lajien kannalta tärkeää, ja paikoin näkösuojarakenteiden kohdalla, jotta rakenne saadaan toteutettua.
Valaistus säilytetään toistaiseksi altaan eteläisellä luontopolun osalla, missä se nähdään tarpeelliseksi aiemmin saadun asukaspalautteen pohjalta. Uudet pyöräiltävät ja talvikunnossapidettävät reitit kauempana altaasta valaistaan, jolloin ne palvelevat ympärivuotista käyttöä. Valaistuksessa tullaan huomioimaan luontoarvot.
Kaikessa suunnittelussa pyritään siihen, että alue kutsuu niin ihmisiä kuin eläimiä viihtymään ja nauttimaan ympäristöstä.

Fortumin piippu ja rakennukset

Useissa palautteissa nostettiin esiin Fortumin vanhat rakennukset ja piippu ympäristöä rumentavina tekijöinä.

Vastaus: Tässä suunnittelutyössä emme voi tähän asiaan vaikuttaa. Nämä kohteet eivät sisälly suunnittelualueeseen, eivätkä ole kaupungin maanomistuksessa. Asiassa kannattaa lähestyä suoraan kiinteistönomistajaa.