Ajatuksia Oulaisten palveluverkosta ja kouluverkosta

Liian pienet, kaksiopettajaiset koulut ovat huonoja. Joka koulussa olisi hyvä olla vähintään kolme opettajaa. Kouluja yhdisteltäessä olisi tärkeää, ettei kouluja ahdettaisi liian täyteen, että olisi riittävästi tilaa eriyttämiseen, ryhmätyöskentelyyn yms.
Tärkeintä koulunkäynnissä ovat tarpeeksi pienet ryhmät, riittävästi tuntikehystä, erityisopetusta ja päteviä ohjaajia sekä ajanmukaiset opetusvälineet.

Kouluverkoista päätettäessä eu on asettamassa kuntien/kaupunkien kiinteistöille uudet tiukat kriteerit, jota vaan tiukkenee tulevaisuudessa. Yksistään tämä tulisi huomioida, että täyttääkö meidän koulut ko kriteerit, ettei jouduta remppa hommiin. Asiasta Kuntalehden (20.3.2023) sivuilla otsikolla "Kunnat ajautumassa miljardien nieleviin korjausinvestointeihin..." https://urly.fi/35nI

Mikäli meillä säilyy kyläkouluja, niin niiden tulisi erikoistua, jolloin saataisiin asiasta kiinnostuneita perheitä hakeutumaan kyläkoulujen alueelle. Esimerkiksi perhe, jossa äit/isä vaikkapa lääkäri tai lääkäreitä niin, meillä olisi tarjota lapsille erilaisia vaihtoehtoja eskarista - lukioon jne
Näitä painotuksia voisi olla
-luontopainotteisuus
-tekniikka painotteisuus
-kielipainotteisuus
Lisäksi tontin omistajien tulisi tarjota asiallisia tontteja asialliseen hintaan kyliltä. Rivitalon vesistön ja koulun lähistöllä voisi olla hyvä vaihtoehto. Missä muuten kyliltä vuokrattavat talot?

Lapsilla ja nuorilla on yhä enenevissä määrin erilaisia haasteita mitä koulun pitäisi yrittää ottaa huomioon. Haasteet eivät aina johdu koulunkäynnin ongelmista vaan mm. tunnetaitojen puutteesta. Nyt Oulaisten kaupunki suunnittelee koulunkäynninohjaajien määrän vähentämistä mikä tuntuu aika hurjalta. Voitaisiinko sen sijaan ajatella resurssien kohdentamista oikein muuttamalla luokkien rakennetta ja tarjoamalla uusia vaihtoehtoja? Ylivieskassa on ollut jo vuosia Raudaskosken koululla etuluokka missä käydään lyhyt jakso (6kk-1vuosi) opettelemassa tunnetaitoja, ryhmässä toimimista ja sosiaalisia taitoja. Samalla käydään normaalisti koulua. Etuluokka ei ole tarkoitettu lapsille joilla on oppimisen ongelmia vaan heille joilla käyttäytyminen ryhmässä on hankalaa. Raudaskosken koululla on etuluokkaryhmät pienemmille oppilaille 1-3lk ja isoille 4-6lk ja ryhmissä on 6-8 lasta. Luokassa on erityisopettaja ja luokka-avustaja joka toimii myös perhetyöntekijänä. Lapsen koulupaikka säilyy lähtökoulussa ja lapsi palaa jakson jälkeen omaan luokkaansa. Lisäksi koululla toimii Pesäluokka missä koulua käyvät erityisen haastavasti käyttäytyvät lapset. Pesäluokassa on 6 paikkaa ja opettajana erityisopettaja. Luokassa on lisäksi 1 avustaja ja 1 perhetyöntekijä. Toinen pesäluokka toimii Ylivieskan keskustassa Katajan koululla. Samanmoinen etuluokka toimii myös Nivalassa Kyösti- Kallion koululla sekä Sievissä Silmu- luokkana. Sievissä ja Ylivieskassa luokat on sijoitettu sivukylän koulujen yhteyteen ja lapset kulkevat kouluun taksilla. Kun aika on kypsä ja lapsen katsotaan olevan valmis, intergroidaan häntä takaisin omaan luokkaan.
Toivoisin, että tutustuisitte Ylivieskan malliin, siinä voisi olla hyviä juttuja mitä voitaisiin Oulaisiinkin ottaa käyttöön.