Kerro mielipiteesi Tornion uuden kaupunkistrategian luonnoksesta

Hei
Miksi ei puistikkoja enää hoideta?Rumat kuuset kasvaneet liian korkeiksi aurinkoa ei näe,ei voi ajatellakaan aurinkokennojen hankintaa.

Tiivis strategia, virastomainen mutta mahdollistava. Pari huomiota:


Korjaus visioon: Tornio EI OLE arktinen kaupunki. Napapiiri sijaitsee Ylitornion kunnan alueella. Tosiseikkoihin perustuvat omat speksit esiin, ei lainaten. Tornion sijainti on kehittämistä ajatellen erinomainen, parempi kuin jos Tornio todella olisi arktinen.


Asiakaslähtöisyys ja palveluhenkisyys
- Tornion kaupunki on julkinen palveluorganisaatio, jonka keskiössä on tyytyväinen JA AKTIIVINEN asiakas.


Avoimuus ja läpinäkyvyys
- Avoin, OSALLISTAVA ja läpinäkyvä hallinto sekä LAINMUKAINEN päätöksenteko ovat Tornion kaupungin toiminnan
lähtökohtina ja eettisenä perustana.
- irtiotto Kittilän toimintavasta olisi raikas veto.


Jatkuva uudistuminen
- Tornion kaupunki on AKTIIVISESTI UUDISTUVA KAUPUNKI joka uudistaa palveluita ja palveluprosessejaan ulkoisen ja
sisäisen toimintaympäristön haasteisiin JA PYRKIEN VASTAAMAAN ASUKKAIDEN ODOTUKSIIN.


1. Tornion väkiluku PYSYTETÄÄN VUODEN 2018 TASOLLA AKTIIVISELLA KAUPUNKIPOLITIIKALLA (ollaan realistisia ja näin ollen saadaan toimenpiteetkin asetettua realismiin nojaten)


4. Matkailuvetovoiman
vahvistaminen
 Tornion matkailun kasvuohjelma
 Aktiivinen tapahtumatuotanto ja
kaupunkikulttuurin vahvistaminen
yhteistyössä kaupungin ja
elinkeinoelämän kanssa
- hyvä tavoite. Alueen imago on 100% maskuliininen, on terästeollisuutta, raisua katurallia, nuuskakauppaa, pilkkikisoja, lähialueella jäänmurtamista, lohenkalastusta ja menneisyys kauppamisten ja joppareiden seutuna. Tarjontaa ja kaupunkikuvaa on reippaasti monipuolistettava, jotta turisti ja turistin perhe poikkeaisi ja jäisi kuluttamaan aikaa ja rahaa juuri Tornioon myös DuudsonParkin ohella - kultuuripalvelut, kulttuurin tekijät ja muodot esiin monipuolisesti
- Jokirannat ja matkailu? Viihtyisiä ja turvalliseksi koettavia paikkoja tai alueita ei Torniossa ole, vrt. Haaparannan rantapuisto ja kahvila ja rantaan liittyvät pelialueet ja rannan installaatiot - Torniosta virkistävän ja elämyksellisen promenadin mahdollisuus puuttuu.
- Kukkolankoskella maisemointitarve avohakkuun jälkeen, alueen vähäiset viihtyvyystekijät kuten puiden varjostus, vihreys, kasviston monimuotoisuus ja perinnemaisema poistettu. Vahva imagotappio Torniolle nykyisellään.


5. TornioHaparandan
yhteinen ydinkeskusta
kasvaa ja kehittyy
myönteisesti
- MISSÄ yhteinen ydinkeskusta sijaitsee?
- suurena haasteena rajan ja näkymät sulkeva kauppakeskus Rajalla, Victoriantorin soveltumattomuus olohuoneena (ihminen ei viihdy kivipinnoilla vaan vihreän äärellä, myös varjostus ja yhteys kaupunkirakenteeseen eli näkymät puuttuu - turvaton takapiha katseiden ulottumattomissa.
- viimeksi mittakaavaltaan ja sijainniltaan epäonnistunut asuntorakantaminen E4 liikenneympyrässä, tornirakentamista rannan läheisyydessä.
- Ruotsalainen kauppakeskus ei tule rakentumaan eli suunnitelman uudelleen laatiminen kaupunkien tarpeista lähtien. Mitä yhteisiä toiminnallisia tiloja Torniolla ja Haaparannalla on, pl. matkakeskus erillisenä muusta kaupunkirakenteesta?
- tavoitteeksi kansalaistalo, kirjastot yhteen, muut yhdessä tarjottavat palvelut? ME-henki.


Saavutettavuuden
parantaminen
- matkakokonaisuus lentokentältä hallintaan, mutta erityisesti raideliikenteestä matkailijoille.
- opasteet kuntoon sekä fyysisesti että sähköisin palveluin vähintään Kemistä lähtien.
- Torpin seisake, uhka vai mahdollisuus? Kukaan ei sitä löydä, eikä sen ehkä löytäessään halua sinne jäädä junia odottelemaan. Toinen vahva imagotappio Torniolle, raideliikenteelle ja Suomelle tuo nolo metsäseisake. Matkailun kehittämisen lähtökohdaksi se on enemmän kuin "haastava"
- Henkilöliikenne käyntiin Haaparannan aseman kautta, itäinen Tornion asema voidaan tällöin poistaa. win-win. Kukaan ei jää kaipaamaan.


Valokuidun saatavuuden
parantaminen
- aivan ensisijainen asia, jos halutaan asumisen jatkuvan, ihan missä tahansa. Nostettava strategiassa selvästi näkyvämmäksi.


 Liikenneturvallisuuden
parantaminen
 Maankäyttöpolitiikan
toteuttaminen
 Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden
kehittäminen
- imago-, turvallisuus- ja viihtyvyystekijöiden kärjessä.
- liikenteen nopeuksien laskeminen E4:llä 40 km tunnissa alkaen uuden sillan Suensaaren päästä Haaparannan ICA Maxille asti, 60 km on käytännössä 70-80 km/h kaupunkirakenteen sisällä - ette voi kehittää arjen turvallisuutta ja viihtyvyyttä tai matkailun vetovoimaa näillä tienopeuksilla ja liikennemäärillä. Kevyen liikenteen ratkaisut kaupunkisuunnittelun kärkeen.


Kuntalaisten yhteisöllisyys
ja ME-henki vahvistuvat
- miten yhteistyö Haaparannan kanssa sovitetaan yhteisöllisyyden vahvistamiseen, ihan käytännössä? Ja ketkä ovat kaksoiskaupungin ME? Syytä kirjoittaa auki yhteisöllisyyden ulottuvuus tai rajallisuus Torniossa.


HANKE 1: TornioHaparandan ydinkeskustan kehittäminen / E14 jatkosuunnittelu
- E4 tien ohjaaminen kaupunkirakenteessa, nopeudet, ilmanlaatu ja asumisterveys - bulevardi-ajattelussa rakennukset meluesteinä, ilmanlaatu katukuilussa ja asumisessa. Meluntorjunta, tärinän vaimentaminen, pienhiukkasten terveysvaikutukset. Onko suunnitelman lähtökohta kestävä?
- Ruotsin puolen kauppakeskus ei tule rakentumaan, alueen uudelleensuunnittelu - Tornion rooli tai tahtotila ko. alueen suhteen, onko sitä, jos on sen voisi tuoda esiin.


HANKE 2: Arctio – Tornio Energy, Industrial and Logistics Park
- Tornio ei ole arktista aluetta, edes Röyttässä. Tehkääpä hassulle epänimelle jotain.


Kemi-Tornion lentoaseman
suurimmat kehittämismahdollisuudet nojaavat muiden Lapin lentoasemien tavoin
kansainvälisesti koko ajan kasvavaan matkailun vetovoimaan Suomen Lappia kohtaan.
- lentoliikenteelle on nousemassa reipas vastaliike, lähimatkailu ja lentojen välttäminen matkustusmuotona. Vain pari prosenttia maailman väestöstä kuuluu siihen joukkoon, jolla on varaa ja mahdollisuuksia lentää. Enemmistö n. 97% ei lennä. Raideyhteydet ja -palvelut siis kuntoon, niille on kysyntää pitkälle tulevaisuuteen.

Liittoutuminen länsinaapurin matkailuponnistusten kanssa tuo lisäarvoa Tornion vetovoimaan. Pelkkä Tornio ei riitä: puutteet viihtyvyydessä ja vetovoimaisissa paikoissa, joissa matkailija voi olla olemassa ja samalla kuluttaa palveluita, elämyksiä, tuotteita ja tuntea olonsa turvalliseksi osana kaupungin elämää.

Olkaa kunnianhimoisia tulevan suhteen, vanhoilla keinoilla voi vain peruuttaa menneisyyteen. Sitä onkin kohta 400 vuotta elettynä, hieno mahdollisuus kunnan markkinoinnissa - viestinnän ammattilaiset avuksi ideoimaan, joilla referenssinä työskentely MUIDEN eurooppalaisten rajakaupunkien markkinoinnin kanssa.

Väkiluku ei tule kasvamaan, automaatio lisääntyy, palkkatyö silppuuntuu ja verokertymä vähenee. Palvelut tulojen mukaan ja torniolaisten aktivointi ottamaan vastuuta hyvinvoinnistaan ja kaupungin kehittämisestä. Uusi aika, uusi mahdollisuus.

Onnea matkaan.

Ei riitä se, että suunnitelmissa on sen ja tämän tekeminen tulevaisuudessa. Tarvitaan jokaisen ranskalaisen viivan kohdalle vastaus miten tavoitteeseen päästään. Esimerkiksi maahanmuuttajia tule ellei ole asuntoja. Eläkeläiset Ruotsista on hyvä ajatus mutta tuplaverotus ei ole vetovoimainen argumentiksi.
1. Edullisia asuntoja on oltava tulijoille tulivat sitten mistä tahansa.
2. Tasokas hotelli tarvitaan, koska ns. Haaparannan Barents ei toteudu. Vaatii yhteydenottoja mm. ulkolaisiin alan yrittäjiin.
3. Torniosta puuttuu kunnollinen uimala ja esim. ns. Uitonranta on kehittämisen arvoinen. Vaatii maatöitä ja ponkkareita varten ruoppaamista.
4. Torniosta puuttuu "kauppatorikulttuuri" joka on herätettävä uudestaan henkiin. Maatalousvaltainen lehmikaupunki täysin hyödyntämättä.
5. Jaloteräksen jatkojalostusta Torniossa on lisättävä. "Auton osia, pyörän runkoja, kodinkoneita ja tarvikkeita" kaikensortin sälää. Aasiaan suunnattua markkinaa
6. Tornion oltava huomattavasti enemmän positiivisessa julkisuudessa. Edellyttää kaupungin johdon jatkuvaa lobbailua asioista päättävissä piireissä, yrityksissä yms. tuotannollisissa yksiköissä, joista voi olla kaupungille hyötyä.
7. Matkailuvaltteja Torniolla ei ole joten alue joka vaatii huomattavaa panostusta. Luontoretkeily esim. voisi olla yksi jota Haaparannan kanssa voisi yhdessä kehittää. Saaristo on hyödyntämättä.

Paluumuuttajat ruotsista...vanhuksiako lisää? pitäisi kaupunki ensin huolta nykyisistään. lapsia tehtäisiin lisää mikäli osa-aikaisen työn tekemistä helpotettaisiin. myös esim.vauvaraha voisi kannustaa.
Tornion kannattaisi nyt keksiä ihan konkreettinen oma juttu lapparin lisäksi jolla houkutella turisteja...ei se ikeakaan valitettavasti meitä auta kun kaikki myynti kulkee ruotsiin. Kauppapeskus kuihtuu kuihtumistaan eikä siellä koskaan ole henkilökuntaa kun tarvittaisiin.

Tässä uudessa kuvaelmassa näyttää myös urheilukenttä keskeltä kaupunki hävinneen vai olenko väärässä? ehkä tähän kannattaisi panostaa...pilkkien aikaan perinteinen rusettiluistelu lämpimällä kaakaolla perheille? pilkit kun ovat nykyisellään nuorison kännäystä varten. entäpä pikisaari miten sitä voisi hyödyntää?
tornio kun on kauneimmillaan talvella niin valoihin voisi myös panostaa pyörän romu tai resu sateenvarjo siellä täällä ei paljon positiivista huomiota kiinnitä. lähinnä naurattaa!
Kovasti kyllä halutaan tehdä ja aloitetaan kaikkea mutta kaikki tuntuu jäävän kesken kuin rajaton rajakaupunki hanke. esim. möljälle voisi kesällä kehittää muutakin kuin ylihintaisen jäätelökojun. mites nämä uutuudet vohveliannokset joita nyt maailmalla mässäillään.
ja kauhein paikka koko torniossa viktorian tori...kaatopaikka kauppakeskuksen takana, naurettavaa. sen ryteikön voisi vaatia siistimään edes kun siihen ei lähimpään sataan vuoteen ole mitään tulossakaan, sinne pohjalle nuorisolle skeittiramppeja ja skoottauspaikka. viereen välinevuokraamo..
Tässä nyt muutama konkreettinen idea.

Tornio voisi ottaa kopin valtavasta ohikulkuliikenteestä. Hyvä kohderyhmä voisi olla Caravaanarit, jotka nyt eivät voi Torniossa pysähtyä tai pysäköidä oikein mihinkään. Matkailuautoja on Suomessa n. 80000 ja ohi kulkee monien eri kansallisuuksien matkaajia. Green-Linen yhteyteen matkailuautoparkki, missä voi yöpyäkin ainakin yhden yön. Puomi ja pysäköintimittari, josta saatavalla lipulla pääsee GeenLinen WC-tiloihin, joihin oviautomatiikkaa. Hyvät opasteet reitistä kauppakeskukseen ja muuallekin keskustaan ja muihinkin näkemisen arvoisiin paikkoihin.
Toinen asia on saada koko GreenLine matkailukäyttöön takaisin, kuten paikka alun perin oli. Paikan teemaksi kalastus ja lohi ravintoloineen ja tuotemyymälöineen.
Ei GreenLine voi olla toimistorakennus, kuten se nyt on. Mitä on tulossa huonekaluliikkeen tiloihin?

Hyvät Tornio-opasteet Moottoritien infoparkkiin ja Nikkalan infoparkkiin. Nyt noissa paikoissa ei ole mitään infoa.

Todellakin joenvarsilta puistikot pois,green linen tilalle kahviloita ja /tai ravintoloita.Turhan piilossa niin hienoa kuin joenrannalla onkin.
Miksi kaupunginlahdella ei ole enää luistelurataa? Siellä voisi pitää esim. "perhepäiviä" (luistelua,mäenlaskua yms.)
Torniota tulisi mainostaa enemmän matkailun kannalta,onhan meillä mahtava lohijoki. Olisiko kenties tarjota kalastusopasta ulkopaikkakuntalaisille?Kukkolankoski,kosken lasku.
Jotain mukavaa pysyvää voisi talveksikin keksiä,kuten naapuri kaupunkimme lumilinna,jää karting? Onhan meillä toki pilkkikisat mutta ne ovat vain sen viikonlopun. Eikä enää oikein perheellä viitsi edes lähteä,pelkkää viinanjuontia.
Ei pelkkiä kerrostaloja lisää ja olisi mahtavaa jos vanhat rakennukset kaupungissa säilyisi.

Jotain suurta ja erilaista täytyy rakentaa. Olkoon se sitten konkreettista tai visioita/hankkeita/tapahtumia. Rajan kuoppa on turnoff. Torniolle ja koko rajalle ehottomasti huonoa mainosta se ruma kuoppa. Voiko Tornio vaikuttaa siihen mitenkään? Myös Pohjolantalon seinä on ruoma, kun tullaan sillalta kaupunkiin. Siihen hieno muraali.
Greenline (joku hotelli, joulupukinpaja, moottorikelkkasafari, saaristoristeilytukikohta, casino...)ja ranta tulee hyödyntää ja sen puolen rajaseutu. Viikinkikylä on hyvä idea, Mustaparta on hyvähkö brändi, muttei tarpeeksi tunnettu. Urheilutapahtumat ja lastentapahtumat vetää väkeä. Erilainen luxus -pakko kokea -elämys tarvitaan tähän rajaseudulle. Happy New Year twice on rajalle mustidea, joka pakko hyödyntää, mutta amatöörimäisesti järkätty. Karnevaalimeininkiä, ruokaa, juomaa jne kaivataan sinne. Rajaseutu: Panostetaan johonkin ja kunnolla. Nyt pitää katsoa suuren maailman mallia.

Tornio tarvitsee kavereita ja yhteistyötä. Yhteisiä visioita naapurikaupunkien kanssa ja toisia tukevaa toimintaa. Esim moottorikelkka ja risteilysafareita kemi-tornio-haaparanta alueella. Isoja, hauskoja tapahtumia -pilkkikisat on jo, entä miten ois -avantouinnin mm-kisat, soutukisat, koskenlasku kanootilla, henkiinherätetty Kilpisjärvi-Tornio pyöräily, lumiveistoskisat, oma triathlon, saunalauttakisa jne. Meillä on vettä, meillä on luontoa, rajaa, aikaero, koski, meri, joten potentiaalia löytyy. Mutta puuttuuko mielikuvitusta ja rohkeutta?

Nyt pitää laskea vuokria yrityskiinteistöiltä, jotta saadaan yrittäjiä. Ne tuo työtä ja elinvoimaa. Länsirannasta purettava heti ne rähjät. Kallen kauppa ja Spar. ;)
Kauppakeskukseen tulee saada lisää vuokralaisia. Liian kalliit vuokrat tuppukylälle karkoittavat yrittäjät. Yrittäjiä tulee tukea!! He tuovat työtä ja toimeentuloa. Työssä on tulevaisuus. Lisäksi tuettava isoja visioita! Koulutuslobbausta myös. Yliopistotoimintaa ja muutakin koulutusta: Ruotsi-Suomi yhteistyötä. Koulutus tuo nuoria, työ toimeentuloa ja työssäkäyvät toimeentulevat nuoret jäävät kaupunkiin perustamaan perheitä.

Tornion ydinkeskusta on kovin pieni pinta-alaltaan ja asukkaita reuna-alueilla huomattava määrä. Reuna-alueilla asuvien kuljetus keskustaajamaan ja takaisin pitäisi järjestää, jotta pikkukylistä pääsevät myös autottomat osallisiksi ydinkeskustan tarjoamista tapahtumista, ja pääsevät tukemaan paikallisia pienyrittäjiä asioimalla liikkeissä. Nettikauppa tarjoaa tänäpäivänä erinomaisen vaihtoehdon, joskaan ei ole tavoiteltavaa esimerkiksi paikallisten yritysten näkökulmasta, jotka toivon mukaan jatkossakin työllistävät seudun asukkaita. Autollisten osallistumista ja osallisuutta parannetaan kaupungin toimesta siten, että maanteiden auraukseen ja sen laatuun kiinnitetään huomiota. Hyvinvointi ja turvallisuus ei parane mikäli tiet ovat tukossa tai muutoin huonossa kunnossa. Toistuvasti on tilanteita, ettei esimerkiksi sairasauto kaikin ajoin saavuta kaikkia osoitteita Torniossa tai vastaavasti maantie on niin huonossa kunnossa, että henkilöautolla kulkevan on väistettävä metsään kohdatessaan isomman ajoneuvon.

Tornion virkamiehet kehuvat, että meillä on vapaita tontteja, hyvä. Kun tonteille on rakennettu, niin miten asumisviihtyvyys? Kuinka kaupunki on huomioinut tämän? Esimerkiksi hyvä yhteistyö aluehallintovirastoon voi tuoda tarvittavaa rahoitusta esim. luontohankkeille. Torniossa on retkeilykohteita, mutta niiden tarjoamat 'palvelut' eivät ole riittäviä. Oulussa on huomioitu ja kunnostettu pienetkin vesistöt, joita asukkaat ja muutkin vierailijat voivat hyödyntää ilmaiseksi. Vesistöä on muutakin kuin Tornionjoki ja allas kauppakeskuksen lähellä. Kunnostetut vesistöt mahdollistavat monipuolisen ulkoilun ilmaiseksi ympäri vuoden.

Turismi: Naapurikunnissamme on muodostunut omanlaisensa turistipyydykset. Tornioon tulisi kiireesti luoda turisteja houkutteleva vetonaula. ( Käykää joulupunkin kammarilla katsomassa kuinka paljon japanilaisia ja kiinalaisia turisteja siellä on!).

Toivottavasti aloitteita ei kätketä pöytälaatikkoihin

Onnellisuus on huono päämäärä elämälle

Maailmanmaineeseen kivunnut positiivisen psykologian uranuurtaja, professori Martin Seligmanin tuoreessa kirjassaan hän julistaa koko sanan onnellisuus olevan käyttökelvoton: ”Inhoan sanaa onnellisuus. Se on niin liikakäytetty, että se on menettänyt merkityksensä. Se ei toimi tieteellisenä terminä eikä siitä ole myöskään käytännön päämääräksi kasvatuksessa, terapiassa, politiikassa tai edes henkilökohtaisessa elämässä.”
Taloustieteilijä John Kay on esittänyt, että monet päämäärät elämässä ja politiikassa saavutetaan parhaiten epäsuorasti. Onnellisuus on juuri tällainen: Sitä tavoitellessani en osaa nauttia siitä mitä minulla jo on.

Onnellisuus on hyvä kokemus mutta huono päämäärä.
Kaupunkistrategiassa se on naiivi ja typerä.

Olin pettynyt ettei strategiassa otettu mitenkään kantaa siihen, millä tavoin Torniossa aiotaan ehkäistä ilmastonmuutosta ja edistää kestävää kehitystä. Mielestäni näitä teemoja ei voi enää sivuttaa ja ne pitäisi nostaa keskeiseen asemaan joka ainoassa strategiapaperissa. Ilmastonmuutoksen ehkäisy ja kestävä kehitys ovat laajoja ja läpileikkaavia käsitteitä, joiden alla olisi voinut visioida muun muassa joukkoliikenteen kehittämistä - nykyisellään Tornion liikenne on hyvin henkilöautopainotteista, mikä ei ole ihme, kun joukkoliikennettä ei ole etenkään iltaisia edes tarjolla.

Tornion imago on maskuliininen ja edelleen valitettavan paljon raskaaseen teollisuuteen nojaava. Vihreiden arvojen nostaminen keskeiseen asemaan tuulettaisi tätä ummehtunutta kuvaa, joka ei muuten houkuttele nuoria ihmisiä muuttamaan alueelle.

Toivoisin myös, että huomiota kiinnitettäisiin siihen, ettei Torniossa järjestetä nykyään nuorille oikein minkäänlaisia tapahtumia. Olemassa olevat tapahtumat keskittyvät lapsiperheiden ja aikuisten viihdyttämiseen.

Onko suunnitelmissa mitään toimenpiteitä veroäyrin laskemiseksi, nykyinen poistaa asukkaita?

Hei miksi ainutlaatuinen Tornionjokemme on lähes hyödyntämättä?Kankea kaavoitus ja yrityspolitiikkamme Tornion kaupungin päättävillä elimillä.Ja jos ei muuten niin ainakin rakennuslupapolitiikalla saadaan yrittämis halut kaadettua Torniossa.Torniossa vaaditaan kaikki mahdollinen mikä jostain lakikirjasta löytyy jos meinaat jotain rakentaa eli on kalliimpaa kuin yleensä muualla.Jos jotain hankitaan niin kumma kyllä paikallinen yrittäjä ei pärjää kisassa oishan se kamalaa sehän vois vaikka työllistää muitakin torniolaisia ja sehän vois olla vaikka naapurini.

Rauratietunneli Torniosta Torniojoen alitse Haaparannalle. Eurooppalainen raideleveys Laivakankaan junaterminaaliin, josta Jäämeren rautatie alkaa. SEONSIINÄ

Aiemmassa kaupungin strategiassa 2014-2017 yksi kaupungin arvoista oli "kestävä kehitys".
Tämä määriteltiin niin, että kaikessa päätöksenteossa otetaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet.

Uudessa strategialuonnoksessa luvussa 3. "Toimintaympäristön lähtökohdat" sanotaan: "Ilmastonmuutoksen torjuminen ja siihen varautuminen on edelleen ajankohtaista". Tämän jälkeen asiaa ei mainita strategiassa millään lailla. Kohdassa 4.3. "Tornion kaupungin toimintaperiaatteet" pitäisi olla maininta kaupungin ympäristöarvoista. Sen voisi muotoille esimerkiksi: "Kaikessa kaupungin päätöksenteossa otetaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet."

MIKSI:
> Kestävä kehitys pitää sisällään laajan kirjon tavoitteita ja niistä seuraavia toimenpiteitä. Tällaisia ovat mm. hiilineutraaliin energiatuotantoon pyrkiminen, energiansäästö ja kiertotalouden edistäminen sekä luonnonsuojelu. Se, että kestävä kehitys mainitaan kaupungin arvona, tarkoittaa sitä, että sitoudumme globaalin toimintaympäristön muutospaineisiin kuten ilmastonmuutoksen ehkäisyyn ja biodiversiteetin säilymiseen. Emme voi sulkea silmiämme ilmastonmuutoksen ja energiapolitiikan vaatimuksilta. Toimenpiteet, joihin kaupunki
resurssiensa puitteissa kykenee, ovat sitten toinen asia. Niistä keskustellaan ja niistä päätetään strategian puitteissa, mutta resurssien rajoissa.

> Vetovoimaisuus. Kaupungin / kunnan / alueen ympäristöarvot ovat yksi suoraan alueen vetovoimaisuuteen vaikuttava seikka. Tutkimusten mukaan asukkaat, matkailijat ja alueelle muuttajat arvioivat alueen vetovoimaa mm. sen mukaan, miten kaupunki toteuttaa ympäristöarvoja ja ottaa vastuun globaalista toimintaympäristöstä. Tornion kaupungin brändi kiteytyy ajatukseen "vetovoimaisesta rajakaupungista". Tässä maailman tilanteessa ja ajassa on täysin mahdotonta ajatella brändiä ja vetovoimaa ilman ekologisen ajattelun taustaa ja kestävän kehityksen viitekehystä.

> Tornion tekee jatkuvasti ekotekoja, jotka ovat pienempiä tai suurempia. Esimerkiksi uimahalliremontin yhteydessä on siirrytty ekologisempaan energiaratkaisuun valitsemalla maalämpö. Myös kaavoitusasioissa yksi tärkeä arvo ja toimenpiteiden perusta on luontoarvojen huomioon ottaminen. Miksi tätä arvomaailmaa ei voitaisi ääneen lausua?

> Negatiivinen viesti. Jos Tornion kaupungin strategiassa ei millään lailla mainita kestävää kehitystä tai ympäristöarvoja, meistä syntyy kuva ajastaan jäljessä olevana tai tosiasioita tunnustamattomana syrjäkylänä. Suomen Itsenäisyyden juhlarahasto (SITRA) on saanut viimeaikoina kansainvälistä tunnustusta kiertotalouden käytäntöjen edistämisestä ja kestävän ympäristöpolitiikan kehittämisestä. Myös Suomen hallitus on tehnyt viime aikoina isoja päätöksiä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja arktisen ympäristön suojelemiseksi.
Jos Tornio on hiljaa näistä asiosta, se asemoi itsenä maailmanlopun kunnaksi - paikaksi joka ei joko ymmärrä tai ei välitä maailmaa - ja samalla jokaista sen pienintä osaa - kohtaavista globaaleista haasteista.

Miksei kaikki kaavasuunnitelmat ja -muutokset eivät voisi olla etukäteen nähtävillä Tornion nettisivuilla ?
Kaikki kuntalaiset kun eivät ehdi tai pääse kaupungintalolle katsomaan noita tulevia hankkeita.
Aivan kuin puoli salassa noita hankkeita aina kyhäillään ja yhtäkkiä ne toteutetaan aivan tietämättömien kuntalaisten naapurustoon.
Kai ne kuitenkin kestävät päivän valon ja ihmisten mielipiteen, ettei sen vuoksi tehdä ihmisten kommentointia hankalaksi ?

Kuntalaisten vaikuttamiskohdassa ?(3/19)? mainittiin useita yhteisöitä, joiden kanssa tehdään yhteistyötä. Listalta puuttui Yritysyhteistyö. Tämä on merkittävä puute. Paikallinen yrittäjäjärjestö antaa varmasti lausuntoja ja kertoo mielipiteitään heitä koskevissa asioissa. Molemminpuolinen yhteistyö auttaa koko strategian toteutumista.

Minunkin mielestä luontoarvot jäivät strategiassa vähälle osalle, kaipaisi esimerkiksi pysyvää näyttelyä alueen luonnosta. Säästeliäisyys esimerkiksi voi asettaa pavelutarjonnan itsestään omalle, sallitulle tasolleen. Esimerkiksi hyvät terveys- ja sosiaalipalvelut ovat niiden sisällöissä ja kestävässä ylläpidossa ja toisaalta, tuntuisi siltäkin, että se mikä vetoaa kaupungin asukkaisiin on riittävä tae kävijänkin tarpeisiin. Matkailupalvelut laajassa mielessä voisivat opintomatkoina, terveyspalveluina, kulttuurivaihtoina eri teemoin ulottaa kuntalaisten ulottuville, lähimatkailun merkeissä maakunnan ja lähimaakuntien piiriin liikuntapalveluina.

Enpä hoksannut oliko jossain mainintaa yhteiskuntaamme liittyen kestävästä kehityksestä, kierrätyksestä, luonnonarvojen huomioonottamisesta jne? Kas kun ei meän taajamat kehity vain sillä, että rakennetaan ja kulutetaan lisää - luontoa pitää myös säilyttää virkistyskäyttöä varten MYÖS KESKUSTAAJAMISSA ja ihmisten oppiminen kierrätystalouteen ja kestävään kehitykseen mahdollistuu yhteiskuntamme rakenteiden ja mallien avulla.

- Strategian yhtenä tavoitteena on kasvattaa Tornion asukaslukua. Jotta asukasluku pysyisi edes entisellään, tulee lapsiperheisiin ja syntyvyyteen panostaa enemmän! Erityisesti nyt synnytysmatkojen pidentyessä, tarvitsemme houkuttimia; muuallakin käytössä oleva vauvaraha/lahjakortit paikallisiin yrityksiin on otettu kuntalaisten keskuudessa hyvin vastaan, sekä toimiva päivähoitojärjestelmä.
Eduskunnassa hyväksytty lapsiperheiden palveluseteli tulee ottaa käyttöön myös Torniossa; palveluseteliä vastaan tarjotut palvelut paitsi työllistävät paikallisia, myös ehkäisevät syrjäytymistä ja auttavat lapsiperhettä jaksamaan arjen haastavissa tilanteissa!
Kaupunkialueiden ulkopuolella asuvien lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi, sekä harrastusmahdollisuuksien ylläpitämiseksi tulisi kulkemista keskusta-alueelle helpottaa; kaupunkilinja ajoon laajemmalle alueelle! Tämä lisää myös haluttua vipinää keskusta-alueelle.

-lapsiperheiden työllistymiseen suoraan vaikuttavat ongelmat päivähoidon järjestämisessä tulee poistaa. Pätkätöiden ja vuorotöiden vastaanottaminen pikkulapsiperheissä on tällä hetkellä mahdotonta.

- Kaupunki tavoittelee yritysmyönteisyyttä. Mikäli Tornio haluaa profiloitua yritysmyönteisenä kaupunkina, tulee kaupungin ja päättäjien muistaa myös Outokummun ja muiden isojen yritysten lisäksi pienet ja keskisuuret yritykset. Pienet yritykset työllistävät yrittäjän lisäksi usein myös useamman kaupunkilaisen, ja tuovat oman osansa kaupungin kassaan. Ensisijainen tuki yrityksille on tietenkin käyttää yrityksen palveluja! Kaupungin ostot ja hankinnat tulee tehdä ensisijaisesti paikallisten yritysten kautta ei esim. Ikean.

Raja-alueelle suuri/valtava leikkipuisto. Erilaisia ja tasoisia kiipeilytelineitä. Hurjapäille jotain ohjattua seikkailupuistojen hengessä. Ja paljon istuimia vanhemmille.

Rannat ja kaupunginlahti siistiksi ja hyötykäyttöön. Suppailua, polkuveneilyä, jokiristeilyjä.

Ja miten olisi lämmitetty maauimala liukumäellä? Rannalle uintimahdollisuus.

Victorian torin siistinä pito, erityisesti vesialue joka kesällä törkyinen. Suihkulähteitä joissa voi leikkiä.

Paikkoja asuntoautoille/huoltorakennus saunoineen.

Pidetään ikeaan tulevat perheet alueella pidempään ja saataisiin uuttakin ihmiskuntaa näillä aivan varmasti. Eiköhän aleta pohjoisen mahtavimmaksi kesäkaupungiksi!

Talvella sitten pitkät luistelureitit ja mäenlaskumahdollisuus. Kylkeen lumipuisto, sinne vaikkapa sokkelo ja lumiveistoksia.

Kauppakeskuksen sisään pysyvä pomppulinna maailma. Leikkipaikan siirto samaan tilaan ja sille laajennus.

Strategialuonnoksessa on nostettu monia hyviä asioita esille mutta aivan liian vähälle huomiolle on jäänyt tietoliikenneyhteyksien kehittäminen.

Nostaisin sen yhdeksi kärkihankkeeksi puhuttaessa kaupungin vetovoimatekijöistä.

Moderni tietoliikenne ja uudet sähköiset palvelut edellyttävät suuria tiedonsiirtonopeuksia, joihin nykyisten kuparikaapelien ja liikkuvien langattomien (4G) yhteyksien ominaisuudet eivät enää jatkossa riitä.

Liikuteltavat datamäärät tietoverkoissa tulevat kasvamaan voimakkaasti lähivuosina, esim. DNA arvioi dataliikenteen kymmenkertaistuvan mobiiliverkossa seuraavan viiden vuoden aikana.

Viiden vuoden päästä meillä on jo todennäköisesti käytössä myös 5G mobiilitekniikka. Mutta edes 5G ei tule toimimaan ilman kattavaa valokuituverkkoa, johon tukiasemat on kytkettävä.Sillä 5G tukiasemien kantama (100-300m) on vain murto-osa nykyisestä, joten tukiasemia tarvitaan lähes joka kadunkulmaan.

Lähialueen kunnista mm. Tervola on juuri vetänyt kattavan valokuituverkon alueelleen houkutellakseen nuorta väestöä pysymään tai muuttamaan kuntaan. Rovaniemi kyllästyi teleoperaattoreiden vitkutteluun asiassa ja perusti energiayhtiönsä kautta oman yhtiön rakentamaan nopean valokuituverkon kuntalaisten saataville.

Tornion Kaupungin pitäisi ottaa vetovastuu ja selvittää kiireesti mitä toimenpiteitä tarvitaan, jotta Tornio ei putoa pahasti kehityksen kelkasta vaan päinvastoin kääntää tämän vetovoimatekijäksi, varsinkin kun uusi diginatiivi sukupolvi
on kasvamassa aikuisiksi.

Kaakamon tietoverkko-osuuskunta ry on ansiokkaasti toteuttanut valokuituverkkoa eteläisiin kyliin, mutta suurin osa Torniota on vielä ilman mitään suunnitelmaa ja uusia asuntoalueitakin on tehty vielä viime aikoinakin ilman kunnollista tietoverkkoa !