Kommentoi luonnosta!

Katuvihreän lisääminen ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen ovat kannatettavia ideoita. Onko kuitenkaan keskellä katuosuutta oleva suojatie todella tarpeellinen? Varsinkin eteläpäädyssä olevalle suojatielle on suunnitellulta suojatieltä lyhyt matka, eikä tarvetta ylittää katua keskeltä korttelia juuri ole. Jos suojatie halutaan lisätä jonnekin, Koskitien risteys olisi parempi vaihtoehto. Miten suunnitelmassa on varauduttu mahdolliseen tulevaan raitiotiehen?

Poikittaisliikenne kevyen liikenteen osalta ohjautuisi Koskitieltä Merikoskenkadun suojateille tässä mallissa. Niiltä osin sujuvuus ei sanottavasti lisäänny. Olisiko mahdollista sisällyttää Koskitien risteus suunnittelukokonaisuuteen ja tarkastella poikittaisliikennettä kevyen liikenteen osalta niin Valtatien kuin Koskitien osalta?

Mihin katosi ajatus viihtyisyyden vehreyden lisäämisestä, jota asiaa koskevassa uutisoinnissa aiemmin lupailtiin. Bussien vaihtomatkustajien olosuhteet on unohdettu kokonaan. Molemmissa luonnosvaihtoehdoissa on vai kapeat laiturit parkkipaikkojen ja ajokaistojen keskellä. Molemmat suunnitelmavaihtoehdot ovat asfalttikenttiä, joissa jokainen muilta toiminnoilta vapaa alue on tungettu täyteen parkkipaikkoja. Ei millään kukkapurkeilla näin laajasta vilkasliikenteisestä alueesta tehdä viihtyisää.

Onko tässä huomioitu myös tulevaisuuden tarpeet joukkoliikenteen kasvulle kuten joskus oli puhetta raitiovaunuliikenteestä välillä linnanmaa-keskusta-kaukovainio, vai mihin se oli.

Suojatien lisääminen keskelle Merikoskenkatua ehdottomasti hyvä ajatus! Kuumumisen ehkäisemiseksi ja viihtyisyyden parantamiseksi olisi kuitenkin hyvä saada isompia puita, vaikka tila onkin tiukka. Ehdotuksena siis, että VE2 kaksi erillistä viherkaistaletta (tien keskellä ja lännenpuoleisessa taskussa) yhdistetään yhdeksi leveämmäksi kaistaleeksi, johon mahtuu kunnon puut.

Toivottavasti suunnitelmassa huomioidaan yleiskaavassakin oleva raitiovaunulinjaus!

Nykyisellään Merikoskenkatu on suorastaan epäviihtyisä ja vaarallinen autoiluränni melun, pölyn ja autoliikenteen vaarojen takia. Tulevaisuudessa kadun pitäisi olla ihmisten kohtaamispaikka, jonka läpi yhä kuljetaan mutta johon myös pysähdytään - paikka jota alueen asukkaat ja myös yrittäjät voisivat ylpeinä esitellä. Eräs tärkeimmistä asioista on lisätä puiden määrää kadulla, koska se on helppo ja edullinen keino parantaa melkein minkä tahansa paikan viihtyisyyttä.

Luonnoksissa huonoa on pyöräliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden ongelmat kadun molemmissa päissä, paikoissa joissa pyöräliikenne kohtaa autoliikenteen. Myös vaaranpaikat parkkipaikkojen kohdalla ovat todellisia, etenkin vaihtoehdossa B, jossa autot pakittavat pyöräliikenteen sekaan. Erityisen huolissani olen pyöräilevistä lapsista. Aivan sama ongelma on Pakkahuoneenkadun länsiosassa ja samaa virhettä ollaan tekemässä Isokadulle. Miksi ongelma halutaan monistaa kaikkialle?

Luonnosvaihtoehto A on parempi näistä, koska se on turvallisempi kaikille käyttäjille ja mahdollistaa viihtyisämmän katutilan yritysten eteen. Hyvä että pyöräliikenne saa omat väylät Merikoskenkadulla.

Merikoskenkadun palveluluita säännöllisesti pääsääntöisesti joukkoliikenteellä mutta myös autolla ja pyörällä käyttävänä muutama huomio suunnitelmista.

Ensinnäkin Miksi edes tehdään vaihtoehtoja jos ne ovat käytännössä samanlaisia?
Toiseksi, missä rohkeus? Oulu on pysähtynyt paikalleen uudistuksissa, en ihmettele yhtään, että muuttovoitto sakkaa.

Palvelutaso paranee seuraavista näkökulmista:
-Bussit pääsevät liikkumaan vähän nopeampaa
-Putket on jatkossa vähän helpompi korjata

Joukkoliikenteen käyttäjän näkökulmasta palvelutaso heikkenee merkittävästi:
-Odotustilan määrä vähenee puoleen kahdelle kapealle laiturille
-Säänsuoja ja suoja autoliikenteeltä heikkenee taukorakennuksen purun myötä
-Viimeisetkin ilmaa puhdistavat ja suojaa tuovat puut korvataan metallitolpilla, joissa on näön vuoksi muutama lehti

Esittelymateriaalissa suunnitelmaa ei ole edes arvioitu joukkoliikenteen käyttäjien näkökulmasta!

Autoilijan näkökulmasta palvelutaso heikkenee:
-Parkkipaikkojen määrä vähenee
-Lisää liikennevaloja

Pyöräilijän näkökulmasta palvelutaso pysyy samana:
-Pyöräily säilyy talouskaistoilla peruuttelevien autojen seassa, kuten nykytilanteessa

Liiketilojen asiakkaiden näkökulmasta palvelutaso pysyy samana tai heikkenee:
-Houkuttelevuus pysähtyä alueella bussimatkustajana laskee edellä kuvattujen syiden myötä
-Liiketilojen edustalle ei mahdu oleskelutiloja kuten patioita (tilanne säilyy nykyisenkaltaisena)
-Parkkipaikkojen määrä vähenee, pyöräpysäköintipaikkojen määrä kasvaa vähäisesti

Mielestäni suunnitelmia tulee muuttaa radikaalisti tai jättää hanke toteuttamatta, koska sillä ei saavuteta mitään merkittäviä hyötyjä.

Muutamia ehdotuksia, joilla suunnitelmista saadaan paremmat joukkoliikenteen käyttäjän näkökulmasta. Keskityn tähän näkökulmaan koska se on suunnitelmissa erityisesti unohdettu:
-Molempien bussin odotustilojen taustalle kunnolliset viherkaistat, jotka toimivat myös lumitilana. Tila saadaan poistamalla viherkaista keskeltä. Se on turha, koska ei kukaan siellä kadun keskellä vietä aikaa. Parkit pitkittäin taskuparkkiin ja mahdollisuus toteuttaa kesällä parkletteja, jos yritys niin päättää (Saadaan vehreyttä ja oleskelutilaa). Taskuparkkeja voi sijoittaa sopiviin kohtiin viherkaistoille, jos niistä ei ole varaa nipistää niin paljon. Pyöräilyä voisi harkita talouskaistoilla yksisuuntaisena, jos siitä saa edes hieman lisää tilaa kunnon puille? Harkitkaa talouskaistojen laajentamista pohjoisen nurmikentille, jotta saadaan vihreää sinne missä sillä on merkitystä.
-Koska odotustilat ovat puristuksissa autoliikenteen keskellä, voisi niitä koittaa erottaa paremmin rakenteellisesti kuin rimpuloilla metalliaidoilla. Vähän nykyisen taukotilan tiilirakenteiden tavalla vähemmän peittävästi esim hienoilla puurakenteilla? Ei tulisi tunnetta, että odottaa bussia moottoritien keskikaiteen vieressä. Käykää vaikka päiväajelulla kurkkaamassa Uumajan puurakenteisia bussikatoksia. Koittakaa nyt edes luonnosvaihtoehdoissa rikkoa kangistunee kaavat :)

Mitkä ovat keskivaiheille lisättävän suojatien todellinen tarve, perustelut ja vaikutukset? Se ei ole oikein minkään kävelyreitin varrella ja käyttäjät ovat oikeastaan sivuavien parin talon asukkaat ja asioijat. Uudet liikennevalot heikentävät auto- ja bussiliikennettä ja hyödyt jalankulkijoille ovat laihahkot. Merikoskenkadun pääkatuasema tulisi tiedostaa, eli siis moottoriliikenteen tulisi olla riittävän sujuvaa.
Itäpuolen bussipysäkille kulkua voisi parantaa pohjoisen suunnasta ilman keskellä olevaa suojatietäkin.

Myös talouskatujen ajoratojen ja pyöräteiden liitoskohdat mietityttävät väistämisjärjestelyiden selkeyden suhteen. Voisiko talouskatujen autojen sisään- ja ulosajoille lisätä hidastetöyssyt ja miettiä pyöräteiden risteämiskohtia vielä ajatuksella?

Ei mitää järkeä tässä! Ei yhtään selkeästi positiivista ideaa tässä.

Olen huolissani siitä, että onko oululaisten esittämillä ja hyvin perusteluilla huomioilla vaikutusta suunnitelmiin?

Tulee sellainen tunne että todellisia vaihtoehtoja ei esitetä, vaan nyt halutaan suunnitella epäviihtyisää katutilaa kaikille.

Kaupungin suunnittelijat ja viestintä: tuokaa esille seuraavassa yleisötilaisuudessa mitä asukkaat ovat mieltä suunnitelmista, ja onko perustelluilla kannanotoilla ollut vaikutusta jatkosuunnitteluun?

Olen varma että myös Oulun päättäjät ovat kiinnostuneita oululaisten mielipiteistä ja siitä miten ne otetaan huomioon suunnitelmissa.

Hyvä, että bussiliikenne siirtyy keskikaistoille, jolloin ahtaus ja bussien jyrinä rakennusten lähellä, sekä bussin vaihto helpottavat. Kaupat ja ravintolat tarvitsevat nykyisen määrän pysäköintipaikkoja, joten viistopysäköinti on syytä säilyttää ja tehdä reunakaistoista pihakadut.
Viihtyisyyden vuoksi on muutenkin parempi, että kävely- ja oleskelualuetta talojen vieressä ei kehystetä autoilla, joiden ovia auottaisiin sekä pyäräilijöiden tielle että kävelyalueelle. Kävelyalueelta saadaan näin isopi etäisyys autoihin ja näkymä mukavammaksi.
Merikoskenkadun keskiajokaistojen leveys riittää, eikä niitä ole syytä levittää. Ajan hyvin usein tästä läpi, enkä koskaan ole kokenut, että kaistat olisivat liian kapeita. Myös keskellä katua olevista köynnöksistä kannattaa luopua ja varata mieluummin bussikatosten vyöhykkeelle tilaa kunnon puille. Ne tuovat katutilaan vihreyttä asuinkarrosten korkeudelle asti. Itse asiassa, jos keskialueen kaistoja ei levitetä ja luovutaan köynnöksistä ajoratojen välissä, voidaan kyllä säilyttää nykyiisä varttuneita lehmuksia. Noin isojen puiden kasvattamiseen menee 30-40 vuotta, ennenkuin katutila olisi edes yhtä vihreä kuin nykyää.

Koskitien kohdalle on tarpeen saada suojatie, kun siinä joka tapauksessa tarvitaan liikennevalot (tai kiertoliittymä, jota yleisötilaisuudessa ehdotettiin). Saataisiin joen suuntainen jatkumo Koskitietä pitkin kulkevalle pyörä- ja jalankulkuliikenteelle. Näin myös Merikoskenkadulla pärjättäisiin Valtatien suojatiellä ja nyt esitettyä etelämmäs sijoittuvalla yhdellä ylityspaikalla, jonka sijainti voidaan valita vapaammin. Keskikaistan ajoneuvoille tulisi sama määrä (3 kpl) liikennevaloja ja suijateitä suunnittelualueelle, kuin nykyään - mutta paremmin sijoitettuina. Näin myös autoilijoilla olisi vähemmän pysähdyksiä valoihin, ja liikennettä ei seisotettaisi turhan monessa pisteessä, vaan saataisiin se sujumaan.

Bussi- ja pyöräkatoksista tulee tehdä yhtenäisiä rakenteita, jotka vaimentavat rengasmelua keskikaistoilla, ja estävät melun ja hälytysajoneuvojen äänen leviämistä asuintaloihin. Tämä palvelee myös bussien käyttäjiä tässä Oulun bussiliikenteen tärkeässä hubissa.

HYVÄÄ:
Eri kulkumuotojen liikenne selkiytyy. Silti entisten taskujen kohdilla pyöräliikenteen ohjaamiseen tulee kiinnittää lisää huomiota, jotta jalkakäytävillä ajo loppuisi. Erittäin hyvää on, että kadun keskelle tulee suojatie.

Vaihtoehdossa 2 on hyvää kadun länsipuolen kadunvarsipysäköinti kadun suuntaisesti. Tämä tukee hyvin jalankulun viihtyisyyttä, pyöräilyn luontevaa järjestämistä kadulla sekä liikkeiden saavutettavuutta, kun auton saa kadulla liikkeiden puolelle. Vaihtoehdon 1 vinoparkki ajokaistan toisella puolen on näiltä osin paljon huonompi vaihtoehto.

HUONOA:
Molemmat vaihtoehdot ovat liian samanlaisia. Oikeissa vaihtoehdoissa olisi toisessa paljon enemmän katuvihreää.

Katuvihreän määrä on niukka ja epäviihtyisä. Köynnöspilarit ovat huono korvaaja/vaihtoehto katupuille. Ne lienevät ovat hienoja vain kesällä ja muulloin herättävät vain kummastusta. Kadulle pitäisi istuttaa useita puuriviä ja tehdä siitä hieno ja viihtyisä bulevardikatu, mikä tukisi myös kivijalkaliikkeiden houkuttelevuutta.

Merikoskenkadun ja Koskitien risteykseen pitäisi saada suojatie risteyksen eteläosaan itä-länsisuuntaan, jotta kävely Koskitiellä olisi sujuvampaa. Siltojen alitus usean kerroksen korkuisilla portailla ei ole sujuvaa jalankulkua.

Kuvista ei selviä, säilyykö suojatie Koskitien yli Merikoskenkadun ja Koskitien risteyksen länsireunalla. Koko risteys pitäisi esittää suunnitelmissa.

Hyvä, että Marikoskenkadun suunnittelu on käynnistetty. Toivottavasti seuraavassa suunnitteluvaiheessa esitetään rohkeasti erilaisia vaihtoehtoja, joista saadaan oikeasti keskustelua aikaan. Lopulliseen vaihtoehtoon voi sitten katsoa kompromisseja tarpeen mukaan.

Vaikka Merikoskenkatu onkin nykytilanteessa puhtaasti ajoväylänä melko toimiva, se ei ole tippaakaan viihtyisä. Bussipysäkkien siirto yhdelle pitkälle pysäkille kuulostaa hyvältä ajatukselta. Nykytilanteessa saa kytätä kummalle kaistalle keskuistaan vievä bussi tulee aiemmin ja sitten tarvittaessa rynnätä pysäkiltä toiselle. Pysäkeille olisi hyvä saada mahdutettua katokset - vaikka sitten tarvittaessa päistä auki olevat, jos tila ei muuten riitä tai lumen luominen käy hankalaksi.

Myös pyöräilyn olosuhteiden selkiyttäminen on tarpeen. Nykyinen systeemi, jossa pohjoiseen saa ajaa vain kadun itäpuolta ja etelään vain kadun länsipuolta aiheuttaa sen, että kadulla ja jalkakäytävillä ajetaan kuin villissä lännessä. Se ei ole turvallista.

Jatkosuunnittelussa toivoisin huomioitavan seuraavat asiat:
- Koskitien ja Merikoskenkadun risteys tarvitsee jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden itä-länsi-suuntaisen ylityspaikan. Usein on tarve päästä jatkamaan Koskitien vartta suoraan, mutta se ei ole nykytilanteessa mahdollista. Tämä on ihan oikeasti tärkeää.
- Merikoskenkatu tarvitsee talorivien välille jotain ääntä vaimentavaa tai pehmentävää, esimerkiksi hieman runsaammin kasvillisuutta tai ääntä absorboivaa pintaa. Tila on hälyisä, eikä tilannetta kannata ainakaan pahentaa nykyisestä. Toivottavasti ihan koko katualuetta ei vedetä asfaltilla.
- Merikoskenkadulla on runsaasti yrityksiä, joille bussiliikenne ja pysäköintipaikat ovat selkeä etu. Pyöräpysäköinti on puuttunut kokonaan, joskin jalkakäytävä on saanut toimia pyöräparkkipaikkana. Toivon, että pysäköintiä säilytetään riittävän paljon kadun varrella, jotta liikkeissä vierailu yksityisautollakin on jatkossa yhä mahdollista. Jos pysäköintipaikkoja poistuu runsaasti, on niille syytä osoittaa tilaa muualta Merikoskenkadun läheisyydestä.
- Tien alla kulkevat vesiputket tulee kaivaa nykyistä syvemmälle tai muuten estää vuotojen pääsy rakennusten kellareihin. Lisäksi putket kannattaa sijoittaa niin, etteivät ne vaurioidu herkästi (routa, puun juuret, maan painuminen, mitä näitä mahdollisia syitä nyt on...) ja että niiden korjaaminen olisi mahdollisimman helppoa. Se parin vuoden takainen putkivuotoshow (jonka seurauksena katu taidettiin avata puolenkymmentä kertaa) oli ihan riittävän paha.

Olemassaolevista suunnitelmista suunnitelma 2 on parempi. Vanhoista vinoparkeista on syytä päästä eroon sillä ne vie turhaan tilaa ja aiheuttaa ikävää kävelyliikennettä parkkipaikoille ja sieltä pois. Eli nuo suorat parkkipaikat on parempi.

Mutta itse lisäisin kävelykadulle leveyttä talojen eteen, ottaisin keskeltä yhdet kaistat pois yksityisautoilta ja samalla myös silloilta sitten kun niitä suunnitellaan. Liikennettä voisi ohjata jonnekin muualle kuin Tuiran läpi. Moni ajaa Tuiran ja keskustan läpi Limingantulliin. Bussit toki voisi kulkea siltojen läpi edelleen.

Yksi valtava veto voisi olla tunneli suoraan kallioparkkiin Bertel Jungin tieltä asti, matkalta voisi jäädä sitten myös Raatin stadionille jonne voisi maan alle rakentaa myös parkkitilaa. Maksaa varmasti aivan törkeästi mutta olisi sitä parkkitilaa sitten eikä ajeltaisi autolla Tuiran läpi.

Suunnitelmasta välittyy kauttaaltaan varovaisuus ja konservatiivisuus, vaikka Oululla olisi kaikki edellytykset luoda urbaania ja samalla viihtyisää kaupunkitilaa. Pysäköintipaikkojen määrässä on menty reilusti yli todellisen tarpeen. Turvallisuussyistä on luovuttava ilmeisimmistä liikenneturvallisuusriskeistä, kuten vinopysäköinnistä, joka altistaa pyöräilijät autoilijoiden armoille välittömään ja jatkuvaan onnettomuusvaaraan.

Tänään jalkauduin Merikoskenkadulle katsomaan miltä siellä näyttää. Ei tehnyt mieli jäädä viettämään aikaa.

Ei jää epäselväksi se, että aluetta on suunniteltu yksityisautoilun ehdoilla. Kun uutta suunnitellaan, eikö olisi aihetta tarkastella kriittisesti Merikoskenkadun vahvaa yksityisautoiluluonnetta? Nyt on mahdollista vaikuttaa tulevaisuuteen, jota kohti ollaan menossa vääjäämättömästi.

Oululaisena veronmaksajana toivon hartaasti, että tulevissa suunnitelmissa olisi enemmän rohkeutta parantaa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön olosuhteita. Ei ole mahdollista että kaikki liikkumismuodot saavat täydellisen Merikoskenkadun, vaan joku joutuu joustamaan. Tällä hetkellä autoliikenne dominoi kaikessa ja muut joustavat: tilankäyttö, äänimaailma, liikkumisen helppous joka ilmansuuntaan.

Poistakaa ihmeessä suunnitelmista vinoparkit, joista peruutetaan pyöräilijöiden sekaan. Ne ovat surkeita esimerkkejä vääränlaisista kompromisseista. Tehkää kaikkenne, että puita saataisiin mahdollisimman paljon kadunpätkälle. Älkää miettikö liikaa kadun nykytilaa, vaan pohtikaa millaiselle Merikoskenkadulle päästäisitte ykkösluokkalaisen lapsen liikkumaan itsenäisesti.

Kiitos ensinnäkin Oulun kaupungille, että jo näin suunnittelun alkuvaiheen luonnoksista järjestettiin Merikoskenkadun liikkeenharjoittajille ja myös asukkaille omat erilliset esittely- ja keskustelutilaisuudet sekä alustavien vaihtoehtojen kommentointimahdollisuus jo ennen virallisen luonnosvaiheen nähtävillepanoa.
Tässä alkuvaiheessa on nyt erinomainen mahdollisuus vielä yhteensovittavaan suunnitteluun.
Merikoskenkatu on toisaalta tärkeä Oulun keskustan pohjoinen vilkas sisääntuoväylä joukkoliikenteelle, ja muullekin autoliikenteelle suoraan Pohjantieltä Kemintietä myöten.
Merikoskenkatu on myös yksi tärkeä pyöräilyn pääväylistä pohjoisesta Merikoskenkadun siltojen kautta keskustaan.
Merikoskenkatu on Tuiran tärkein ja Oulusaa vielä elävänä säilynyt kivijalkaliike-asuinkatu, jossa kaikki liiketilat ovat nyt käytössä, johtuen hyvistä maksuttomista aikarajoitetuista asiakaspysäköintimahdollisuuksista. Tätä on syytä kunnioittaa, kun ydinkeskustassa liiketiloja ammottaa autioina, johtuen kaupungin toimista katupysäköinnin väjhentämiseksi.
Tarkastelen kuulemisissa esitettyjen mielipiteiden pohjalta ja tässä kommenttiosiossa kaikki mielipiteet lukeneena, ja nyt ammattisuunnittelijan silmin polkupyöräilijänä, joka ajaa ajoittain myös autolla etäämmälle. Välillä käytän myös bussia keskustaan. Joten tunnen kaikkien näiden kulkumuotojen asettamat vaatimukset, jotka nyt pitää suunnittelussa tasapainoisesti yhteensovittaa, viihtyisyyttä ja turvallisuutta unohtamatta.

MERIKOSKENKATU ON SYMMETRINEN ARKKITEHTOONINEN PORTTI OULUUN
Merikoskenkadun kaava silloisen Huvilatien paikalle suunniteltiin Oulun Pohjoiseksi portiksi, jossa Valtatien kulmassa on aluksi etäimpänä kadusta olevat 8-kerroksiset asuin- liiketalot pohjoispään porttina Merikoskenkadulle. Nämä tornitalot ovat noin 77 metrin päässä toisistaan symmetrisesti sujhteessa Merikoskenkadun keskilinjaan.
Tätä seuraavat 7-kerroksisten yhteen rakennettujen asuin-liiketalojen noin 114 metrin pituiset muurit molemmin puolin katua, symmetrisesti samalla noin 28 metrin etäisyydellä kadun keskiviivasta. Talojen välimatka katusuunnitelmaluonnoskartasta mitattuna on siis noin 56 metriä. Koskitien kulmauksessa on taas 8-kerroksisten asuin-liiketalotornitalojen pari, joiden välimatka toisistaan on noin 43 metriä, jälleen tiukasti symmetrisesti keskiviivan suhteen.
Talot siis vaiheittain kaventavat katutilaa, antaen autoilijalle tiedon, että on aika hiljentää ajonopeutta. Katu linja-autopysäkkeineen, puuriveineen ja asiakaspysäköinti-sivukaistoineen on suunniteltu tämän portti- ja symmetriaperiaatteen mukaisesti.
ESITYS JATKOSUUNNITTELUUN
Vaiheessa 1 siirretään nykyisten pysäköintikaistiojen linja-autoliikenne keskikaistojen pysäkkikaistoille, ja seuraraan, pitääkö pysäkkikaistoja jatkaa. Eteläisin suojatie siirretään Koskitien risteyksen pohjoispuolelle. Tämä vapauttaa tilaa linja-autopysäkkikaistojen mahdollisesti tarpeelliseksi jatkamiseksi. Pohjoispuolen puurivit säilytetään näin.
Vinopys. säilytetään

Talouskaistat tulee rajoittaa yksinomaan pyöräilyn ja jalankulun käyttöön. Moottoriajoneuvolla ajo talouskaistoilla tulee estää tehokkaasti ohjattavilla pollareilla tai muilla ajoesteillä. Tämä parantaa olennaisesti liikenneturvallisuutta. Talouskaistojen varaaminen kevyelle liikenteelle mahdollistaa myös niiden kaventamisen, jolloin joukkoliikenteen käyttäjien odotustiloja voidaan laajentaa ja lisätä katoksia ja sääsuojia. Samoin viheraluetta/lumitilaa voidaan lisätä.

Mikäli huoltoliikenne moottoriajoneuvoilla on talouskaistoilla välttämätöntä, tulee se rajoittaa esimerkiksi muutamalle arkiaamun tunnille ja estää moottoriajoneuvoliikenne talouskaistoilla muina aikoina tehokkaasti ohjattavilla pollareilla tai muilla ajoesteillä.

Toissijaisesti, mikäli talouskaistoja ei rajoiteta yksinomaan pyöräilyn ja jalankulun käyttöön, pysäköintipaikkoja talouskaistoilla tulee olennaisesti vähentää nähtävillä olevissa suunnitelmaluonnoksissa esitetystä. Erityisesti VE A:ssa esitetty autopaikkamäärä on aivan käsittämättömän paljon ylimitoitettu kadun autopaikkatarpeeseen nähden! Tilannetta, jossa kaikki yli 40 paikkaa olisivat käytössä, ei tule käytännössä koskaan. Ainoatakaan viistopysäköintipaikkaa alueelle ei missään nimessä tule rakentaa jo pelkästään liikenneturvallisuussyistä. Tiettyjen pysäköintipaikkojen varaamista yksinomaan huoltoliikenteelle tulee välttää, jotta pysäköintialueet pysyvät jatkuvasti tehokkaassa käytössä eivätkä seiso tyhjillään. Autopaikkamäärän vähentäminen mahdollistaa sekin joukkoliikenteen käyttäjien odotustilojen laajentamisen, lisätilan katoksille ja sääsuojille sekä viheralueiden/lumitilan lisäämisen.

Joukkoliikenteen sujuvuutta ja joukkoliikenteen käyttäjien olosuhteita ei ole suunnitelmassa huomioitu riittävästi. Esimerkiksi mahdollisuus joukkoliikennekaistojen jatkamisesta pohjoiseen ulottumaan Valtatien pohjoispuolelle on syytä tarkastella huolellisesti. Samoin joukkoliikennepysäkkien ja vaihtomatkustajien puitteet ja infra tulee huomioida seuraavissa suunnitteluvaiheissa paremmin.

YKSITYISKOHTAISEMPI ESITYS JATKOSUUNNITTELUUN

Seurasin liikenteen sujumista ja pysäköintiä useina päivinä eri kellonaikoina, ja mietin ratkaisuehdotusta paikan päällä. Jututin useitaliikkeenharjoittajia, jotka kaikki pitivät nykyisiä vinopysäköintipaikkoja ja etenkin autopaikkojen lukuisuutta välttämättömänä, jotta liike pärjää.
Nykysuunnitelmaluonnoksessa oli esitetty keskimmäisten ajokaistojen leveydeksi 3,5 m, samoin pysäkkilevikkeen leveydeksi 3,5 m. Mittasin pitkällä rullamitalla nykyisten ajokaistojen todellisiksi leveyksiksi 3,3 m ja pysäkkilevikkeen leveydeksi 3 m. Pysäkkien leveys on 3,1 m. Keskikaistojen autoliikenne ja linja-autojen pysähtyminen pysäkeille sujuu nykyisillä ajonopeuksilla hyvin. Näiden kaistojen leventäminen lisäisi vain ajonopeuksia ja söisi turhaan tilaa linja-autopysäkeiltä, pyöräliikenteeltä ja jalankululta, mitä suunnittelussa pidetään tärkeänä tavoitteena vihreän lisäämisen ohella.
Vinopysäköintikaistat ottavat nykyisin poikkisuunnassa tilaa 5 metriä, sivukaistojen ajoradat 6 metriä. Jalkakäytävät talojen edustoilla ovat 3,8 m leveitä, josta liikkeiden avoimet ovet, portaat ja mainoskyltit syövät noin metrin. Jäljelle jäävällä alle 3m jalkakäytäväosuudella kiitävät bussia odottavien seassa pyöräilijät ja etenkin voltti-kuskit holtittomasti. Varsinainen liikenneonelma on siis jalkakäytävien sekamelska.
Sekavat liikennemerkit aiheuttavat omat vaaratilanteensa.

EHDOTUS
Aluksi kielletään kokonaan pyöräily jalkakäytävillä osoittamalla ne selkeästi molemmissa päissä liikennemerkeillä vain jalankulkijoille. Tämä heti!
Samalla siirretään linja-autoliikenne keskikaistoille, ja tehdään suojatie Koskitien liittymän pohjoispuolelle liikennevaloliittymään. Seurataan, riittääkö keskikaistojen nykypysäkkipituus, vai pitääkö niitä jatkaa. Jos pitää, niin poistetaan keskikaistat ylittävä suojatie ja jatketaan linja-autolaitureita etelään. Arviolta 4-5 peräkkäispysäkkiä riittää, seurantani mukaan.

MELUN TORJUNTAAN JA ODOTTAJIEN SUOJAKSI PYSÄKKIKATOKSET TAKASEININEEN
Pitkille linja-autopysäkkilaitureille tehdään koko pituudelta melua vaimentavat lasiseinäiset koko laiturin levyiset ja syvyiset katokset, joiden keskikaistoja kohti ylöspäin vinojen kattojen alapinnoille tehdään melusiepparikennostot ja päälle poronjäkäläpinta imemään sadevettä ja imemään melua. Katoksen perälle pitkä istumapenkki, joiden poikkisuuntaan valomainokset tuulensuojiksi katoksissa istujille.
Umpinainen takaseinä lasia estämään melua pääsemästä sivukaistoille, joista tehdään viihtyisät pihakadut vinopysäköinteineen. Kokopituinen äänenvaimennin-pysäköinytikatos rajaa asuntoihin tulevan nyt kohtuuttoman liikennemelun säädösten rajoihin. Vinopysäköintikaista jaetaan noin 8-10 paikan jaksoiksi, joiden väleihin isot puut tekemään pihakaduille vihreää ja tuulensuojaakin.
Vinopysäköinnin ajokaistaksi riittää 5 metriä, jolloin pysäkkilaiturien leveyddeksi saadaan 4 metriä. Pysäkkikatoksiin mahtuu silloin myös polkupyörien pysäköinnit katoksien päätyosiin.