Liike-ja teollisuusrakentaminen. Varsinkin osuuskaupan peltihallit ovat räävittömiä, eikä niitä voi kutsua arkkitehtuuriksi. Jos tätä puolta ei laiteta kuntoon, niin kaupunkikuva ei parane. Ohjelmasta näyttää puuttuvan aikakausittaisen kerroksellisuuden kuvaus. Alkuvuosikymmenet, jälleenrakennuksen aika, lähiövuosikymmenet, väestönkasvun päättymisen jälkeinen aika. Korjausrakentamisen korostamista pitää lisätä. Ohjelmasta näyttää myös puuttuvan menneisyyden ja tulevaisuuden virheiden ja onnistumisten analyysi. Vertailu esimerkiksi Hakatornit ja ja Ranta-kartano. Hakatornit onnistunut ja Ranta-kartano epäonnistunut. Hakatornit yhteyttä luovaa. Ranta-kartano tukahduttavaa ja yhteyttä katkaisevaa. Ihmisen ja ihmisen ympäristön nostamisen suunnittelun keskiöön.
Ensinnäkin: Luonnoksessa korostuu keskustan/maaseutumaiseman kehittäminen ja ylläpitäminen. Lahti on muutakin kuin ydinkeskusta tai taajama-alueiden ulkopuolella oleva maaseutumaisema. Missä näkyy lähiöiden kehittäminen ja ylläpitäminen? Toiseksi kaupungin luontoarvojen merkityksessä tulisi näkyä voimallisemmin muukin kuin vihertaskut. Monimuotoisen metsä - ja viheralueiden kehittäminen ja ylläpito keskustan läheisyydessä ja lähiöissä on merkittävää paitsi ilman laadun kuin virkistäytymisen kannalta. Merkittävää on myös muistaa puiden tuulelta ja melulta suojaava ( vrt Reykjavik). Kolmanneksi kehittämisessä on muutettava katujen ja teiden suunnittelua. Lahdessa on runsaasti paikkoja, jossa mm. pyörä ja kävelytiet loppuvat kuin seinään. Jos halutaan mahdollistaa turvallinen liikkuminen eri kaupunginosien välillä, on niiden saavutettavuuteen kiinnitettävä jo suunnitelmatasolla huomiota. Neljänneksi miten teollisuusrakentaminen yhdistetään luontoarvoihin? Jos keskustassa pyritään tekemään kortteleista jollakin tapaa yhtenäisiä, kuitenkin aikakaudet huomioonottaen, mikä on tavoite teollisuusrakentaminen suhteen?
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpiteitä ei ole yksilöity.
Asuinrakennusten asumisviihtyvyyteen vaikuttaviin tekijöihin, kuten huoneistokoko, asunnon pinta-ala ja asunnon sijoittuminen rakennuksen sisällä, ei ole otettu kantaa.
Kuten edellisessä kommentissa todettiin, ilmastonmuutokseen liittyvät toimenpiteet olisi hyvä nähdä yksityiskohtaisemmin, jotta selviäisi mitä niistä käytännössä on ajateltu.
Toinen asia: olemassa olevan rakennuskannan kunnossapitoon on saatava kunnon kannusteet, sanktiointi mukaan lukien. Huumeluolaksi muuttunut Hämeenkatu 24 on mädäntynyt paikoilleen vuosikaudet ilman mitään edistystä. Sen ydinkeskustampaan ei enää pääse, ja silti se (ja muutamat muut kiinteistöt) jatkavat surullista taantumistaan, vaikuttaen Lahden kaupunkikuvaan erittäin turmiollisesti.
Ja sitten vanhat – oikeasti vanhat – talot ja niiden kohtalot. Puurakennusten kohdalla (rukoushuone, vanha ruotsinkielinen koulu, Kerintie 1) on jääty odottelemaan... niin, mitähän? Ylläpito- ja kunnostustoimenpiteet viipyvät ja viipyvät, kunnes voidaankin julistaa rakennus käyttökelvottomaksi. Tämä tuottaa suunnattoman surullista kerroksisuuden menetystä kaupunkikuvaan.
