Kommentoi luonnosta!

- Puistikkokatu (suunnitelmassa Syrjäkuja) tulisi hyvä tehdä ns. ylijatkettuna jalkakäytävänä, jotta siirtymä alempiarvoiselle kadulle on selvä. Ylijatketun jalkakäytävän talviajan liikennemerkkkongelma on tuoreella lakimuutoksella ratkaistu. Risteyksessä olisi myös hyvä pohtia liikenneverkkoa laajemmin ajatuksella, voisiko Puistikkokadusta tehdä ns. suuntaisliittymän. Nyt on vaarana, että Puistikkokadulta vasemmalle kääntyvä tukkii pyörätien odottaessaan sekä vasemmalta että oikealta tulevaa autoliikennettä. Samalla on vaarana, että jää vähemmän käytettävissä olevaa aivokapasiteettia molemmista suunnista tulevan pyöräliikenteen ja jalankulkijoiden huomiointiin. Myös Ratakadulta pohjoisesta Puistikkokadulle kääntyminen autolla on haastavampaa ja tukkii samalla muun kaistan autoliikennettä.

- Kainuuntien ja Ratakadun risteyksessä luoteeseen menevät pyöräilijät tukkivat valoja odottaessaan Ratakadun suunnasta tulevan pyörätien. Olisiko tässä risteyksen ajoradan kaarresädettä pienentämällä saatavissa paremmin odotustilaa? Nyt näyttää aika loivalta, vaikka bussit vievätkin tilaa kääntyessään. Tässä on myös selkeä vaaran paikka pyöräilijälle ja jalankulkijalle jäädä oikealle kääntyvän auton alle. Kohtaa olisi syytä vielä tarkalla silmällä hioa.

- Ovatko bussipysäkeillä pysäkkitaskut tosiaan tarpeen, vai voisiko bussit pysähtyä bussikaistalla? Näin saataisiin vapautettua poikkileikkauksesta tilaa puille kohdassa, joka suunnitelmassa näyttää nyt jäävän ilman puita.

- Suunnitelmassa kaikki nykyiset puut esitetään kaadettaviksi, mikä tuntuu hyvin radikaalilta. Onko mitään keinoja löydettävissä sille, että nykyisiä puita saataisiin säilytettyä? Esimerkiksi järjestelemällä kadun itäreunan pyörätie nykyisen puukaistan ajoradan puolelle? Nykyiset puut alkavat nyt olla siinä iässä, että ne näyttävät jo puilta. Uusilla puilla tähän menee 20 vuotta, mikä on pitkä aika.

- Ratakadun ja Ratakujan ristetksessä on nyt esitetty suojatie vain risteyksen sille puolelle, jolla ei ole Ratakujan jalkakäytävää. Olisiko ristetkseen saatavissa myös toinen suojatie?

- Miksi saattoalue ei ole asemalle menevän tunnelin puolella? Miksi saattoalueella pysäköintipaikat ovat juhlallisesti kiveystä, mutta jalkakäytävät ovat asfalttia? Lisäksi esteettömyys on huomioitava saattopaikoilla.

- Molempien aseman tunnelien läheisyyteen tulisi järjestää pyöräpysäköintiä ja skuuteille paikat.

- Pysäköintilaitoksen ulosajon näkemät oikealle jalkakäytävälle on erityisesti huomioitava.

- Kumpi väistää Ratakujalla: Solistinkadulle ajava auto vai terminaalista tuleva bussi?

- Tehtaankadun risteyksen pyöräjärjestelyt olisi syytä miettiä laadukkaaksi.

Havainnekuvan valkoinen joukkoliikenneterminaalirakennus on arkkitehtuuriltaan aivan karmea. Eikö tässä kannattaisi hieman panostaa arkkitehtuuriin, eikä rakentaa kuvan mukaista legopalikkaa? Vastaavia rakennuksia on rakennettu 1960-70-luvuilla maahamme paljon ja paikoin niitä jo puretaan, koska tuollainen arkkitehtuuri ei yksinkertaisesti kestä aikaa.

Olemme tutustuneet 5.6.2025 päivättyyn katu- ja ympäristösuunnitelman luonnokseen. Alueen suunnittelua tuntuu vaivaavan se, ettei muun kuin autoliikenteen potentiaalia osata nähdä. Pyöräliikenne tulisi nähdä autoliikenteen kysynnän hallinnan välineenä. Jos pyöräilyinfra ja pysäköintiratkaisut jätetään heikoiksi, kasvaa autoliikenteen kysyntä, mistä ei ole etua kenellekään. Suunnittelua pitäisi tehdä kestävät kulkutavat edellä. Jotta näin olisi, pyöräliikenteen ratkaisuja tulisi suunnitelmassa vielä merkittävästi parantaa.

Ratabaana ei näy suunnitelmassa

Katusuunnitelmaa laadittaessa ei ole otettu huomioon yhdyskuntalautakunnan 10.12.2019 hyväksymässä baanaverkkosuunnitelma 2030:ssä olevaa Ratabaanaa. Baanaverkkosuunnitelman ideana on, että baanaverkkoa toteutetaan maankäytön kehittymisen myötä, eli tässä tapauksessa asemakaava-alueella oleva osuus rakennetaan valmiiksi baanatasoon siitä huolimatta, että kyseistä baanaa ei ole muilta osin vielä rakennettu. Näin on menetelty aikaisemmissa rakennuskohteissa.

Oulun hajautuneessa kaupunkirakenteessa polkupyörällä tulee aina olemaan merkittävä käyttöalue useista kaupunginosista jopa nopeimpana liityntävälineenä junille ja kaukoliikenteen linja-autoille. Ratabaana tulee olemaan aikanaan tärkein lähtö- ja saapumisreitti pyörällä asemalle saapuville. Baanan lisäksi erittäin tärkeitä ovat toimivat vaihtojärjestelyt itse asema-alueella. Pyöräpysäköinnin ja mahdollisten kaupunkipyöräasemien tulee olla helposti saavutettavissa molemmista asematunneleista ja linja-autoterminaalista.

Eroteltua pyörätie ja jalkakäytävää ei voi pitää baanana, jos se rakennetaan oleellisesti baanaverkkosuunnitelman ratkaisua kapeampana, eikä se silloin voi täyttää baanaverkolle asetettuja liikenteellisiä tavoitteita.

Eteläisen asematunnelin läheisyydestä puuttuvat pyöräpysäköinnin tilat

Nyt laadittavassa asemakaavassa ja katusuunnitelmassa luodaan puitteet polkupyörän käytölle liityntävälineenä junille ja kaukoliikenteen linja-autoihin. Eteläinen asematunneli on kaikista neljästä matkustajatunnelin ulostuloista luonnollisin ja helpoin vaihtopaikka polkupyörällä junalle saapuvalle ja junalta matkaa jatkavalle. Luonnoksessa ei ole silti osoitettu eteläisen asematunnelin suulle ainoatakaan pyöräpysäköintipaikkaa. Alueella on parhaiten tilaa pysäköinnin järjestämiseen ja pysäköinti voidaan tällä alueella järjestää edullisesti maan tasossa.

Ratabaana tulee olemaan pyöräilijän pääreitti asemakeskukseen

Lopullisessa laajuudessaan Ratabaana tulee olemaan polkupyörällä asemalle saapuville ja lähteville nopein ja helpoin reitti useimmista Oulun kaupunginosista. Ratabaanalta on suorat liittymät kaikille muille baanoille Kembaanaa lukuun ottamatta ja senkin eteläosiin kannattaa lähteä Ratabaanan kautta. Ainoastaan keskusta-alueelle kannattaa lähteä pyöräilemään jotain muuta kuin baanareittiä. Ratabaanan vilkkain osa tulee todennäköisesti olemaan juuri asemakeskuksen kohdalla. Baanan perusmitoituksesta ei sen vuoksi tällä alueella tule missään tapauksessa tinkiä.

Solistinkadun tulee olla pyöräkatu

Katusuunnitelmaluonnoksessa Solistinkatu on esitetty tavanomaisena katuna, jolla pyöräliikenne olisi alisteisessa asemassa autoliikenteeseen nähden joutuessaan ajamaan kadun reunoilla ja joutuessaan mahdollisesti väistämään oikealta tulevaa liikennettä risteyksissä. Luonnoksessa Ratabaanalta Maikkubaanalle kääntyvä pyöräilijä joutuisi ajamaan jopa katua reunustavan reunakiven yli. Tätä ei voi voi hyväksyä tulevalla Oulun todennäköisesti vilkkaimmalla baanalla. Solistinkatu tulee alusta pitäen rakentaa pyöräkatuna pitkämatkaisen pyöräliikenteen vaatimusten mukaisena ja pyöräliikenteen suunnitteluohjeita noudattaen.

Ratakatu

Ratakadun suunnitelma ei ole riittävän hyvä pyöräliikenteelle. Pyöräliikennettä ei ilmeisesti haluta lainkaan kadun länsilaitaan, vaikka pyörällä pitäisi päästä perille asemalle, toimistoihin ja muihin länsilaidan kohteisiin. Jo jalankulun sujuvuuden ja turvallisuuden vuoksi myös länsilaitaan pitäisi pyörällä päästä pyöräliikenteen reittejä pitkin.

Mikäli pyörätietä ei haluta rakentaa Ratakadun molemmin puolin, tulee:

1. itälaidan pyörätieltä rakentaa pyöräliikenteen omat suojateistä erilliset kadunylityspaikat. Suojatiet eivät ole pyöräliikenteen reittejä. Suunnitelman ylityspaikat eivät ole pyöräliikenteelle.
2. länsilaitaan suunnitella pyöräliikenteelle reitit kohteisiin. Muuten pyörällä tullaan ajamaan jalankulun alueilla.

Ratakadun pyörätie on kaventunut suunnitelman edetessä. Kun kyseessä on vilkkaan kadun todennäköisesti nykyisestä vilkastuva pyöräliikenne, etenkin kun huomioidaan rakentuva baanaverkko ja merkittävästi kehittyvä alueen maankäyttö, 2,5-metrinen pyörätie on Ratakadulla täysin riittämätön. Pyörätie on ruuhka-aikaan vaarallinen ja pyöräilijä joutuu ottamaan tilaa jalkakäytävän puolelta. Pääreittitasoisen runsaan liikennemäärän väylän tulisi olla vähintään metrin leveämpi. 2,5 metriä olisi sopiva leveys yksisuuntaiselle pyörätielle.

Yleisesti Ratakatua näytetään suunnitellun autoliikenne edellä. Pysäkkisyvennyksille ja kääntymiskaistoille ei ole muita perusteita kuin autoliikenteen sujuvuus. Joukkoliikennettä pysäkkisyvennykset vain hidastavat. Vaikka autoilijoiden tulee antaa tilaa pysäkiltä lähtevälle bussille, väistäminen autojonon seistessä liikennevaloissa ei aina ole mahdollista. Reunimmaiset ajoradan kaistat tulee ottaa bussikaistoiksi. Säästyvä tila voidaan käyttää katupuille ja jalankulun ja pyöräliikenteen hyväksi.