valtio opin kursseja kehitysvammaisille vammaisia ois ehokkana https://www.nuortenideat.fi/fi/ideat/2513/
Viittomakieltä käyttävien oikeuksia tulee vahvistaa entisestään. Viittomakielilaki velvoittaa viranomaisia edistämään viittomakieltä käyttävien mahdollisuuksia saada tietoa omalla kielellään ja käyttää omaa kieltään. Avoimen hallinnon tulee ottaa myös tämä huomioon omassa toiminnassaan. Nyt sitä ei strategiassa näy. (Ks. myös PL 17.3 §)
Toimenpide: Lapsuudessa ja nuoruudessa vakavaa lähisuhde-/seksuaaliväkivaltaa kokeneiden ihmisten kokemuksia kuunnellaan, eikä kielletä tai kiistetä niitä. Toimenpide toteutetaan eri viranomaistasolla, myös yhteiskunnan ylimmällä päättävällä tasolla blogien ja kokemusasiantuntijavierailujen muodossa.
Mittari: esim. kerran vuodessa julkaistaan Best Practice -koonti, aineisto, johon on koottu esimerkkejä tilanteista, missä viranomaiset ovat kuunnelleet uhreja/selviytyjiä.
Perustelu: Olisi hienoa, jos uskallettaisiin kohdata uhrien ja erityisesti lasten arkitodellisuus. Viranomaisilla voi olla taipumus etäännyttää vaikeita asioita teorioiden ja vanhentuneiden menettelytapojen viidakkoon – ja uhrien hätä saattaa jäädä kohtaamatta. Väkivalta on traumatisoivaa, myös viranomaisten oma henkilökohtainen kyky käsitellä asioita on rajallista ja edellyttää siksi uudenlaista valmentautumista.
Kehitysvammaliiton Selkokeskuksen kommentit:
Toimenpide: Valtionhallinnon pitää tarjota työntekijöilleen koulutusta selkokielisestä viestinnästä.
Mittari: Kuinka moni henkilö on käynyt selkokielen koulutuksen.
Perustelu: Jotta selkokieli saadaan pysyväksi osaksi viestintää, siihen tarvitaan osaamista. Jatkuvuuden varmistamiseksi ja koulutuksen oikein kohdentamiseksi hyvä malli on kouluttaa osa työntekijöistä selkokouluttajiksi, jotka valtionhallinnon sisällä kouluttavat muita.
Toimenpide: Selkokielestä vastaavan henkilön viran perustaminen valtionhallintoon.
Mittari: Valtionhallinnossa työskentelee henkilö, jonka tehtävänä on suunnitella ja koordinoida selkokielistä viestintää.
Perustelu: Jotta selkokieli on mahdollista ottaa suunnitelmallisesti käyttöön ja kohdistaa siihen käytettävät resurssit oikein, tarvitaan henkilö, joka on vastuussa selkokielisestä viestinnästä, selkokielen koulutuksen koordinoinnista sekä selkokielisen materiaalin tuottamisesta. Selkokielestä vastaava henkilö arvioi, mille hallinnon aloille selkokielistä viestintää ensisijaisesti tarvitaan. Esimerkiksi Satakunnan sairaanhoitopiirissä, jonka kaikki potilaille suunnattu viestintä on selkokielistä, työskentelee selkokielikoordinaattori.
Toimenpide: Tuotetaan selkokielistä materiaalia ja tarjotaan selkokielistä tietoa eri kanavissa.
Mittari: Tuotettujen materiaalin määrät. Verkkosivujen kävijämäärät.
Perustelu: Kehitysvammaliiton Selkokeskuksen näkemys on, että selkokielistä tietoa tarvitaan aina silloin, kun
• asia koskee kaikkia kansalaisia
• asia koskee erityisesti selkokieltä tarvitsevia ihmisiä
• tieto on saatavilla vain digitaalisessa muodossa.
Erityisesti kriisitilanteessa pitää olla valmius tiedottaa nopeasti myös selkokielellä.
Toimenpide: Varmistetaan, että selkokielen lisäksi on riittävät resurssit myös kielenhuoltoon ja hyvän virkakielen tuottamiseen.
Mittari: Valtionhallinnossa työskentelee kielenhuoltajia.
Perustelu: Kielenhuolto ja hyvä virkakieli ovat edellytys selkokielisen tiedottamisen toteutumiselle. Selkokieli kuuluu myös luontevaksi osaksi kielenhuoltajien osaamista. Tästä esimerkkinä on Kelan selkokielinen tiedottaminen.
ois valtio opin kursseja kehitysvammaisille mun koulussa ei ollu yhteiskuntaoppia ja ois valtiotieteitä kehitysvammaisille oon kiinnostunut politiikasta asun mikkelissä
Kotimaisten kielten keskuksen kommentit:
Toimenpiteenä: Valtionhallintoon on perustettava virkoja selkokielen asiantuntijoille tai asiantuntijaryhmälle.
Mittari: Valtionhallinnossa on virkoja selkokielen asiantuntijoille.
Perustelut: Selkokielen asiantuntemus ei voi olla vain (sinänsä hyvin toimivan) järjestötoimijan eli Selkokeskuksen varassa.
Toimenpiteenä: Valtionhallintoon rekrytoidaan lisää kielen asiantuntijoita. Selkokielen asiantuntijoiden lisäksi tarvitaan hyvän virkakielen asiantuntijoita.
Mittarit: Jokaisessa ministeriössä on yksi tai useampi kielenhuoltaja.
Perustelut: Kielen ja kielenhuollon asiantuntemus on tällä hetkellä valtionhallinnossa riittämätöntä siihen nähden, että työ on läpikotaisin kielellistä.
Toimenpiteenä: Hyvän virkakielen ja selkokielen koulutus otetaan osaksi pakollista työhön perehdyttämistä valtionhallinnosta, esim. osaksi Valtioneuvostopassia.
Mittari: Kielenkäytön koulutus on otettu osaksi Valtioneuvostopassia.
Toimenpiteenä: Kun halutaan edistää kaikkien oikeutta ja mahdollisuutta ymmärtää ja tulla kuulluksi, viestinnän ja palvelujen kehityshankkeisiin on otettava kattavasti mukaan eri asiakas- ja palvelujen käyttäjäryhmät. On kerättävä systemaattisesti palautetta sekä testattava palveluita ja niiden kielen ymmärrettävyyttä.
Mittarina: Kysely tai muu palautetapa (kokemusasiantuntijaryhmä, testaus): ketkä asiakkaista lukevat selkokielistä viestintää, miten viestintä sillä koetaan? Vastaako viestinnän kielenkäyttö ihmisten odotuksia? Koetaanko se avoimeksi? Miksi koetaan tai miksi ei?