Tervetuloa kommentoimaan hoitohenkilöstön kansallista uramallia. Voit jättää kommenttisi aikavälillä 2.2. - 18.2.2026.
Uramalli tarjoaa hyvinvointialueiden tueksi hoitohenkilöstön tehtävien rakenne-ehdotuksen tehtävänimikkeineen, yhteensovitettuna sote-tasopalkkamalliin. Malli on suositusluontoinen ja hyvinvointialueet voivat halutessaan hyödyntää sitä omissa organisaatioissaan.
Toivomme kommentteja erityisesti:
Miten malli palvelee hoitohenkilöstö urakehitystä hyvinvointialueilla?
Mikä malliluonnoksessa jää huomiotta?
Kattaako malli riittävästi hoitotyön eri ammattiryhmät?
Miten hyvin malli on sovellettavissa hyvinvointialueilla? (asteikko 1–5?)
Ovatko ehdotetut tehtävänimikkeet toimivia? Jos vastaus on ei, niin lisäkysymys miksi?
Mitä muuta haluat uramallista sanoa?
Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen kommentti, osa
@TY_hoitotieteen_laitos
18. februari 2026 klockan 13.23.25
Neljänneksi, hoitotyön urapolkuja on tarkasteltu kriittisesti jo vuosien ajan liittyen urapolun pituuteen ja hankkeita on päättynyt Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen kehittämishanke (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/62d3baa3-28e2-45d3-a6c2-5f20d43ff525, https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-958-8) tai on meneillään, esim. Jousi-hanke (https://www.laurea.fi/hankkeet/t/terveysalalle-rakenteellinen-malli-lyhentamaan-koulutuspolkuja-ja-sujuvoittamaan-siirtymia-korkeakoulujen-valilla/) Urapoluissa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin on keskeistä, että koulutus ja tutkinnot luovat perustan urakehitykselle. Meneillään on useita hankkeita urapolun sujuvoittamiseksi. Tämän vuoksi ei ole linjan mukaista lisätä erikoisammattitutkintoja samalle tutkintotasolle, vaan tarkastella urakehitystä myös suhteessa tutkintoihin ja niiden laajuuksiin. Hoitotyössä määritellyt tehtävät, vastuut, oikeudet ja velvollisuudet määritellään tutkintoperustaisesti. Kun halutaan edistyä uralla ja laajentaa osaamista, yleensä hakeudutaan seuraavaan tutkintotasoon. Samantasoisten tutkintojen laajentaminen erikoistumisosaamisen lisäämiseksi on epäjohdonmukaista ja pidentää uria, mikä ei lisää alan vetovoimaa. Vähenevä työikäisten määrä ei tule kestämään epäselvyyksiä koulutus- ja urakehityksen poluissa.
Viidenneksi, esitetty uramalli tuo esiin työssä osoitetun osaamisen. Toistaiseksi ei ole menettelyjä tämän yksiselitteiseksi tunnistamiseksi, joten kohteena tämä ei ole vielä yhdenmukaisesti todennettavissa. Tämä tekee poikkeuksen dokumenteissa esitettyihin järjestelmällisempiin lähestymistapoihin osaamisen tunnistamisessa.