Haaste 3: Sujuva yhteistyö työnantajien kanssa, esimerkiksi räätälöity tuki työpaikalla tapahtuva kielenoppimiseen ja työtehtävien suunnittelu niin, että työnteko onnistuu ja kielenoppiminen toteutuu

Tämä on keskeinen haaste, mutta toteutus vielä alkumetreillä Suomessa. Tarvitaan hiukan lisää asennemuutosta ja motivointia puolin ja toisin. On hyvä idea, koska kielenoppiminen tuodaan aktuelliin ympäristöön.

Tässä olisi työministeriöllä oma työmaansa. TEM voisi kouluttaa työantajia asenteiden murtamiseksi ja motiivin lisäämiseksi palkata maahanmuuttajia. Työnantajile tarjoutuu liian usein mahdollisuus kierrättää maahanmuuttajia ja suomalaisiakin työttömiä palkattomissa harjoitteluissa ja kokeiluissa. TEM voisi tutkia mahdollisuutta lainsäädännön, tapojen ja käytäntöjen muuttamiseksi niin, että harjoittelut läpikäynyt saa normaalin työsopimuksen. Nykyisellään kovin moni ammattikurssitettu kiertää työttömänä näitä palkattomia pestejä erilaisten toimenpiteiden ja hankkeiden puitteissa, vaikka hänellä olisi jo alan koulutus valmiina. Työelämän kehittämistä olisi ammattia vastaavien osa- ja kokopäiväisten palkkatöiden tekeminen normaalisti tavoiteltaviksi.

Haaste on keskeinen, sillä se koskettaa sekä Suomeen jo korkeakoulutettuina muuttaneita henkilöitä että Suomessa kouluttautuneita kansainvälisiä henkilöitä. TEM:n Talent Boost -toimenpideohjelma (https://tem.fi/talent-boost) tuo esille kattavasti näkökulmia ja kohderyhmiä sekä tukikeinoja. Talent Boost -malli ei tavoita kaikkia alueita, mutta mallista voidaan hyötyä valtakunnallisesti ja kohdentaa rahoitushakuja osaamiskeskus -rakenteiden perustamiseksi.

Rakenteen lisäksi tarvitaan yhteistyötä eri sektoreiden välillä "mikrotasolla" siten, että koulutettu työnhakija/opiskelija/valmistunut voi saada eri sektoreilta tarpeellisen tuen ja osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tukevan dokumentaation oman urapolkunsa edistämiseksi. Tässä digitaalisten välineiden kehitys keskeistä.

Tämä on myös yksi keskeinen haaste työelämässä. Ei riitä, että työnantaja palkkaa yritykseen tai organisaation monimuotoisuutta yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon nimissä. Työpaikan yhdenvertaisuutta ja osallisuutta on aktiivisesti edistettävä myös työpaikalla. Tästä hyvänä esimerkkinä kielitietoinen työskentely, joka voi hyvin esimerkiksi olla kielikurssien tarjoamista työajan puitteissa tai kahden/usemmalla kielellä operoimista. Esimerkkinä yrityksen tai organisaation sisäisen viestinnän monikielisyyden huomioon ottaminen, jotta informaatio saavuttaisi kaikki työntekijät yhdenvertaisesti. Tarvitsemme kuitenkin lisää esimerkkejä hyvistä käytännöistä. On myös tärkeä tarkastella työpaikan sisäisiä rakenteita ja kansainvälisten osaajien ammatillisia etenemismahdollisuuksia.