Tervetuloa kommentoimaan selvitystä mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa 31.10.-21.11.2025.
Selvityksen tavoitteena oli saada kuva suomen ja ruotsin kielikoulutuksen järjestämisestä muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä äidinkielenään puhuville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä tehdä ehdotuksia kielikoulutuksen kehittämiseksi. Tarkastelussa oli kielikoulutuskokonaisuus lähtömaasta työelämään saakka.
Toivomme kommenttejanne erityisesti:
Mahdolliset korjaukset ja täydennykset: tausta ja nykytila (luvut 1-6)
Näkemykset suosituksiin (luku 7, kustannukset ja rahoitus)
Suositus 1: Alkeistason kielitaidon hankkiminen
Suositus 2: Lääkärien ja sairaanhoitajien laillistamiskoulutuksen tai lähihoitajakoulutuksen pääsyvaatimusten mukaisen kielitaidon hankkiminen
Suositus 3: Laillistamisprosessin tai lähihoitajakoulutuksen aikainen kielikoulutus
Suositus 4: Kielen opiskelu työelämässä ammattioikeuden saavuttamisen jälkeen
Suositus 5: Ammatillisen kielitaidon arviointi ja testaaminen (suositus vastaa muiden Pohjoismaiden tilannetta)
7.2 Kielikoulutuksen kustannukset ja rahoitus
Kansainvälisen rekrytoinnin ja koulutuspolkujen reunaehdot sote-alan kielikoulutuksissa 1/3
Silkkitie
21. november 2025 klockan 14.48.56
Sote-alan oma kielitesti on välttämätön
Ajatus sote-alan omasta kielitestistä on erittäin kannatettava, sillä nykyinen YKI-testaus ohjaa koulutusfokusta yleiskielitaitoon ammatillisen kielitaidon kustannuksella. Mikäli sote-alan testi tulee käyttöön, testiresurssit on suunniteltava alusta pitäen riittäviksi, jotta testijonot eivät muodosta pullonkaulaa laillistamis- ja työllistymisprosesseissa, etenkin kun isompi ryhmä saattaa valmistua koulutuspolun samasta vaiheesta kerralla. Esimerkiksi vallitseva YKI- ja lääkäreiden testitilanne, jossa testeihin jonotetaan todella pitkään, on kestämätön. Sote-testin laatimisessa kannattaa hyödyntää pitkään sotealan lähtömaakoulutusta toteuttaneiden tahojen osaamista.
Ammatillinen sisältö on integroitava alusta alkaen
On tarpeen suhtautua varauksella suositukseen, jonka mukaan alkeistason ja perustason lähtömaakoulutuksen tulisi fokusoitua vain yleiskielitaitoon. Kun rekrytointiohjelmat ja opiskelijaryhmät ovat ammattialaan sidottuja, sote-alan sisältöjä, sanastoa ja taitoja voidaan painottaa ihan alusta lähtien, mikä tekee koulutuksesta relevantimpaa ja motivoivampaa sekä mahdollistaa työtehtäviin osallistumisen heti maahansaapumisen jälkeen. Tämä myös edesauttaa kielitaidon kehittymistä työssä saapumiseen jälkeen, helpottaa sopeutumista uuteen arkeen ja tukee osaltaan myös kotoutumista.